Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ja the Ulkopolitistin Syyria-asiantuntija Mikko Patokallio ja Syyria-aiheista tietokirjaa valmisteleva Saana-Maria Jokinen vastaavat kolmeen kysymykseen Idlibistä. Idlib saattaa olla Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallinnon seuraava kohde jo seitsemän vuotta jatkuneessa konfliktissa.  

1. Syyrian hallituksen on povattu hyökkäävän Idlibin kaupunkiin. Nyt Venäjä ja Turkki solmivat sopimuksen, joka muun muassa luo demilitarisoidun alueen kaupungin liepeille. Miltä tilanne näyttää nyt?

MP: Venäjän ja Turkin välinen sopimus todennäköisesti lykkää hyökkäystä, vaikka Idlibin valloitus onkin Syyrian hallinnolle erityisen tärkeää. Idlib on nimittäin viimeinen alue jota oppositio hallitsee. Se muodostaa vaihtoehdon keskushallinolle ja Syyrialle ilman al-Assadia. Muualla Syyriassa on toki myös jonkin verran kapinallisia, mutta heidän toimintansa on pienimuotoista ja sirpaleista, eivätkä he ole yhtä organisoituneita kuin Idlibin kapinalliset. Huomionarvoista on myös, että Idlibin maakunta on poliittisesti ja sosiaalisesti hyvin moninainen johtuen maan sisäisestä pakolaisuudesta. Sen asukkaita yhdistää ennen kaikkea Assadin vastustaminen.

SJ: Syyria kumppaneineen valmisteli iskua pitkään ja sen toteutuminen näytti todennäköiseltä. Vastikään solmittu sopimus Venäjän ja Turkin välillä, jota voi pitää Turkin diplomaattisena voittona, johti kuitenkin vähintäänkin hyökkäyksen lykkääntymiseen.

Venäjä myöntyi sopimukseen todennäköisesti välttääkseen aseellisen selkkauksen Turkin kanssa ja bilateraalisten suhteiden tulehtumisen. Turkille hyökkäys Idlibiin on kynnyskysymys. Maan johto haluaa hinnalla millä hyvänsä välttää uuden pakolaistulvan saapumisen maaperälleen. Lisäksi Turkilla on sotilaita Idlibissä ja ennen kuin sopimus sinetöitiin, Turkki lisäsi huomattavasti asekuljetuksia tukemilleen kapinallisille Idlibissä.

Turkille hyökkäys Idlibiin on kynnyskysymys. Maa haluaa hinnalla millä hyvänsä välttää uusien pakolaisten saapumisen.

Klikkaa twiitataksesi.

2. Mitä seurauksia hyökkäyksellä olisi? Muun muassa Reach initiative -järjestön mukaan alueella on 2,3 miljoonaa ihmistä, jotka saattavat joutua pakenemaan taisteluja?

MP: Syyrian hallinto on aikaisemmissa operaatioissaan pommittanut siviilikohteita, mikä on pakottanut ihmisiä pakenemaan. Idlibin kaupunki on tällä hetkellä saarrettu ja sieltä pakenevat eivät pääse muualle kuin Turkkiin. Hyökkäys olisi Assadille mahdollisuus vallata alue ja korvata hallinnon näkökulmasta epämieluisat asukkaat hallituksen tukijoilla. Turkin rooli on muuttunut sodan myötä. Ensin vihollisesta sillanrakentajaksi ja sitten yhteistyökumppaniksi. Turkille on tärkeää toisaalta pitää yhteys Idlibin kapinallisiin, mutta ennen kaikkea kurdien ambitioiden tukahduttaminen. Tosin Turkin vaikutusvalta on rajallinen, eikä se pysty painostamaan Assadin hallintoa.

SJ: Toisin kuin Syyrian muiden merkittävien taisteluiden aikana (esim. Raqqan vapautus), Idlibin asukkailla ei ole paikkaa, minne paeta. Lähes puolet Idlibin nykyisistä asukkaista on jo muualta Syyriasta saapuneita maan sisäisiä pakolaisia. Vaikka Turkki aikaisemmin vastaanotti pakolaisia Syyriasta niin se on sittemmin sulkenut rajansa. Turkissa on tällä haavaa arviolta 3,5 miljoonaa syyrialaista. Turkin talous on taantumassa ja monet turkkilaiset ovat turhautuneita pakolaisiin. Tämä on puolestaan lisännyt sisäistä painetta pysäyttää Syyrian hallinnon ja sen liittolaisten hyökkäys Idlibiin. Idlib on viimeinen kapinallisten yhä hallussa oleva, merkittävä maakunta  Syyriassa. Bashar al-Assadin hallinto on tehnyt selväksi, että se haluaa vallata takaisin koko Syyrian, minkä vuoksi se on ollut halukas aloittamaan taistelun Idlibistä.

Kuva Syyrian Punaisen puolikuun varaston edestä vuodelta 2012. Kolmannes Idlibin asukkaista on maan sisäisiä pakolaisia ja humanitaarinen apu on monelle elintärkeää. (Kuva: ICRC)

3. Mitä muuta tulisi tietää Idlibin tilanteesta ja Syyrian sodasta?

MP: Julkisessa keskustelussa keskitytään usein Syyrian sodan jihadistisiin tekijöihin. Merkittävämpää on kuitenkin se, että vaikka hallituksen ja opposition väliset taistelut päättyisivät Idlibin valtauksen myötä, niin Syyrian hallitus ei kontrolloi koko maata eikä se ole esittänyt visiota tulevaisuudesta sodanjälkeisestä ajasta. Konflikti tulee jatkumaan väkivaltaisena vielä pitkään. On myös mahdollista, että Isis järjestäytyy uudelleen, että Israel ja Iran ajautuvat konfliktiin Golanin alueella ja että kurdirintaman tilanteessa tapahtuu muutoksia.

On mahdollista, että Isis järjestäytyy uudelleen ja Israel ja Iran ajautuvat konfliktiin Golanin alueella.

Klikkaa twiitataksesi.

SJ:  Idlibin tilanteesta ja sopimuksen toteutuksesta on vaikea sanoa varmuudella juuri mitään muuta kuin, että Turkki on saanut lisäaikaa tilanteen selvittämiseksi. Venäjä on aikaisemminkin rikkonut sopimuksia, joita se on solminut konfliktin osapuolien kanssa.

Lisäksi Idlibin vahvinta kapinallisryhmää Tahrir al-Shamia eli entistä al-Nusran rintamaa, jonka kanssa Turkki koordinoi sopimuksen täytäntöönpanoa, leimaavat sisäiset kiistat ja epäselvät kytkökset terroristijärjestö al-Qaidaan. On siis vaikea arvioida, kuinka hyvin esimerkiksi sopimuksessa mainittu demilitarisoitu vyöhyke tulee toimimaan. Kapinallisten lukumääräksi Idlibin maakunnassa arvioidaan noin 70 000. Idlibin asukkaiden valtava enemmistö on kuitenkin siviilejä. Viime päivinä Idlibissä on järjestetty jälleen laajoja, Syyrian hallinnon vastaisia mielenosoituksia. Mielenosoittajien tavoite oli osoittaa, ettei  Idlibin asukkaiden suuri enemmistö ole suinkaan terroristeja tai heidän tukijoitaan.