Brasilian presidentinvaaleissa mittely pitkään vallassa olleen vasemmistolaisen työväenpuolueen ja perinteisen oikeisto-keskustan välillä on voimissaan. Nyt pelikentälle on kuitenkin astunut uusi tulokas, oikeistopopulistinen ehdokas Jair Bolsonaro, joka on nähty eräänlaisena Etelä-Amerikan Trumpina. Konservatiiviset arvot ovat Bolsonaron myötä nousseet vaalikampanjan kärkeen, mutta samalla se on synnyttänyt ennennäkemättömän ja voimakkaan vastaliikkeen, jonka kantavana voimana ovat naiset.

Arvioin alkuvuonna 2017 The Ulkopolitistissa, että Brasilian entisen presidentin Dilma Rousseffin työväenpuolueen, Partido dos Trabalhadoresin (PT), nousu takaisin valtaan tulee olemaan vaikea ja pitkä vuoden 2016 virkasyyteprosessin jälkeen. Puolue onkin näiden vaalien alla kokenut valtavan takaiskun, kun sen tähtiehdokas ja koko maan suosituin presidenttiehdokas, entinen presidentti Lula, suljettiin ulos vaaleista korkeimman vaalituomioistuimen päätöksellä. Tämä oli odotettua, sillä Lula sai huhtikuussa 12 vuoden korruptiotuomion. PTn vaikeuksien seurauksena syntynyttä valtatyhjiötä ei ole kuitenkaan täyttänyt sen perinteinen vastustaja keskustalainen PSDB, vaan huomattavasti pienemmän PSL-puolueen oikeistopopulistinen ehdokas Jair Bolsonaro.

Jo vaalien alla selkeni, että Brasilialle ei löytyisi presidenttiä ensimmäisellä äänestyskierroksella. Vaalikampanjoinnista ei puuttunut draamaa, kun Bolsonaro joutui puukotusiskun kohteeksi syyskuussa. Tämän jälkeen hänen kannatuksensa  jatkoi kasvuaan. Vain Bolsonaron vastustajasta oltiin pitkään epävarmoja. Lulan tiputtua vaalimittelöstä hän ja hänen puolueensa antoivat täyden tukensa omalle varapresidenttiehdokkaalleen Fernando Haddadille. Haddad kirikin pian toiseksi suosituimmaksi ehdokkaaksi.  Sunnuntaina käydyn ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen Bolsonaro sai 46% äänistä ja Haddad 29%. Vaikka Bolsonaron äänimäärä oli odotettua suurempi, on toisesta kierroksesta silti odotettavissa tiukka.

Vuoden 2016 Dilma Rousseffin virkasyytteeseen kulminoitunut poliittinen myllerrys ja talouden alamäki repi kansan kahtia. Vuonna 2018 Brasilia on edelleen voimakkaasti jakautunut kansa. Sen jakolinjat ovat kuitenkin muuttuneet kahden vuoden takaisesta. Brasilialainen politiikka on erittäin henkilöitynyttä ja näissä vaaleissa kansan jakautumisen näyttämöinä ovat toimineet Lulan ja Bolsonaron ristiriitaiset poliittiset hahmot. Tämä ei liene ihme maassa, jossa on yli 30 puoluetta, joiden poliittisten agendojen sekä nimilyhenteiden eroista (mm. PT, PSDM, PMD, PP, PSL, PTB, PSD jne.) on vaikea saada selkoa.

Vuoden 2016 Dilma Rousseffin virkasyytteeseen kulminoitunut poliittinen myllerrys ja talouden alamäki repi kansan kahtia. Vuonna 2018 Brasilia on edelleen voimakkaasti jakautunut kansa.

Klikkaa twiitataksesi.

Kansalaisten keskuudessa Lulan kannatus oli ennen ensimmäistä äänestyskierrosta ylivoimaisesti suurinta (yli 40%). Suosio on kuitenkin tarkoittanut myös sitä, että maan muut suuret puolueet ovat vastustaneet Lulan paluuta politiikkaan kaikin mahdollisin keinoin. Lulan ja PTn vastustus kumpuaa suurilta osin työväenpuolueen yli vuosikymmenen kestäneestä valtakaudesta ja vuonna 2014 alkaneesta talouskriisistä. Lisäksi operaatio autopesulana (Operaçao Lava Jato) tunnetun korruptiotutkinnan paljastukset ovat kasvattaneet kansan epäluottamusta poliittista eliittiä kohtaan ja epäilemättä ruokkineet kansan nälkää nähdä ehdokkaiden joukossa uusia ja erilaisia kasvoja. Etenkin nuorten ja marginalisoitujen kansanosien keskuudessa tämä toive on tarkoittanut ehdokkaita, jotka edustavat jotain muuta kuin niitä noin 80% valkoista, varakasta miestä, jotka nyt istuvat kongressissa. Samalla nämä vaalit ovat myös herättäneet sen ison joukon kansasta, joka tukee Bolsonaron konservatiivisia arvoja, hänen värillisiä ja naisia halveksivia näkemyksiään sekä ajoittaista haikailua sotilasdiktatuurin perään.

Lulan poistuttua pelistä piti Bolsonaro ennen ensimmäistä kierrosta vaalitilastojen kärkeä hieman yli 30% kannatuksella joka kuitenkin ylittyi reilusti vaalipäivänä. Vaikka Bolsonaroa on kutsuttu tropiikin Trumpiksi, täytyy hänen oikeistopopulistiset ulostulonsa erityisesti naisten asemasta tulkita brasilialaisesta kontekstista käsin. Brasilia on monella mittarilla varsin kehittynyt maa, mutta se kamppailee myös vakavien väkivalta- ja tasa-arvo -ongelmien kanssa. Samalla maa elää eräänlaisessa murrosvaiheessa, jossa nuori demokratia pyrkii kohti länsimaista elintasoa. Katse on vahvasti kohti Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Tässä valossa onkin ristiriitaista, että ykkösehdokas presidentiksi on mies, joka on parlamentissa kutsunut naiskansanedustajaa “liian rumaksi raiskattavaksi” ja todennut, että poikiensa syntymän jälkeen tyttären saaminen oli “heikkouden osoitus”. Tulevaisuuden maa Brasilia olisi Bolsonaron johdolla ottamassa useamman askeleen taaksepäin.

Bolsonaron oikeistopopulistiset kannanotot ovat jakaneet vahvasti äänestäjiä ja saaneet hänen vastustajansa aktivoitumaan. Brasiliassa on tuskin koskaan nähty niin äänekästä naisten oikeuksia puolustavaa liikettä kuin Bolsonaron ympärille syntynyt #EleNão (#EiHäntä). Viikkoa ennen vaalien ensimmäistä kierrosta yli 80ssa kaupungissa osoitettiin mieltä Bolsonaron patriarkaalisia arvoja sekä seksistisiä kommentteja vastaan. Myös Brasilian johtavat intellektuellit ja kuuluisat naistaiteilijat ovat järjestäneet sosiaalisessa mediassa kampanjoita Bolsonaroa vastaan. Liike ei ole jäänyt maailmallakaan huomaamatta: myös Madonna on antanut tukensa liikkeelle  sosiaalisessa mediassa. Tältä osin vaalikamppailu on kääntynyt myös keskusteluksi naisten asemasta, ihmisoikeuksista ja siitä, hyväksytäänkö naisvastaista puhetta yhteiskunnassa ja erityisesti politiikassa.

#EleNãosta on tullut eräänlainen Brasilian oma #Metoo-kampanja, joka sekin on henkilöitynyt Bolsonaroon. Hyvin samanlaisia keskusteluja on nähty länsimaissa ja myös Suomessa viime aikoina oikeistopopulismin lisääntyessä. Keskustelun laajentuminen sekä meillä, Brasiliassa että maailmalla, on merkittävä tekijä tasa-arvon edistämisessä kaikkialla ja etenkin mantereella, joka on  tuloeroissa mitattuna maailman epätasa-arvoisin. Se voi olla näiden vaalien merkittävin anti tulevaisuuden Brasilialle.

Ennen lokakuun lopussa käytävää viimeistä kierrosta, on sekä Haddadin että Bolsonaron saatava taakseen epävarmoja äänestäjiä. Näissä vaaleissa valtaosa brasilialaisista äänestää joko Bolsonaroa tai Haddadia vastaan sen sijaan, että antaisivat äänensä ehdokkaiden puolesta. Jälkimmäisen kiri tulee riippumaan pitkälti siitä, kokeeko enemmistö PTn paluun valtaan pahempana vai parempana vaihtoehtona kuin Bolsonaron nousun presidentiksi. Seuraavaan noin kolmen viikon aikana tullaan näkemään kiivasta kampanjointia ja todennäköisesti myös uusia mielenilmauksia. Tuloksesta riippumatta kansan kahtiajakoa ei näillä vaaleilla tulla kuromaan umpeen.

Näissä vaaleissa valtaosa brasilialaisista äänestää joko Bolsonaroa tai Haddadia vastaan sen sijaan, että antaisivat äänensä ehdokkaiden puolesta.

Klikkaa twiitataksesi.