Eeva Eronen: Jättiläisen askeleet – matka Kiinan talouteen. Gaudeamus 2017, 339 s.

Kiinan talouskasvu muodostaa tällä hetkellä yhden kolmasosan koko maailman talouskasvusta. Idän jättiläisen talouskehityksen vaikutukset ovat huomattavat myös Suomelle, sillä Kiina on maamme neljänneksi tärkein kauppakumppani ja kuudeksi merkittävin viennin kohdemaa. Itse asiassa Kiina saattaa olla jopa Suomen tärkein vientikohde, sillä myös Suomesta Eurooppaan viedyt välituotteet päätyvät usein lopputuotteina juuri Kiinaan. Jättiläisen askeleita on siis syytä seurata tarkasti myös Suomessa.

Tätä taustaa vasten voinee hyvällä syyllä todeta, että oli jo aikakin julkaista suomenkielinen, Kiinan taloutta ajankohtaisesti käsittelevä teos. Eeva Erosen tuore Tieto-Finlandia-ehdokkaaksikin yltänyt Jättiläisen askeleet: matka Kiinan talouteen täyttää tämän aukon erinomaisesti. Syyskuussa ilmestynyt kirja käy läpi perusteellisesti mutta lukijaystävällisesti Kiinan talouden kiemuroita aloittaen historiallisesta katsauksesta kommunistisen Kiinan talouskehitykseen ja tuoden valoa lähes kaikkeen Kiinan kuumenevista kiinteistömarkkinoista maan merkilliseen ”varjopankkisektoriin”. Myös Kiinan ja Suomen väliset taloussuhteet ovat saaneet ansaitusti oman lukunsa.

Eronen on ammatiltaan toimittaja, joten kirjan tyyli on helposti lähestyttävä ja sen kieli soljuu mukavasti sekä ennen kaikkea ymmärrettävästi. Monimutkaisemmat termit ja käsitteet muistetaan aina avata selkokielelle, mutta toisaalta jokainen kirjan (hurjista) väitteistä on vahvistettu alaviitteillä ja järeällä tutkimuskirjallisuudella. Kirjan lopusta löytyvä pedantti kirjallisuusluettelo tarjoaakin erinomaisia lähteitä syvällisempään perehtymiseen. Lukukokemuksena kokonaisuus leijailee jossain akatemian ja mehevän journalismin välimaastossa.

Graafien ja taulukoiden sijaan Kiinan taloutta ja sen muutosta havainnollistavat Erosen tekemät laajat tutkimusmatkat ja haastattelut. Haastateltavien joukossa on muun muassa Shanghain Fudanin yliopiston taloustieteen professori Yin Xiangshuo, Shanghaissa vailla asumisoikeutta sitkutteleva siirtotyöläinen He Guixing sekä eläköitynyt herra Jia, joka kuluttaa lähes kaiken vapaa-aikansa keinottelemalla Kiinan kummallisesti rimpuilevissa pörsseissä.

Haastateltavat on valittu hyvin ja heidän elämäntarinansa tarjoavat monipuolisia ja mielenkiintoisia kurkistusikkunoita Kiinan lähihistoriaan ja nykypäivän todellisuuteen. Samalla ne myös inhimillistävät Kiinan modernisaation valtavien myllerrysten yksilötason seurauksia ja kertomukset ainoan lapsensa menettäneiden vanhempien tai siirtolaistyöläisten arjesta ovat varsin dramaattisia. Esimerkiksi He Guixing joutui – yhdessä miljoonien kohtalotoveriensa kanssa – muuttamaan Siperian rajalla sijaitsevasta Heilongjiangin provinssista Keski-Kiinan Shanghaihin paremman elintason perässä. Työpäivät olivat pitkiä ja ensimmäiset vuotensa He asui aviomiehensä kanssa pienessä ja ahtaassa huoneessa, joka oli jaettu sermeillä useamman ihmisen kesken. Sekä asunto että työpaikka sijaitsivat kaukana turisteille tutusta, kiiltelevien pilvenpiirtäjien Pudongista, josta on tullut eräänlainen Kiinan talousihmeen symboli.

Haastattelujen ohella Kiinan mullistuksia värittävät lukemattomat mielenkiintoiset anekdootit, jotka tekevät Kiinan valtavan koon abstrakteja lukuja konkreettisemmaksi. Mitä esimerkiksi tarkoittaa käytännön tasolla yli 580 miljardin Yhdysvaltain dollarin elvytyspaketti, jolla Kiina vastasi vuonna 2008 alkaneeseen globaaliin finanssikriisiin? Elvytysvaroja kanavoitiin pitkälti infrastruktuurihankkeisiin, ja niinpä vuosina 2009–2012 Kiinassa käytettiin enemmän sementtiä kuin Yhdysvalloissa koko 1900-luvulla! Rakentamisvimman seurauksena nyky-Kiinassa voi matkustaa aikatauluissaan pysyvillä ja uskomattoman pehmeästi ja nopeasti liukuvilla luotijunilla lähes kaikkien suurkaupunkien välillä vain muutamissa tunneissa.

Kiinan pian 40 vuotta kestänyttä kasvutarinaa voi lukuisista ongelmistaan ja inhimillisistä tragedioistaan huolimatta pitää jonkinlaisena ihmeenä. Kiinan kehitysmalli, joka on perustunut pitkälti vientiin ja lainarahoitettuihin investointeihin, alkaa kuitenkin tulla vähitellen tiensä päähän. On aiheellista kysyä, kuinka kestävällä pohjalla talousihme loppujen lopuksi onkaan ollut ja kuinka kauan “maailmantalouden moottori” jaksaa vielä jauhaa perinteisillä menetelmillään? Eronen esittelee kirjassaan myös monimuotoisia haasteita, kuten väestön ikärakenteen muutosta, ympäristöongelmia sekä orastavaa velkakriisiä, jotka voivat kaikki joko painaa Kiinan Japanin kaltaiseen pitkään taantumaan tai jopa syöstä sen rajumpaan kriisiin. Molempien skenaarioiden vaikutukset olisivat sekä Suomelle että myös koko maailmalle hyvin negatiiviset.

Oli asiasta siis mitä mieltä hyvänsä, Kiina on tullut maailmantalouden ja myös maailmanpolitiikan keskiöön jäädäkseen. Kiinan sielunelämästä kannattaa itse kullakin olla ainakin kursiivinen ymmärrys, ja Eeva Erosen uunituore kirja tuo erinomaisen lisän suomenkielisten Kiina-tietoutta lisäävien kirjojen kapeaan mutta alati kasvavaan joukkoon. The Ulkopolitist antaa sille painavan lukusuosituksensa!

Kuuntele ihmeessä myös lauantaina 9.12. ilmestynyt Ulkopolitist podcast, jossa kirjan kirjoittanut Eeva Eronen on Aasia-Tyynimeri-toimituksen haastateltavana!