The Ulkopolitist siirtyy vaalimoodiin. [Kuva: Elina Ylä-Mononen]

The Ulkopolitist on talven ja kevään aikana haastatellut kahdeksaa eduskuntapuoluetta ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä ja julkaisee haastatteluja tästä viikosta lähtien aina vaaliviikolle asti. Vaalien alla ja niiden jälkeen The Ulkopolitist myös julkaisee analyysejä haastatteluista ja käydystä julkisesta keskusteluista sekä antaa evästystä tuleviin hallitusneuvotteluihin.

Suomen tasavallassa äänestetään 19. huhtikuuta järjestyksessään 37. eduskuntavaaleissa. Ankarien mittelöiden ja jopa pienoisen kaaoksen jälkeen maamme lakiasäätävä elin on (vihdoin) vaalilomalla toisten edustajien jätettyä Arkadianmäen taakseen ja toisten taistellessa paikasta auringossa maakuntien nousukkaiden kanssa. Tähän soppaan myös The Ulkopolitist työntää lusikkansa julkaisemalla tästä viikosta lähtien kahdeksan eksklusiivista turvallisuuspoliittista puoluehaastaattelua.

Tällä hetkellä The Ulkopolitistin kristallipallossa näyttää siltä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ei ole, hieman vastoin ennakko-oletuksia, tulossa järin kuumaa teemaa, vaikka kansalaisia ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset kiinnostavat enemmän kuin miesmuistiin. Keskustelua on yritetty suitsia ja myös laannuttaa varsin korkealta tasolta, mikä on omiaan kielimään siitä lievästä vainoharhaisuudesta, joka ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun liittyy. Pelkona on usein se, että Suomen linja ei näytä ulospäin yhtenäiseltä, jos kysymyksistä ollaan erimielisiä.

The Ulkopolitist on sitä mieltä, että perustavanlaatuisetkin ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset on laitettava kriittisen keskustelun kohteeksi tasaisin väliajoin. Linja ei järky keskustelusta, vaan siitä, jos yhteisesti sovituista kysymyksistä ei kyetä pitämään kiinni, ja toiminta tästä johtuen vaikuttaa epäjohdonmukaiselta. On luonnollista, että eri maailmankatsomuksista ponnistavilla puolueilla on erilaisia näkemyksiä Suomen kansallisesta edusta ja keinoista, joilla Suomen turvallisuus taataan. Nämä näkemykset on tuotava esiin. Yhtä lailla tulevissa hallitusneuvotteluissa ja -kaudella on löydettävä yhteinen sävel, jonka pohjalta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa harjoitetaan. Keskustelu ei voi olla este tämän yhteisen sävelen löytämiselle.

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat tärkeitä jokaisen suomalaisen kannalta, ja ne vaikuttavat myös kansalaisten äänestyspäätöksiin.  Tätä päätöstä helpottamaan The Ulkopolitist on haastatellut kahdeksan eduskuntapuolueen puheenjohtajaa tai ulko- ja turvallisuuspoliittista vaikuttajaa. Heiltä on kysytty muun muassa Ukrainan sodan ja Venäjän sekä lännen vastakkainasettelun vaikutuksista Suomen lähiympäristöön, puolustuspolitiikan tulevaisuudesta, vierastaistelijoista ja puolueiden omista linjauksista.

Ensimmäinen haastattelu julkaistaan 25. maaliskuuta, jolloin blogimme lukijat saavat lukea Päivi Räsäsen ja kristillisdemokraattien näkemyksiä ulko- ja turvallisuusasioista. Tästä etenemme puolueiden suuruusjärjestyksessä niin, että vaaleja edeltävänä keskiviikkona 15.4. julkaisemme kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubbin haastattelun. Vaalien jälkeen The Ulkopolitist analysoi vaalien keskusteluja sekä niiden jälkeisiä tunnelmia ja viitoittaa tietä hallitusneuvotteluihin.

Arvoisat lukijat, on siis aika siirtyä vaalimoodiin. The Ulkopolitist pyrkii myös nostamaan Facebook-sivuilla vaalien olennaisimpia kysymyksiä esiin muiden tärkeiden ja päivänpolttavien näkökulmien ohella.

Hyvää vaalikevättä,

The Ulkopolitistin toimitus

JK. Näin kirjoituksen loppuun hieman esimakua tulevasta muutamalla tärppikysymyksellä, joilla vaalikojujen laihaa kahvia juodessa ja kuivaa einespullaa mussuttaessa voi lainsäätäjän rooliin hamuavia hiillostaa. Jatka sarjaa ja kysy puoluejohtajilta kysytyt kysymykset myös omalta ehdokkaaltasi:

• Kuinka Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut Ukrainan kriisin myötä?
• Mitkä ovat Suomen kaksi suurinta ulko- ja turvallisuuspoliittista haastetta tällä hetkellä ja miten niihin tulisi vastata?
• Miten Suomen tulisi järjestää suhteensa Venäjään EU-jäsenenä? Täytyykö EU-linjasta tehdä tässä suhteessa kompromisseja?
• Mikä on Euroopan unionin turvallisuuspoliittinen merkitys Suomelle?
• Onko mahdollista ylläpitää itsenäistä uskottavaa puolustusta pitkää perspektiiviä tarkastellen vai onko Suomen haettava muita ratkaisuja vieläkin tiiviimmästä yhteistyöstä?
• Kuinka merkittävänä turvallisuusuhkana pidätte jihadistivierastaistelijoiden virtaa kotimaasta konfliktialueelle, ja miten Suomen tulisi siihen reagoida?
• Mikä on Suomen kehitysyhteistyön tavoite, ja tuleeko kehitysyhteistyön tuloksellisuutta arvottaa taloudellisilla mittareilla?