Kenen joukossa seisot? ”Either you are with us, or you are with the terrorists.” Raja railona aukeaa… Niin kauan kuin ihmiset ovat jakaneet toisiaan meihin ja heihin, he ovat myös keksineet erilaisia kokeita näiden linjojen lujittamiseksi. Miehuuskokeet ovat jääneet Pohjanmaata ja Imatraa lukuunottamatta lähinnä nakkikioskien jonoille, mutta kansalaisuuskokeet ovat viime vuosina tehneet paluun. Tälle on toki kunniakkaita perinteitä. Ehkä vanhin tunnettu testi löytyy itse Bibliasta, jossa kerrotaan pirullisen vaikean suhuässän koituneen kymmenien tuhansien päänmenoksi:

Gileadilaiset valtasivat Jordanin kahlaamot ja jäivät odottamaan efraimilaisia. Kun joelle saapui pakenevia miehiä, jotka pyysivät päästä yli, gileadilaiset kysyivät jokaiselta: ”Oletko efraimilainen?” Jos mies vastasi kieltävästi, he käskivät hänen sanoa ”šibbolet”. Jos hän sanoi ”sibbolet”, kun ei osannut ääntää oikein, he ottivat hänet kiinni ja tappoivat. Jordanin kahlaamoilla kaatui silloin neljäkymmentäkaksituhatta efraimilaista. (Tuom. 12:5–6).

Aikana ennen puheopetusta tässä ilmeisen tehokkaassa menetelmässä oli tiettyjä riskejä, mutta ainakin elokuvan Raja 1918 mukaan samanlaista testiä sovellettiin myös uunituoreessa Suomen tasavallassa. Idästä tulijoita pyydettiin lausumaan ”kyllä”. Pieninkin virheäänne paljasti, ettei pyrkijä ollut eikä myöskään tulisi olemaan osallinen suomalaisuuden lottovoitosta. Reilu peli, kyllä kyllä.

Sittemmin monet maat ovat kielellisesti yhä sukkelampien mamujen pelossa edelleen tiukentaneet vaatimuksiaan raamatullisista esikuvista. Esimerkiksi Tanskalle ei riitä, että osaa ääntää ”indfødsretsprøven” edes ilman kuuman perunan tarjoamaa apua. Tämä siitä huolimatta, että  mitä luotettavimmat norjalaiskoomikot kertovat koko tanskan kielen olevan hajoamaisillaan omaan mahdottomuuteensa. Vuodesta 2007 lähtien on kielitaidon todistamisen lisäksi täytynyt läpäistä eräänlainen tietovisa (jonka viimeisin versio löytyy täältä). Vastaavia on harjoiteltu paitsi brittiläisissä pubeissa myös Britannian viranomaisten toimesta, ehkä jonkinlaisen karsintakierroksen hengessä. Brittien testiä voi kokeilla täällä ja viimeisimpiä kysymyksiä esiteltiin esimerkiksi The Guardianissa. Sen sijaan Yhdysvalloissa mamujen kognitiivisten kykyjen ei selvästi toivota ylittävän paikallisen koulujärjestelmän vaatimuksia, sillä koekysymykset valitaan sadan ennakolta julkistetun joukosta. Toisaalta sikäläiset kysymykset toimivat hyvänä johdantona maan hallintojärjestelmään. Tämän lisäksi ainakin Hollanti, Viro ja Latvia järjestävät kansallisuuskokeita.

Turun Sanomien mukaan Maahanmuuttovirasto harkitsi 2010 vastaavaa kansalaisuuskoetta myös Suomeen. Se oltaisiin viraston mukaan voitu kytkeä esimerkiksi pakolliseen kielitaidon testaamiseen. Helsingin Sanomat innostui muinoin tehtailemaan leikkimielisen Kelpaatko Suomen kansalaiseksi? -testin. Lehden mukaan osalla testatuista kansanedustajista oli vaikeuksia nippelitietojen kanssa. Muutkin ovat repivät aiheesta hurttia huumoria, mutta kaikki eivät ymmärtäneet vitsiä. Myöhemmin Islam-illassa esiintynyt kansanedustaja Olli Immonen (ps) jätti joulukuussa 2011 hallitukselle kirjallisen kysymyksen ”hyvänä keinona” näkemänsä testin käyttöönotosta. Sisäasianministeri Päivi Räsäsen (kd) vastauksessa tuotiin esiin pelko, että ”testit saattavat hakijat epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi hakijoiden koulutus-, varallisuus- tai muun taustan vuoksi.” Erityisesti nostettiin esiin alhainen koulutustausta, oppimisvaikeudet, ikä tai vammautuminen syinä siihen, miksi tietovisailu ei välttämättä ole kaikille soveliain tapa testata kansalaisuuden edellytyksiä.

Tämä on aiheellinen pelko, joskin painavin syy jätetään mainitsematta. Mikä se sitten on? Ehkä asia selviää parhaiten huumorin keinoin. Kööpenhaminassa vieraillut The Ulkopolitist on kirjoittanut tällä viikolla asiallisesti tanskalaisesta Nato-konsensuksesta sekä pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä. Koska tuo pieni Pohjolan maa uusii väsymättä kansalaisuustestinsä puolen vuoden välein, miksemme mekin? Nyt vuorossa – viikonlopun kunniaksi – The Ulkopolitistin uusi ja erittäin virallinen kansalaisuustesti vuodelle 2013. Kokeen muotoilussa on poimittu Tanskan, Britannian ja Yhdysvaltojen testeistä herkullisimmat kysymykset hellästi Suomen kontekstiin sovittaen, käyttäen vain mielivaltaisimpia pseudotieteellisiä menetelmiä. Tanskassa pitää saada 32/40 (80%) kysymystä oikein, Britanniassa 18/24 (75%) ja Yhdysvalloissa 6/10 (60%). Korkean koulutuksen Suomeen kelpaavat tietysti vain valistuneimmat yksilöt ja koska kaikilla kansalaisilla edellytetään olevan samat tiedot, tämä koskekoon tasapuolisuuden nimissä myös nykyisiä suomalaisia. Kuvitellaan siis, että laki on muuttunut. Kymmenen kysymystä: osaatko niistä yhdeksän vai pakkaatko laukkusi?

1.        Eduskunta valitsi Suomelle kuninkaan 1918. Mikä oli hänen hallitsijanimensä?
A.             Väinö I
B.             Fredrik Kaarle
C.             Otto Wille VI:nen
(Vastaus)

2.        Mikä paikkakunta tunnetaan kulinaarisesta herkusta nimeltä lihamuki?
A.            Korso
B.            Suomussalmi
C.            Lahti
(Vastaus)

3.        Minkä väristä lippua käytettiin Suomen itsenäistymisen yhteydessä?
A.             Sinivalkoista
B.             Sinikeltaista
C.             Karmiininsinoberinpunaista
(Vastaus)

4.        Minkä alan suurvallaksi suomalaiset EIVÄT ole maataan tituleeranneet?
A.             Rauhanturvaamisen
B.             Kyberosaamisen
C.             Palvelukulttuurin
(KVG)

5.        Millä soittimella on urbaanin kansan suussa myös anatominen merkitys?
A.             Fagotti
B.             Hanuri
C.             Tuuba
(Vastaus)

6.        Millä seuraavista maakunnista EI ole rajaa Venäjän kanssa?
A.             Etelä-Savo
B.             Pohjois-Pohjanmaa
C.             Kymenlaakso
(Vastaus)

7.        Mikä kestää?
A.             Virastoissa asiointi
B.             Oikeudenkäynnit
C.             Kollaa
(Vastaus)

8.        Kuinka pitkään Urho Kekkonen oli yhtäjaksoisesti Suomen presidenttinä?
A.             Valitettavasti vain 12 vuotta
B.             Valitettavasti vain 25 vuotta
C.             Valitettavasti vain 36 vuotta
(Vastaus)

9.        Mikä seuraavista säkeistä kuuluu Suomen kansallislauluun?
A.             Sen vieras kyllä hylkäjää, mut meille kallein maa on tää
B.             Kun sota laaksossamme soi, ei vieras tänne tulla voi
C.             Täs on sen veri virrannut, ken on rajan yli astunut
(Vastaus)

10.      Kuka voitti talvisodan?
A.             Suomi
B.             Neuvostoliitto
C.             Se oli tasapeli
(Nyt kannattaa miettiä tarkkaan, kuinka paljon sitä passia haluaa…)