Kansalaispalvelus vastaisi uusiin turvallisuusuhkiin nykyistä puolustusjärjestelmää paremmin – asevelvollisuudesta ei kuitenkaan ole syytä luopua
Kaisa-Maria Tölli | 14.10.2018
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen suosituilla nuorten turvakursseilla harjoitellaan erilaisiin kriisitilanteisiin varautumista. Kuva: MPK.
Ennätyksellisen kuiva ja kuuma kesä, tuhoisat metsäpalot sekä oikeusvaltioperiaatteiden ja demokratian horjuminen ovat vakavia muistutuksia uusista, yhä viheliäisemmistä turvallisuusuhkista, joiden ratkaiseminen edellyttää moninaisempaa osaamista ja yhteistyötä eri tahojen välillä. Samaan aikaan poikkeuksellisen suuret sotaharjoitukset lähialueillamme muistuttavat siitä, ettei perinteisen sodan uhka ole hävinnyt, eikä sotilaallista voimankäyttöä myös Suomea vastaan voi sulkea pois.
Uudet megatrendit, kuten tekoäly, robotisaatio ja automatisaatio näkyvät myös sodankäynnissä. Itsenäisesti toimivat ja miehittämättömät aseet tekevät tuloaan. Vaikka sotaa käydään edelleen perinteisen sodankäynnin keinoin tykeillä ja panssareilla, on rinnalle tullut uusia sodankäynnin menetelmiä, jotka eivät välttämättä vaadi perinteisen sodankäynnin edellyttämää fyysistä kestävyyttä. Esimerkiksi Norja ja Viro ovat jo perustaneet neljännen puolustushaaran maa-, meri- ja ilmavoimien rinnalle: kybervoimat. Yhdysvallat taas suunnittelee avaruusvoimien perustamista.
Uudet megatrendit, kuten tekoäly, robotisaatio ja automatisaatio näkyvät myös sodankäynnissä.Todennäköinen vaaliteema ja osa uutta hallitusohjelmaa
Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on rakennettu erityisesti sotilaallisen puolustyskyvyn tarpeisiin. Kokonaisturvallisuuden tarpeisiin vastaisi nykyjärjestelmää paremmin kansalaispalvelus, joka yhdistäisi ase- ja siviilipalveluksen ja koskisi koko ikäluokkaa. Kansalaispalvelus olisi nykyjärjestelmää kattavampi ratkaisu turvallisuusympäristön muutokseen ja uusiin uhkiin varautumiseksi. Lisäksi se tukisi nykyjärjestelmää paremmin turvallisuusyhteistyötä ja olisi kansalaisia kohtaan osallistavampi ja yhdenvertaisempi.
Tarve kansalaispalveluksen kehittämiselle on todettu ministeriö-, viranomais- ja järjestötasolla sekä politiikassa yli puoluerajojen. Kansalaispalvelus on hyvin todennäköisesti vuoden 2019 eduskuntavaalien teema ja mahdollisesti osa uutta hallitusohjelmaa.
Kansalaispalvelus on hyvin todennäköisesti vuoden 2019 eduskuntavaalien teema ja mahdollisesti osa uutta hallitusohjelmaa.Ei militarisointia, vaan uusiin turvallisuusuhkiin varautumista
Olin mukana tekemässä ensimmäistä kansallista selvitystä kansalaispalveluksen toteuttamisesta. Ministeri Elisabeth Rehnin elämäntyötä jatkava turvallisuuspoliittinen ajatushautomo Elisabeth Rehn – Bank of Ideas ry julkaisi selvityksen toukokuussa 2018.
Selvityksessä ehdotetaan, että koko ikäluokka kutsuttaisiin kokonaisturvallisuuspäivän muodossa järjestettäviin yleisiin kutsuntoihin ja heistä velvoitettaisiin tarvittava osuus asepalvelukseen. Niiden, jotka eivät osallistuisi asepalvelukseen, olisi mahdollista suorittaa nykyisen siviilipalveluksen korvaava, siviilikriisinhallintaa tukeva varautumispalvelus. Myös varautumispalvelukseen voitaisiin tarvittaessa velvoittaa. Se toteutettaisiin kurssimuotoisena yhteistyössä viranomaisten ja varautumiskoulutusta tarjoavien järjestöjen kanssa. Näitä ovat esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, Naisten Valmiusliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Suomen Punainen Risti ja Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu VAPEPA. Kursseista muodostettaisiin moduuleja, jotka liittyisivät paloturvallisuus- ja pelastusalaan sekä väestönsuojeluun, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kyber- ja informaatioturvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja ympäristönsuojeluun. Varautumispalveluksen voisi suorittaa työn tai opiskelun ohessa kustannusten säästämiseksi.
Asevelvollisuus tehostuisi
Kansalaispalveluksesta virinneessä julkisessa keskustelussa on noussut esiin huoli siitä, että kansalaispalvelus rapauttaisi laajaan reserviin perustuvaa asevelvollisuutta. Tästä ei ajatushautomon esittämässä mallissa ole suinkaan kyse. Päinvastoin: kansalaispalvelus vahvistaisi asevelvollisuutta ja siten myös puolustuskykyä. Asepalveluksen suorittajat olisivat aiempaa motivoituneempia ja kyvykkäämpiä, sillä heidät valittaisiin kaksi kertaa nykyistä suuremmasta henkilö- ja osaamispoolista – sekä naisista että miehistä.
Kansalaisten yhdenvertainen oikeusasema taattava
Myös vaihtoehtoisia kansalaispalvelusmalleja on tuotu esiin. Yhden esityksen mukaan asevelvollisuus säilytettäisiin vain miehiä koskevana, mutta siviilipalvelus rakennettaisiin paremmin kokonaisturvallisuutta tukevaksi ja avattaisiin asepalveluksen lailla vapaaehtoisille naisille. Toisessa esityksessä taas kansalaispalvelus koskisi ainoastaan naisia.
Mallit olisivat kuitenkin ongelmallisia sekä yhdenvertaisuuden että puolustuskyvyn näkökulmasta. Näissä malleissa kansalaisten oikeusasema jäisi nykyjärjestelmän lailla edelleen eriarvoiseksi. Miehet säilyisivät asevelvollisina ja naiset vapaaehtoisina, tai vaihtoehtoisesti naiset velvoitettaisiin varautumispalvelukseen. Sukupuolia koskisivat yhä eri lait ja velvollisuudet, mikä ei kuulu enää nykypäivään. Mitä osallistavampi ja monimuotoisempi puolustusjärjestelmämme on, sitä parempi on yhteiskuntamme puolustuskyky. Kun useiden, erilaisten ihmisten vahvuudet ja taidot saataisiin hyödynnettyä moninaisiin turvallisuusuhkiin vastaamisessa, olisi kokonaisuus pelkkää asepalvelusta vahvempi.
Syrjäytymisen torjuminen huomioitava
Bank of Ideas -ajatushautomon mallia on kritisoitu siitä, että se olisi nykymallia valikoivampi ja sulkisi pois osan kansalaisista palveluksen ulkopuolelle. Tämä voisi lisätä vastakkainasettelua palvelukseen valikoituneiden ja sen ulkopuolelle jääneiden välille. Ongelmaksi on koettu myös lisävero niille, jotka eivät suorita palvelusta. Lisäksi on pelätty mallin kestävyyttä, jos nuoret kokevat varautumispalveluksen asepalvelusta houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.
Kritiikki ja huoli ovat aiheellisia. Onhan kyseessä koko puolustuskykymme perusta – asevelvollisuus. Siksi sen uudistamisessa tulee olla äärimmäisen varovainen. On kuitenkin ikävä tosiasia, että koko ikäluokan kansalaispalveluskouluttamiselle ei todennäköisesti ole resursseja, eikä välttämättä edes tarvetta. Osa ikäluokasta jäisi väistämättä palveluksen ulkopuolelle. Tästä huolimatta koko ikäluokka osallistuisi ajatushautomon kansalaispalvelusmallissa yleisiin kutsuntoihin. Nuorten tietotaidot turvallisuudessa kasvaisivat, ja jokainen nuori pääsisi lääkärintarkastukseen. Kutsunnat saattaisivat myös olla tehokas keino syrjäytymisen ehkäisemiseen, kun syrjäytymisriskin alla olevat nuoret voitaisiin ohjata kutsunnoista tarvittavien koulutus- ja työllistymistukien pariin.
Motivointi palvelukseen verokannustimella
Nuoria voitaisiin kannustaa osallistumaan oman ja yhteisen turvallisuuden edistämiseen verokannustimin tai lisäverolla. Käsitys siitä, että kansalaispalvelusvelvollisuudesta voisi maksaa itsensä ulos rahalla, on kuitenkin virheellinen. Jokaisella nuorella olisi velvollisuus osallistua kutsuntoihin, ja viranomaisten sopivaksi katsomat henkilöt voitaisiin velvoittaa palvelukseen. Lisäksi koko ikäluokka rekisteröitäisiin kokonaisturvallisuusrekisteriin, joten myös ne nuoret, jotka eivät ole suorittaneet palvelusta, voitaisiin poikkeusoloissa tai vakavissa häiriötilanteissa velvoittaa yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseen.
Puolustuskyky turvattava – reserviä sekä sotilas- että siviilikriisinhallinnan tueksi
On välttämätöntä saada asepalvelukseen riittävästi henkilöitä, sillä puolustuskyky on turvattava. Varautumispalvelusta ei saisi rakentaa asepalvelusta houkuttelevammaksi. Toisaalta ei nykyiseen siviilipalvelukseenkaan ole ollut tungosta, vaikka se on työelämälähtöisempää ja vapaamuotoisempaa kuin asepalvelus. Siviilipalveluksen suorittaa vuosittain noin 2 000 nuorta ja asepalveluksen noin 21 000 nuorta. Naisilla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta hakeutua siviilipalvelukseen kuin vasta 45 päivää varusmiespalvelusta suoritettuaan. Siviilipalveluksen suorittaa vuosittain ainoastaan noin viisi naista.
On välttämätöntä saada asepalvelukseen riittävästi henkilöitä, sillä puolustuskyky on turvattava.Turvallisuuskysymyksissä pienellä kansakunnalla ei ole varaa hukata resurssejaan. On koko Suomen etu, että koko ikäluokka osallistuu yhdenvertaisesti yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseen ja varautuminen turvataan sekä sotilas- että siviilikriisinhallinnan reservillä.
