Terroristijärjestö Isiksen propagandalehti Rumiyah raportoi jihadistien hyökkäyksestä Filippiinien Marawissa.

Jihadismi Kaakkois-Aasiassa on tyypillisesti ollut alueellisesti rajoittunutta, ja sitä on motivoinut lähinnä paikalliset dynamiikat. Vuosien hiljaiselon jälkeen kansainvälinen terrorismi uhkaa taas nostaa päätään.

Sen jälkeen kun Al-Qaedalle lojaali Jemaah Islamiyah -järjestö aloitti terrorismikampanjan Indonesiassa ja loi yhteyksiä jihadistiveljiin Etelä-Filippiineillä 2000-luvun alussa, kansainvälinen terrorismi Kaakkois-Aasiassa on hiljalleen kadonnut. Viimeinen Jemaah Islamiyahin suuri pommi-isku tapahtui Ritz-Carlton ja JW Marriott -hotelleissa, Indonesian pääkaupungissa Jakartassa vuonna 2009 tappaen seitsemän ja haavoittaen 53 ihmistä. Tätä ennen Jemaah Islamiyah oli noussut kansainväliseen tietoisuuteen Balia ravisuttaneiden pommi-iskujen myötä vuosina 2002 ja 2005. Iskuissa kuoli ainakin 227 ihmistä ja loukkaantui yli 300.

Viimeistään iskujen jälkeen ulkovaltojen tukema Indonesian terrorismintorjunta ja maan miljoonien muslimikansalaisten kyllästyminen uskonnolla oikeutettuun väkivaltaan hiljensi jihadismin häilyväksi, mutta heikoksi ja tehottomaksi voimaksi sen Kaakkois-Aasian sydänmailla Indonesiassa. Aseveljet Filippiineillä jatkoivat paikallista toimintaansa, mutta heistä ei ollut jatkamaan Jemaah Islamiyahin kampanjaa.

Nyt kaakkoisaasialaisen jihadismin hermokeskus on siirtynyt Indonesiasta Filippiinien eteläiselle saarelle Mindanaolle, jossa islamistiset Moro-joukot ovat taistelleet autonomian puolesta jo vuosikymmeniä. Mindanao on Filippiinien ainoa alue, jonka muutamissa maakunnissa enemmistö väestöstä on edelleen islaminuskoisia. Kolonialismi ja sen mukanaan tuoma katolilaisuus ovat syöneet muslimiväestön oikeuksia ja asuintilaa, joiden puolesta islamistiset aseelliset ryhmittymät ovat aktiivisesti taistelleet. Vuosikymmenten väkivaltaisuuksista huolimatta Mindanaon taisteluista on puuttunut vahva uskonnollinen ideologia ja vastakkainasettelu. Taisteluita on käyty pääosin paikallispolitiikan linjojen mukaan, ja taistelevat ryhmät ovat usein olleet syvällisemmin kiinni järjestäytyneessä rikollisuudessa kuin aatteellisessa jihadismissa.

Isiksen nousu Irakissa ja Syyriassa on kääntänyt tilannetta päälaelleen, eikä Isiksen heikkeneminen tunnu merkittävästi hidastavan prosessia. Isis julisti kalifaatin ensi kertaa Irakin Mosulissa kesäkuussa 2014. Kuluneina kolmena vuotena islamistiset taistelijaryhmittymät Filippiineillä ovat muuttuneet pienistä, huonosti aseistetuista, jihadismin sijaan tilipusseista kiinnostuneista tusinataistelijoista yhtenäiseksi, Isikselle valan vannoneeksi joukoksi, jossa on jo yli kymmenen eri ryhmää.

Tämän vuoden toukokuussa nämä ryhmät antoivat ensimmäistä kertaa näytteen kasvaneista kyvyistään, kun ne tekivät koordinoidun hyökkäyksen Mindanaon Lanao del Surin maakunnassa sijaitsevaan Marawin kaupunkiin. Pitkään ja varovaisesti suunnitellussa iskussa nähtiin ensimmäistä kertaa varojen, aseiden ja ammusten systemaattista kuljetusta ja säilömistä kaupunkiin ehkä jopa kuukausien ajan sekä tukikohtien rakentamista strategisiin paikkoihin. Muutaman sadan hengen vahvuiset terroristijoukot löivät koko kaupungin ja sitä vapauttamaan tulleet Filippiinien asevoimat polvilleen, ja taistelu Marawissa loppui vasta lokakuun puolessa välissä, lähes viisi kuukautta ensimmäisen yhteenoton jälkeen.

Isikselle lojaalit taistelijat linnoittautuivat rakennuksiin ja poteroihin, joista käsin he nöyryyttivät filippiinisotilaita siviilipanttivankien antaessa suojaa ilmaiskuilta. Sadat tuhannet asukkaat pakenivat kaupungista ja lukemattomia siviilejä kuoli. Marawin kaupunkimaiseman ero esimerkiksi Syyrian sodan runnomiin alueisiin ei enää ole merkittävän suuri. Kaupungin jälleenrakentamiseen on arvioitu kuluvan vuosia ja yli 50 miljardia Filippiinien pesoa eli noin miljardi dollaria.

Isis vastaa

On merkittävää, miten Isis Irakissa ja Syyriassa on vastannut filippiiniläisryhmien menestykseen. Isiksen viralliset propagandakanavat ovat julkaisseet useita videoita, joissa Marawissa kuvattu lennokkikuvamateriaali on ollut mahtavasti esillä. Isiksen Rumiyah-lehdessä on myös ollut toistuvasti pitkiä ja näyttävästi kuvitettuja artikkeleita Kaakkois-Aasiasta. Filippiineillä toimivan islamistisen separatistiryhmän Abu Sayyafin johtaja Isnilon Hapilon, joka ensimmäisten joukossa vannoi valan Isikselle heinäkuussa 2014, on ollut vahvasti lehdessä edustettuna. Isiksen johtaja Abu Bakr al-Baghdadi nimitti hänet Isis-taistelijoiden johtajaksi Kaakkois-Aasiassa. Hapilonin ja Lanaon del Surin maakunnan paikallisen Isis-ryhmittymän johtajan, Omar Mauten kuolemat Marawin taistelun loppumetreillä ovat tosin sittemmin jättäneet uuden tyhjiön tähän johtoportaaseen.

Kesäkuussa julkisuuteen tuli ensimmäistä kertaa todisteita siitä, että Isis olisi siirtänyt yli 600 000 dollaria suoraan Marawin taistelun tukemiseen – menestys siis palkittiin virallisesti, ehkä ensimmäistä kertaa. Tämän lisäksi IPAC-tutkimuskeskuksen heinäkuussa julkaiseman raportin mukaan ryhmät ovat pystyneet kerryttämään noin 1,5 miljoonaa dollaria paikalliskeräyksillä. Isiksen näkökulmasta Kaakkois-Aasian jihadistien tukeminen on aiempaa tärkeämpää, kun ryhmä menettää aluehallinnon kokonaan Irakissa ja Syyriassa, ja sen maailmanlaajuinen vaikutusvalta jatkaa kapenemistaan.

Tähän saakka islamistiryhmien toiminta Filippiineillä on säilyttänyt paikallisen fokuksen, vaikka se onkin saanut uuden ja vakavamman ulottuvuuden Isis-yhteyksien ja Marawin taistelun myötä. Iskut ovat keskittyneet Mindanaoon, eikä merkittävää toimintaa ole nähty edes maan sisäisesti muualla. Jos tämä kehityssuunta kuitenkin jatkuu, on todennäköistä, että Filippiinit ja sen naapurimaat Indonesia ja Malesia tulevat kokemaan uuden terrorismikampanjan, mikä tuo Jemaah Islamiyahin veriset muistot esille.

Kansainvälisen jihadismin nousu Filippiineillä ei olekaan jäänyt huomiotta Indonesiassa saati Malesiassa. Viimeisen kahden vuoden aikana kummastakin maasta on matkustettu Filippiineille taistelemaan, ja maaliskuussa 2017 tapahtuneen terroristiryhmittymän pidätyksen myötä kävi ilmi, että Indonesian Pohjois-Sulawesin Pososta on mahdollisesti siirretty ihmisiä, rahaa ja aseita Filippiineille jo jonkin aikaa. Näyttää siltä, että taistelijat ovat pystyneet käyttämään hyväkseen vastikään avattua laivareittiä Poson ja Mindanaon välillä.

Indonesian jihadistit ovat näin menettämässä asemaansa Kaakkois-Aasian kansainvälisen terrorismin keskeisinä edustajina huomattavasti tehokkaampaa suorituskykyä osoittaneille aseveljilleen Filippiineillä. Kaakkois-Aasian maista Indonesiasta on lähdetty taistelemaan Irakiin ja Syyriaan arvioilta noin 500 hengen voimin, mutta kotikamaralla tehdyistä iskuista on paistanut läpi amatöörimäisyys, kokemattomuus ja vähäiset resurssit.

Malesiassa iskuja on ollut vielä vähemmän ja vierastaistelijoiden määrä on myös pienempi. Toisaalta Malesiassa terrorisminvastaiset pidätykset ovat nostaneet esiin Isiksen ison kannattajamäärän, ja hälyttävää on myös se, että Irakiin ja Syyriaan lähteneitä ja ryhmää kannattavia on löytynyt niin valtion, armeijan kuin lentokenttäturvallisuussektorin työntekijöistä. Islamistitaistelijoiden saavutukset Filippiineillä tulevat pahimmassa tapauksessa antamaan näille henkilöille uuden tukikohdan Kaakkois-Aasiassa. Sen merkitys kasvaa entisestään, kun unelma vaelluksesta Isiksen hallinnoimille alueille murenee lopullisesti.

Jihadismin leviäminen

Jihadismi on nousemassa ongelmaksi Kaakkois-Aasiassa myös alueilla, joilla se ei aikaisemmin ole ollut keskeinen osa turvallisuuskuvaa. Myanmarissa alkoi lokakuussa 2016 verinen rohinga-vastarintaliikkeen kapina maan läntisessä Rakhinen osavaltiossa, mitä seurasi vielä verisempi armeijan ja aseistettujen buddhalaisryhmien vastareaktio. Konflikti on johtanut viimeisen vuoden aikana satojen tuhansien ihmisten maanpakoon, satojen rohingojen kylien polttamiseen ja lukemattomiin dokumentoimattomiin siviilikuolemiin mittakaavassa, jollaista ei ole nähty sitten vuoden 2012 väkivaltaisuuksien.

Lokakuun 2016 jälkeen rohinga-kapinallisliike on kristallisoitunut uuteen organisaatioon, Arakan Rohingya Salvation Army -ryhmään (ARSA). Vaikka liikkeen johtohahmolla Ataullah abu Ammar Junjunilla on ensitietojen mukaan huhuttu olevan yhteyksiä Pakistaniin ja sikäläisiin aseellisiin islamistiryhmiin, ARSA vakuuttaa turvautuvansa aseelliseen vastarintaan puolustaakseen rohinga-vähemmistön oikeuksia, eikä perusta toimiaan uskontoon pohjautuvaan ideologiaan. Kyse ei siis ainakaan vielä ole jihadismistä.

Tämä ei kuitenkaan ole estänyt jihadistiryhmiä, kuten Al-Qaedaa, näkemästä konfliktia mahdollisuutena mobilisoida ja radikalisoida ihmisiä väkivaltaisen aatteensa taakse. Syyskuun ensimmäisen kahden viikon aikana Arabian niemimaan Al-Qaeda (AQAP), Somalian Al-Shabaab ja Al-Qaedan keskusjohto julkaisivat kaikki propagandalausuntoja ja videoita liittyen rohingaväestön kärsimykseen. Läntisessä Myanmarissa asuu arviolta noin 800 000–1 000 000 rohingaa ja suurin osa heistä on elänyt jo vuosia eristetyillä leireillä, joihin valtion peruspalvelut, kuten koulutus tai terveydenhuolto eivät juuri yllä edes minimaalisella tasolla.

AQ:n, AQAP:in, ja Al-Shabaabin viestit – joilla pyritään hyödyntämään tätä rohingojen kärsimystä ja vetoamaan varsinkin Etelä-Aasian muslimeihin – olivat lähes kuin yhdestä suusta ja kaikissa kannustettiin muslimeita aloittamaan pyhä sota Myanmarin hallintoa vastaan. Marraskuun 2016 lopussa ensimmäisten väkivaltaisuuksien jälkeen Isiksen kannattajat jakoivat Telegram-viestipalvelussa viestejä, joissa kannustettiin iskuihin Myanmarin Lontoon-lähettilästä kohtaan. Se, tehoaako tämä propagandasanoma halutulla tavalla, jää nähtäväksi seuraavien kuukausien aikana, mutta Myanmarin tapahtumat ja rohingaväestön mahdollinen radikalisoituminen on ongelma, joka on kytenyt jo pitkään ja jota maan hallinto on toimillaan pahentanut entisestään.

Jihadismin aate on luonnoltaan globaali. Kaakkois-Aasiassa on nyt noussut esille merkkejä siitä, että aate on löytänyt sieltä uuden kodin. Tämä koti on rakentunut vankalle pohjalle Filippiineillä ja tulee inspiroimaan kannattajia laajemmin Indonesiassa ja Malesiassa. Kaakkois-Aasian periferialla Myanmarissa rohinga-väestön sortaminen ja valtion väkivalta vahvistavat aatteen vetovoimaa, mikä saattaa saada sen leviämään edelleen.