Jaa

Lukuaika: 10 minuuttia

Kuva: Pexels/Rahul.

Kaipaatko uutta katsottavaa ja haluat samalla sivistää itseäsi? Kiinnostaako mafiosomusiikki, hakkereista kertova draamasarja tai kaipaatko Narcos-sarjan tilalle uutta katsottavaa? Entä mitä musiikkia Konfliktit ja turvallisuus -toimitus kuuntelee synkkiä aiheita työstäessään?

The Ulkopolitistin toimitussihteerit esittelevät parhaimmat viihdetärpit omalta seuranta-alueeltaan. Katso, kuuntele, lue ja viihdy!

Konfliktit ja turvallisuus
  1. Poliittinen trilleri avaa synkkää lukua CIA:n historiassa

Tositapahtumiin perustuvassa elokuvassa The Report Adam Driverin esittämä senaattori Dianne Feinsteinin poliittinen avustaja koostaa vuosikausia raporttia CIA:n “tehostettujen kuulustelutekniikoiden” hyödyntämisestä, eli käytännössä kidutusohjelmasta, joka käynnistettiin 9/11-iskujen jälkeen. Poliittisen trillerin ajankohtaisuutta alleviivaa, että presidentti Donald Trump nimitti CIA:n johtajaksi Gina Haspelin, jonka johdolla kuulustelutekniikoita käytettiin toistuvasti CIA:n salaisessa vankilassa Thaimaassa.

  1. Tekno ammentaa jihadismista ja tiedustelupalveluista

Konfliktit ja turvallisuus -toimituksen työskentelyä on siivittänyt ajoittain synkkiin aiheisiin sopiva taustamusiikki, kuten Anohnin HOPELESSNESS-albumi (2016), jolta löytyy esimerkiksi droonisodankäyntiin kantaa ottava Drone Bomb Me.  Myös Dominick Fernow’n Vatican Shadow -aliaksella tekemä varjosodankäynnistä, jihadismista ja tiedustelupalveluiden toimista kertovista uutisotsikoista ammentava synkkä tekno – “The Hamburg Cell Was Born in Chechnya“, “CIA Contractor Freed Over Pakistan Killings” – on soinut kuulokkeissa usein K&T-juttuja editoidessa.

  1. Mr.Robot on mainio sarja kyberturvallisuudesta ja hakkereista

Viime vuonna neljänteen kauteen päättynyttä Mr. Robot (20152019) -draamasarjaa on viime vuosina ylistetty yhdeksi realistisimmista hakkerikuvauksista. Kyberturvallisuutta, teknologia-alan suuryritysten valtaa, virtuaalirahaa ja niin ei-valtiollisten kuin valtiollisten hakkeriryhmien toimintaa sivuava sarja käsittelee hienosti kyberulottuvuuden merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja suurvaltapolitiikassa.

 

Lähi-itä
  1. Sacha Baron Cohen esittää yhtä Israelin legendaarisimmista vakoojista

Netflixin sarja Spy on tositapahtumiin pohjautuva sarja yhdestä Israelin tiedustelupalvelun Mossadin tunnetuimmasta agentista Eli Cohenista, joka lähetetään vaaralliselle tehtävälle agentiksi Syyriaan. Cohen toimi peiteoperaatiossa 1960-luvun alkupuolella Damaskoksessa, onnistuen soluttautumaan Syyrian poliittisen eliitin sisälle. Lyhyt sarja on koukuttava ja käsittelee agentin työtä myös yksilöpsykologisista näkökulmista; miltä tuntuu, kun joutuu kieltämään koko vanhan elämänsä ja rakentamaan uuden elämän vihollismaassa?

Katsoessa on hyvä muistaa, että tapahtumia käsitellään lähinnä Israelin näkökulmasta. Myös ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa on käytetty välillä turhaa dramatisointia. Tästäkin huolimatta sarjaa uskaltaa suositella. Myös sarjan pääosan esittäjä, Borat-elokuvistaan tunnettu Sacha Baron Cohen pärjää hyvin vakavammassakin roolissa.

 

  1. Turkkilaiset räppärit eivät voineet enää vaieta

Turkkilaisten räppäreiden syksyllä yhdessä julkaisema yli 14-minuuttinen rap-kappale Susamam (suom. en voi vaieta) keräsi nopeasti miljoonia katsojia. Eikä ihme. Kappale käsittelee kaikki viime vuosina Turkissa ahdistusta herättäneet asiat: ympäristöongelmat, naisiin kohdistuvan väkivallan, sananvapausongelmat ja poliittisen apatian. Kappale on paitsi hyvää hiphopia, myös nyky-Turkissa hyvin rohkea kannanotto, joka antoi äänen monien turkkilaisten turhautumiselle. Muusikot saivat tosin jälkikäteen kritiikkiä muun muassa siitä, että se ei käsitellyt esimerkiksi kurdivähemmistön asemaa lainkaan.

  1. Loistavaa ulkomaanjournalismia

Jos luet yhden kirjan vuoden 2011 arabikeväästä, lue toimittaja Robert F. Worthin  palkittu teos A Rage for order: The Middle East in Turmoil, from Tahrir Square to Isis. Vetävästi kirjoitettu tietokirja tuntuu välillä romaanilta. Worth käsittelee Lähi-idän lähihistoriaa hyvin, mutta antaa samalla äänen tavallisten ihmisten tarinoille, joiden kautta poliittinen todellisuus avautuu. Vaikka teos on lyhyt, se onnistuu tiivistämään monia alueen kehityskulkuja monipuolisesti ja älykkäästi.

 

Amerikat
  1. Elämää haitilaishotellissa diktatuurin keskellä

Vuonna 1966 englanniksi ilmestynyt Graham Greenen kirjoittama Näyttelijät (The Comedians) kertoo 1960-luvun Haitista. Tuolloin maata hallitsi diktaattori Francois “Papa Doc” Duvalier. Romaanissa diktatuurin aikaiseen terrorismiin ja poliittiseen tukahduttamiseen tutustutaan hotellin omistaja Brownin tarinan kautta. Brownin hotelli, Hotelli Trianon, on tarinan keskiössä. Vaikka hahmot ovat pääasiassa fiktiivisiä, sijoittuvat tapahtumat todelliseen poliittiseen kontekstiin ja tapahtumiin. Tarinassa liikutaan päähenkilön salasuhteesta manipulatiiviseen asekauppiaaseen ja vieraiden poliittisiin keskusteluihin.

Papa Doc hallitsi Haitia vielä kirjan julkaisun aikaan sekä siitä vuonna 1967 tehdyn elokuvan aikaan. Elokuvassa näytteli itse Elizabeth Taylor, mutta sitä ei voitu kuvata Haitilla Papa Docin kiellettyä sekä romaanin että elokuvan maassa. Sen sijaan elokuva kuvattiin Länsi-Afrikan Beninissä. Kirjan keskiössä oleva Hotelli Trianon perustuu vieläkin hotellina toimivaan Hotelli Olofssoniin Port-au-Princessa, jonka oma in-house bändi RAM soittaa mizik rasin -musiikkia (yhdistelmä perinteistä haitilaista voodoo-musiikkia ja rockmusiikkia) ja suorittaa voodoo-seremonioita keikkojensa yhteydessä.

2. Rakkautta, kiusaamista, alkoholismia ja ystävyyttä – omaperäinen romaani avaa inuittiväestön elämää Kanadassa nuoren naisen silmin

Inuk-kansaan kuuluvan laulaja Tanya Tagaq’n esikoiskirja Split Tooth kertoo 1970-luvulla Kanadan pohjoisessa Nunavutin territoriossa kasvavasta nuoresta inuittinaisesta. Kirja pohjautuu Tagaqin omiin päiväkirjoihin, novelleihin ja runoihin. Romaanina Split Tooth ei ole perinteisimmästä päästä, vaan Tagaqin kerronta liikkuu taitavasti proosan ja lyriikan, myyttien ja todellisuuden sekä fiktion ja muistelmien välillä.

Kirjassa Tagaq käsittelee maan pohjoisosien ongelmia ja inuittiväestön kohtaamia haasteita 17-vuotiaan tytön silmin. Nuori päähenkilö kasvaa pienessä pohjoisessa yhteisössä, jossa niin ystävyys, kyllästyminen, kiusaaminen kuin rakkaus tulevat tutuiksi. Kirjassa käsitellään myös rankkoja teemoja kuten seksuaalista hyväksikäyttöä ja alkoholismia. Tagaq’n omaperäinen romaani tarjoaa harvinaisen ikkunan naisten ja tyttöjen elämään Kanadan pohjoisilla alueilla.

Laulaja Tanya Tagaq on kunnostautunut myös erinomaisena kirjailijana. Kuva: Wikimedia Commons/Kimberli Mäkäräinen.

3. Narcos-sarjaan kyllästyneille uutta katsottavaa

Visuaalisesti paikoin häikäisevä Pájaros de verano (2018) tarkastelee Kolumbian bonanza marimberaa eli 1970-luvulla alkunsa saanutta marihuanabuumia maan pohjoisosan aavikkoseutua asuttavan Wayúu-alkuperäiskansan silmin. Jos olet kyllästynyt Narcos-sarjaan ja kaipaat muita näkökulmia, katso tämä. Pájaros de veranon saa vuokrattua Youtubesta neljän euron hintaan.

Eurooppa
  1. Elokuvia Euroopan vaikeasta historiasta

Vuonna 2020 on ihan hyvä muistaa, että Euroopalla on melkoisen vaikea historia. Yksi aihetta käsittelevä, katsomisen arvoinen elokuva on Taistelulähetit – 1917.   Elokuvista voi mainita myös viihteellisemmän Jojo Rabbitin, joka käsittelee Euroopan vaikeaa historiaa mustan huumorin avulla sekä vakavamman Terrence Malickin uuden elokuvan, A Hidden Life, joka kertoo itävaltalaisen aseistakieltäytyjän tarinan Adolf Hitlerin Saksassa.

  1. Teinisarja avaa arkipäivän rasismia kiinnostavasti

Saksalaisnuorille tuttua jakoa äärioikeistoon ja antifa-liikkeeseen kuvaa Netflixin uusi sarja We are the wave, joka perustuu löyhästi Todd Strasserin Wave-kirjaan vuodelta 1981. Saksalaissarja on viihdyttävää dramatisoitua teinihuttua, josta voi kuitenkin poimia nuorille ja nuorille aikuisille tärkeitä aiheita: asekauppaa, lihansyöntiä, arkipäivän rasismia.

  1. Miltä kuulostaa mafiosojen ja milleniaalien romanipop?

Miltä kuulostaa romanipop, tuo musiikin laji, joka yhdistetään sekä romanivähemmistöön että Romanian alamaailmaan. Kansainvälisen kiinnostuksen sekä romanialaisnuorten nostalgian takia maassa käydään nyt keskustelua siitä, voiko sorretun vähemmistön esittämä musiikkityyli sittenkin olla sosiaalisesti hyväksyttävää. Asiaan voi tutustua tarkemmin Tuukka Tuomasjukan jutussa.

Suomi
  1. Norjalainen poliittinen trilleri avaa myös Suomen turvallisuusuhkia

Norjalainen geopoliittinen trilleri Miehitetty (2015–) on edennyt juuri kolmanteen tuotantokauteen ja sivuaa erinomaisesti muuttuvia turvallisuusuhkia suomalaisittain erittäin lähelle tulevan EU, Venäjä ja arktinen -kombinaation kautta.

  1. Koivisto-sarja ei esittelyjä kaipaa

Ylen kehuttu Koivisto-sarja herätti vuodenvaihteessa paljon keskustelua, ja myös The Ulkopolist suosittelee sitä hyvänä Suomen lähihistorian kuvauksena. Koivisto-paitoja odotellessa!

Presidentti Mauno Koivistosta kertova sarja kuuluu myös Ulkopolitistin suosikkeihin.
Kuva:Wikimedia Commons/Saksan liittotasavallan kuva-arkisto

  1. Ranskalaisohjaajan elokuva ei toivottavasti ennusta tulevaisuutta

Entisen diplomaatin, Ranskan pää- ja ulkoministeri Dominique Villepin avustajana toimineen ohjaaja-käsikirjoittaja Antonin Baudryn keväällä 2019 julkaistussa menestyselokuvassa “Le Chant du Loup” (“Suden huuto“) Venäjä valtaa Suomen.

Kielenhuolto
  1. Opi kymristä The Crown -sarjaa katsomalla

Netflixin The Crown -sarjan kolmannen kauden jakso ”Tywysog Cymru” (suom. Walesin prinssi) käsittelee prinssi Charlesin kruunajaisia. Jakso tarjoaa kymrin kielestä mitään tietämättömälle mahdollisuuden oppia edes jotain – myös kielipoliittisessa mielessä.

  1. Fasismia ja paskapuhetta radiossa

Ylen Politiikkaradion Puheet päreiksi -jaksoissa toimittaja Tapio Pajunen ja suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen keskustelevat ajankohtaisista politiikan kielen ilmiöistä. Muun muassa fasismi ja paskapuhe mainittu. Sarjaa voi kuulla Yle Areenassa.

  1. Kotus on uusi #influencer 

Kotimaisten kielten keskuksen Kielen juhlaa 75 -tiliä päivitetään vuoden 2020 ajan Kielitoimiston perustamisen 75-vuotisjuhlan kunniaksi. Oikeinkirjoitusvinkkejä! Perjantaitypoja! Kielivisoja! Kaikkia näitä löytyy @kielenjuhlaa75 Instagram-tililtä 

Oikeinkirjoitusvinkkejä saa nyt myös Instagramista. Laita Kotuksen tili seurantaan! Kuva: Wikimedia Commons.

Aasia ja Tyynimeri
  1. Kiinalaista tieteistrilogiaa

Kolmen kappaleen probleema on Liu Cixinin tieteistrilogian ensimmäinen osa, joka kuvaa hyvin ihmisten reagointia epävarman uhkan edessä erityisesti kiinalaisesta näkökulmasta. Kirjassa rakennetaan tarina erinomaisesti kuuluisan tähtitieteen ongelman ympärille, millä on seurauksia koko ihmiskunnalle.

  1. Palkittu kirjailija kuvaa Etelä-Korean yhteiskuntaa syvästi

Kyung-sook Shin on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia eteläkorealaisia nykykirjailijoita. Palkitun kirjailijan töitä on käännetty useille kielille ja suomeksi on ilmestynyt Pidä huolta äidistä (2015, alkup. 2009), Jään luoksesi (2017, alkup. 2010) ja Hovitanssija (2019, alkup. 2007). Kaikki suomennokset ovat Taru Salmisen suoraan koreasta kääntämiä. Shinin romaanit edustavat eteläkorealaista populaarikulttuuria hyvin tunnerikkaudellaan, mutta niiden lukemista helpottaa jonkinlainen Etelä-Korean tuntemus. Kirjat ovat tutkielmia Korean historiaan ja yhteiskunnalliseen muutokseen: esimerkiksi Pidä huolta äidistä kertoo eteläkorealaista yhteiskuntaa syvästi koskettavista sukupolvien eroista, perhe-elämän muutoksesta ja kaupungistumisesta

  1. Dokumenttielokuva seuraa tunnetun japanilaistoimittajan sanallista miekkailua Japanin hallituksen kanssa

Documentary of the Journalist on ohjaaja Tatsuya Morin dokumenttielokuva, joka kertoo Tokyo Shimbun -sanomalehden toimittajasta Isako Mochizukista ja hänen työstään. Dokumentti keskittyy erityisesti Mochizukin verbaaliseen kamppailuun pääministeri Shinzo Aben hallinnon johtohenkilöihin kuuluvan Chief Cabinet Secretary Yoshihide Sugan kanssa lehdistötilaisuuksissa. Dokumentti ei anna erityisen hyvää kuvaa Sugasta tai Aben hallinnon suhtautumisesta toimittajaan, joka yrittää hanakasti saada Aben hallintoa vastaamaan löytämiinsä epäkohtiin.

Samalla Mochizukista tulee jonkinlainen julkisuuden henkilö hänen vaatiessaan itsepintaisesti vastauksia hallinnolta, joka ei niitä mielellään anna. Samalla dokumentti antaa kiehtovan kuvan Japanin mediakentästä, jossa toimittajien läheisyys vallanpitäjiin sekä japanilainen journalistikerhojärjestelmä (“kisha club”) herättää kysymyksiä median kyvystä toimia vallan vahtikoirana. Miinuksena voi todeta sen, että dokumentin tekstitys ei aina tehnyt selväksi, keitä tietyt henkilöt ja poliitikot olivat, eikä dokumentti juurikaan tarjonnut taustatietoa Japanin mediakentästä.

Afrikka
  1. Libya uutisotsikoita syvemmältä

Hisham Matarin teos The Return on hieno narratiivi Libyan yhteiskunnasta. Kirja on omaelämänkerrallinen ja kertoo kirjailijan matkasta selvittämään isänsä kohtaloa Libyassa. Samalla kirjailija matkaa lapsuutensa muistojen äärelle ja pohtii niiden merkitystä pyrkiessään selvittämään sitä, mitä hänen isälleen tapahtui Muammar Qaddafin aikaisen Libyan instituutioiden syövereissä hallituksen kidnapattua isän Kairon kodista kirjailijan ollessa nuori.

  1. Ranskan kipukohdat syynissä algerialaisten siirtolaisten silmin

Alice Zeniterin suomeksi käännetty teos Unohtamisen taito kertoo Ranskan algerialaisten identiteetistä ja oman itsensä ymmärtämisestä kokonaisuutena, vaikka ”koti on sekä siellä ja täällä ja samaan aikaan ei kummassakaan”. Teos on tarina itsensä etsimisestä, kokonaisuuden ymmärtämisestä ja kuulumattomuuden tunteen hyväksymisestä.

Kirjailija Alice Zeniter.
Kuva: Wikimedia commons/Hreinn Gudlaugsson

  1. Novelleja Saharan eteläpuolelta 

Africa39 on Kokoelmateos novelleja ja romaanikatkelmia kaikkiaan 39 kirjailijalta Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.

 

Suositukset koostivat toimituksiensa vinkeistä: Sanna Raita-aho, Jannika Melkko, Mirka Wendt,  Ilkka Tiensuu, Eero Tuorila, Alex Pitkänen, Henna Leskelä, Karoliina Rajala, Anna Saraste ja Mari Fabritius.

Jaa