Euroopassa on lähes kolmen vuoden ajan ihmetelty Puolan heikkenevää demokratiakehitystä. Laki ja oikeus -puolue (Prawo i Sprawiedliwość, PiS) on puuttunut yhteiskunnan eri osa-alueisiin vapaasta mediasta aina oikeuslaitokseen saakka. Puolueen toiminta ei ole epäjohdonmukaista, vaan taustalla on ajatus Puolassa valloillaan olevasta ”lainopillisesta mahdottomuudesta” (legal impossibilism).

Käsite on läheistä sukua Unkarin pääministeri Viktor Orbánin tunnetuksi tekemälle ”epäliberaalin demokratian” (illiberal democracy) käsitteelle. Puolassa ”lainopillinen mahdottomuus” on tullut tutuksi etenkin Puolan entisen pääministerin, Laki ja oikeus -puolueen nykyisen puheenjohtaja Jarosław Kaczyńskin puheista. Kaczyńskia pidetään yleisesti Puolan vaikutusvaltaisimpana henkilönä, joka ohjeistaa hallituksen sekä presidentti Adrzej Dudan toimintaa taustalla.

”Lainopillinen mahdottomuus” tarkoittaa tiivistetysti sitä, että vallan kolmijako-opin mukainen toiminta estää hallitusta toimimasta tehokkaasti ja tekemästä valtion hyvinvointia edistäviä toimia. Kolmijako-opin mukaisesti lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovallan pitää olla itsenäisiä ja tasapainossa keskenään. Jokaisen valtasarakkeen itsenäisyys takaa sen, että ne pystyvät korjaamaan vallan tasapainoa, jos jokin osa on nousemassa muita vahvemmaksi. Itsenäisyyden ja tasapainon takeena ovat riippumattomasti toimivat perustuslailliset tuomioistuimet sekä muut neutraalit valtion instituutiot.

Puolan hallitus onkin kohdistanut toimensa juuri näitä itsenäisiä ja riippumattomia instituutioita vastaan.

Vallan kolmijako-oppi muutoksen kohteena

PiS-puolueen näkökulmasta vallan kolmijako-opin liian tiukat raamit voi kumota tarpeeksi vahvalla ja kaikkiin instituutioihin ulottuvalla toimeenpanovallalla. Sen PiS varmisti vuoden 2015 vaaleissa. Kevään presidentinvaalissa puolueen ehdokas Andrzej Duda voitti hieman yllättäen istuvan presidentin, Kansalaisfoorumia edustaneen Bronisław Komorowskin. Syksyn parlamenttivaalissa puolue otti ylivoimaisen voiton saavuttaen 51 prosenttia alahuoneen sekä 61 prosenttia ylähuoneen edustajapaikoista. Selkeä enemmistö takasi PiS:lle mahdollisuuden viedä maan lainsäädäntöä haluamaansa suuntaan.

Lähes välittömästi tultuaan valtaan Puolan uusi hallitus aloitti oikeusjärjestelmän uudistamisen. Joulukuussa 2015 hallitus halvaannutti Puolan perustuslakituomioistuimen toiminnan perumalla edellisen hallituksen viime hetkellä tekemät tuomarinimitykset. Tuon päätöksen perustuslakituomioistuin tuomitsi perustuslain vastaiseksi. Pattitilanne oli syntynyt.

Puolan uusi hallitus aloitti välittömästi oikeusjärjestelmän uudistamisen. Klikkaa twiitataksesi!

Perustuslakituomioistuimen toimintaan puuttuminen käynnisti samalla ketjureaktion, joka ei ole päättynyt vieläkään. Euroopan unioni käsittelee parhaillaan Puolan mahdollista oikeusvaltioperiaatteen rikkomusta. Oikeusvaltioperiaate on yksi EU:n perusarvoja ja sen mahdolliseen loukkaamiseen suhtaudutaan aina vakavasti. Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että julkisen vallan ja sen toiminnan tulee perustua lakiin. Oikeusvaltioperiaate suojaa kansalaisia valtionhallinnon ennalta-arvaamattomalta lainkäytöltä. EU käy tällä hetkellä vuoropuhelua Puolan kanssa ja yrittää selvittää, onko oikeusvaltioperiaatetta rikottu. Teoriassa periaatteen rikkomisen pahin seuraus on äänioikeuden menettäminen EU:n päätöksenteossa. Käytännössä äänioikeuden menettäminen ei tule toteutumaan.

Oikeusjärjestelmää uudistettu rajusti

Puolan hallituksen ajaman oikeusreformin virallinen tavoite on tehostaa oikeusjärjestelmän toimintaa ja saattaa se lähemmäs muita eurooppalaisia valtioita. Hallituksen toiminnan perusteella reformin tavoitteena näyttää kuitenkin olevan alistaa koko oikeusjärjestelmä ja etenkin tuomarinimitykset Puolan valtakunnansyyttäjän ja sitä kautta hallituksen alaisuuteen. Kun tärkeät tuomaritehtävät on täytetty “soveltuvilla” henkilöillä, hallitus vahvistaa tavoittelemaansa tehokasta toimeenpanovaltaa.

Yksi kiistellyimpiä uudistuksia oli Puolan oikeudellisen neuvoston (National Council of Judiciary) jäsenistön kokoonpanoon puuttuminen. Neuvosto käytännössä tekee valinnat eri oikeusasteiden tuomarin virkojen täyttämisestä. Neuvostossa on 25 jäsentä, joista 15 on tuomareita. Aiemmin tuomarit valitsivat edustajat itse omasta keskuudestaan, mutta viime maaliskuussa tehdyllä lakimuutoksella tuomarijäsenten valinta alistettiin parlamentin alahuoneelle, joka siis tällä hetkellä on PiS-puolueen hallinnassa. Lakimuutos mahdollistaa myös neuvoston jäsenten välittömän erottamisen, minkä presidentti Duda myös toteutti. Näin parlamentin alahuone Sejm pääsee valitsemaan uudet tuomarijäsenet neuvostoon.

Oikeudelliseen neuvostoon kohdistuneet muutokset olivat niin huolestuttavia, että Euroopan oikeudellisten neuvostojen järjestö (European Network of Councils for the Judiciary, ENCJ) erotti Puolan oikeudellisen neuvoston. Järjestön mukaan Puolan oikeudellinen neuvosto ei enää ole itsenäinen ja riippumaton toimija.

Puolassa esimerkiksi korkeimman oikeuden tuomarinimitykset ovat pysyviä, ja vaihtuvuutta tulee lähinnä tuomareiden saavuttaessa laissa säädetyn eläkeiän. Vauhdittaakseen eläköitymistä hallitus päätti laskea eläkeikää viidellä vuodella niin perustuslakituomioistuimen kuin korkeimman oikeuden tuomareille. Tehtävässä jatkaminen on tosin mahdollista presidentin erikoisluvalla. Ikäleikkurin myötä 22 korkeimman oikeuden tuomaria – myös puheenjohtaja Małgorzata Gersdof – joutui jättämään virkansa. Gersdorf ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen kutsumalla tuomarien eläkeikäuudistusta “puhdistukseksi”.

Puolan hallitus sekä oikeusministeriö ovat käyttäneet paljon aikaa todistaakseen, että uudistukset ovat linjassa muiden EU-jäsenmaiden kanssa. Siinä Puolan hallitus on oikeassa, että EU-jäsenmaissa oikeusjärjestelmät ovat keskenään hyvin erilaisia ja että joissain valtioissa, kuten Saksassa, poliitikoilla on oma roolinsa esimerkiksi tuomareiden valinnassa. Saksassa on tosin erilaisin toimenpitein varmistettu, etteivät tuomarivalinnat mene täysin poliitikkojen mieltymysten mukaan.

Puolassa ongelmana on, että oikeusjärjestelmän uudistaminen horjuttaa vallan kolmijako-opin perusteita. Toimivassa järjestelmässä vallat pystyvät rajoittamaan toistensa toimintaa tasapainon säilyttämiseksi. Puolassa perustuslakituomioistuin yritti itse korjata tasapainoa tuomitsemalla oikeusjärjestelmän muutoksiin tähdänneet lainsäädäntöhankkeet perustuslain vastaisiksi. Hallituksen näkökulmasta perustuslakituomioistuin ei kuitenkaan ollut toimintakelpoinen virheellisten tuomarinimitysten takia. Kiista päättyi lopulta hallituksen kannan voittoon.

Puolan hallituksen toimet ovat nyt Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltävinä. Klikkaa twiitataksesi!

Viimeisimpien lakimuutosten myötä oikeusjärjestelmä on ajautunut käytännössä kaikkia oikeusasteita myöten suoraan tai epäsuorasti poliitikkojen ohjaukseen. Puolassa vallitsevassa yhden valtapuolueen tilanteessa on selvää, että tilanne loukkaa EU:n oikeusvaltioperiaatetta ja EU on oikeutetusti puuttunut Puolan toimintaan.

Syyskuun puolivälissä Euroopan komissio päätti viedä Puolan viimeisimmät toimet – etenkin korkeimman oikeuden tuomareiden erottamisen – Euroopan unionin tuomioistuimen (European Court of Justice, ECJ) käsittelyyn. Puolan korkein oikeus esitti itse jo aiemmin asian viemistä ECJ:n käsittelyyn. Puolan apulaispääministeri Jarosław Gowin tosin ehti jo elokuussa kertoa, että ECJ:n päätöksillä ei ole Puolan kannalta merkitystä, sillä jokainen jäsenmaa saa järjestää oikeusjärjestelmänsä parhaaksi katsomallaan tavalla.

PiS puolestaan on perustellut reformia sillä, että aiemmin tuomarit ovat pitkälti tehneet henkilövalintoja ja oikeudellisia linjauksia oman alansa sisällä ilman ulkopuolista kontrollia. PiS pitää epädemokraattisena, että kansalta mandaatin saanut hallitus ja parlamentti eivät ole juurikaan voineet vaikuttaa oikeusjärjestelmän toimintaan. Kansalta saadun mandaatin pitäisi puolueen mukaan ulottua kaikkeen valtion toimintaan.

PiS:n vahva kannatus laimentaa kritiikin

Myös Puolassa oikeusreformin vastustus on kovaa, kuten viimeksi kuluneen vuoden aikana lisääntyneet ja kasvaneet mielenosoitukset ovat osoittaneet. Tilanne ei kuitenkaan ole selvä. Puolan hallituksen on helppo ajaa läpi oikeusjärjestelmään kohdistuvia lainsäädäntömuutoksia, sillä puolueella on äänestäjiensä tuki. Oikeusjärjestelmää on pidetty tehottomana ja uudistuksen tarpeessa olevana. Lisäksi PiS on tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin puolue ja sen kannatus on vain lisääntynyt kolmen vuoden takaisista vaaleista. Syyskuun alussa tehdyn puoluekannatusmittauksen mukaan PiS:n kannatus on tällä hetkellä hieman yli 40 prosenttia. PiS:n päävastustaja Kansalaisfoorumi on kaukana takana noin 20 prosentin kannatuslukemilla.

Vaaleista asti tasaisen vahvana jatkunut kannatus antaa puolueelle erittäin vahvan selkänojan toteuttaa parhaaksi katsomiaan uudistuksia. Oikeusreformin lisäksi hallitus on puuttunut esimerkiksi median toimintaan ja maan historian tulkintaan. PiS:n suosion takana on lisäksi kaksi erittäin suosittua uudistusta. Puolue lupasi vaalikampanjassaan laskea eläkeikää, jota edellinen hallitus oli aikanaan nostanut. Lisäksi puolue lupasi tuoda Puolaan lapsilisäjärjestelmän. Valtaan päästyään puolue myös toteutti nopeasti lupauksensa.

Isommat oikeusjärjestelmän toimintaa muuttavat lait tulivat voimaan vasta kesällä, joten on hankala sanoa, toteutuvatko rajuimmat uhkakuvat. Pahimmillaan on arvioitu, että vahva poliittinen ohjaus tarkoittaa tuomareiden painostamista henkilövalinnoissa sekä tuomioiden julistamisessa. Tuomareiden erottaminen on lakimuutosten takia helpompaa, joten poliittista painostamista pelätään.

Hallitus on jo ehtinyt esimerkiksi muuttaa perustuslakituomioistuimen käsittelysäädöksiä. Aiemmin tuomioistuimella oli suurempi vapaus itse määritellä käsiteltävien juttujen järjestys, mutta uuden ohjeistuksen mukaisesti tuomioistuin käsittelee asiat niiden kirjaamisjärjestyksessä. Tuomioistuin ei siis voi käsitellä ajankohtaisia aiheita ennen kuin vanhat asiat on ratkaistu. Oikeusministerin suora valta etenkin korkeimman oikeuden tuomarinimityksissä lisääntyy. Esimerkiksi korkeimman oikeuden puheenjohtajan valitsee jatkossa oikeusministeri oikeuden tuomareiden joukosta.

Varmaa on se, että debatti Puolan ja EU:n välillä jatkuu pitkään. Komissio on kahdesti pyytänyt Puolaa selvittämään oikeusreformin etenemistä ja selventämään huolestuttavia seikkoja. EU toivoo, että unionin tuomioistuimen käsittely ja sen mahdollisesti ehdottamat toimet saisivat Puolan takaisin raiteilleen, mutta todennäköistä on, että pattitilanne jatkuu.

Erityisesti Euroopan komissiossa varmasti toivotaan, että vuoden päästä pidettävissä parlamenttivaaleissa valta vaihtuisi, eikä PiS pääsisi enää yksin muodostamaan hallitusta. Kannatuskyselyt kuitenkin kertovat selvää  kieltä PiS:n ylivoimasta Puolassa. On epätodennäköistä, että Puola vapaaehtoisesti ottaisi huomioon komission kritiikin ja muuttaisi oikeusreformin kulkua.

 

Varmaa on se, että debatti Puolan & EU:n välillä jatkuu. Epävarmaa se, että Puola ottaisi komission kritiikin huomioon. Klikkaa twiitataksesi!