Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia
Podgorican silta

Kuva: Maxence, julkaistu Flickr-kuvapalvelussa CC BY 2.0 -lisenssillä.

Serbia, Albania ja Pohjois-Makedonia ovat suunnitelleet ”mini-Schengeniksi” nimitettyä tulliliittoa, joka toteuttaisi EU:n perusperiaatteet maiden alueilla. Projekti voisi toimia valmistautumisena täyteen EU-jäsenyyteen. Balkanin mini-Schengenillä on EU:n tuki, mutta maiden eripuraisuus voi vielä estää projektin.

Niin kutsutun Länsi-Balkanin alueen (ks. kartta) suurimpia puheenaiheita viime vuosina on ollut alueen EU-integraatio, sillä Länsi-Balkan on Euroopan viimeisiä alueita, joka ei kuulu EU:hun ja EU-jäsenyys nähdään nykytilannetta parantavana. Lokakuussa 2019 Ranska kuitenkin käytti veto-oikeuttaan (peruen tämän myöhemmin) estääkseen Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenneuvottelujen alkamisen. Tämä on lisännyt Länsi-Balkanilla pettymystä hidastunutta eurointegraatiota kohtaan. Viime vuosina vähentynyt EU:n läsnäolo alueella on kannustanut alueen maiden johtajia muodostamaan omia yhteistyökuvioitaan.

Uusin kyseisistä alliansseista on Serbian, Albanian ja Pohjois-Makedonian suunnittelema ”mini-Schengeniksi” tituleerattu projekti, jonka tarkoituksena on toteuttaa EU:n neljää perusperiaatetta eli ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta sen alueella.

Kommunismin kaatuminen ja siirtyminen markkinatalouteen 1990-luvulla ei kaatanut Länsi-Balkanilla rajoja muun itäisen Euroopan tapaan, vaan Jugoslavian hajotessa alue jakautui useisiin uusiin valtioihin, mikä vähensi sekä ihmisten liikkumista että kauppaa. Uusia yhdentymisen muotoja on kuitenkin haettu uudella vuosituhannella. Länsi-Balkanin maat ovat liittyneet Visegrád-maiden perustamaan talousliitto CEFTA:an, joka on toiminut EU:n odotushuoneena. Ensimmäistä Balkanin mini-Schengeniä puolestaan suunniteltiin jo 10 vuotta sitten, joskin tämä projekti jäi toteutumatta.

Länsi Balkanin kartta

Länsi-Balkan ja mini-Schengen kartalla. Keltaisella merkittyä Kroatiaa ei välttämättä enää lasketa osaksi Länsi-Balkania EU-jäsenyytensä takia. Kartta © Julius Lehtinen / The Ulkopolitist

Visegrád-ryhmästä mallia Balkanin mini-Schengeniin

Toteutuessaan mini-Schengenillä voisi olla useita positiivisia seurauksia alueen maille. Vapaa liikkuvuus voisi olla toimiva tapa vähentää Balkanilla suuressa roolissa olevaa irredentismiä, eli ajatusta naapurimaiden alueiden kuulumisesta omaan maahan, sekä lisätä matkustamista ja eri maista olevien ihmisten rauhanomaista kanssakäymistä.

Serbian presidentin Aleksandar Vučićin esittämien arvioiden mukaan vapaa liikkuvuus voisi tuoda säästöjä kahden miljardin euron edestä. Jo nyt Serbia ja Pohjois-Makedonia tekevät rajatarkastuksissa yhteistyötä, mikä nopeuttaa rajanylitystä merkittävästi. Komissaari Johannes Hahn sanoi jo vuonna 2016, että Balkanin laajuinen yhteismarkkina-alue voisi luoda uusia työpaikkoja ja näin auttaa pysäyttämään Länsi-Balkanin alueella voimakkaan aivovuodon. Tämä voisi tehostaa markkinoita Balkanin sisällä, mutta välttämättä se ei ratkaise työvoimapulaa tietyillä aloilla. Sen sijaan kausityöläisten työllistämistä rajojen yli se voisi helpottaa.

Vapaa liikkuvuus voisi olla toimiva tapa lisätä eri maalaisten ihmisten rauhanomaista kanssakäymistä.

Mikäli mini-Schengen saataisiin toteutettua onnistuneesti luoden yhteistyötä ja kauppaa valtioiden rajojen yli, voisi se todella tasoittaa tietä liittymiselle EU:hun. Parhaassa tapauksessa tulliliitto olisi kaikille osapuolille hyödyllinen. Tämänhetkisessä Länsi-Balkanin nationalistisessa ilmapiirissä voi kuitenkin olla hankala luoda rajoja rikkovaa projektia, vaikka Kreikan ja Pohjois-Makedonian nimikiistan sopiminen onkin hyvä esimerkki kompromissista.

Mini-Schengeniä on verrattu Puolan, Tšekin, Slovakian ja Unkarin muodostamaan Visegrád-ryhmään. Visegrád-maat muodostivat oman yhteenliittymänsä vuonna 1991, jolloin tavoitteena oli kirittää maita yhteistyöllä pääsemään mahdollisimman pian EU:n ja NATO:n jäseniksi. Projekti onnistui tavoitteessaan hyvin. Erona mini-Schengeniin on se, että Visegrád-yhteistyöhön ei sisältynyt tulliliittoa. Itäisessä Keski-Euroopassa yhteistyötä oli myös helpompi muodostaa, sillä kyseisillä mailla ei ollut rasitteena juurikaan historiallisia riitoja, lukuun ottamatta Unkarin ja Slovakian välejä rasittanutta unkarilaisvähemmistön kysymystä.

Tämänhetkisessä Länsi-Balkanin nationalistisessa ilmapiirissä voi olla hankala luoda rajoja rikkovaa projektia.

Balkanilla maiden välisiä avoimia kysymyksiä on paljon. Pääosin ne ovat rajakiistoja ja Jugoslavian hajoamissotien perintöön liittyviä kysymyksiä. Balkanin mini-Schengenin ennustetut edut voisivat toimia kannustimena näiden kysymysten ratkaisemiseksi.

Maiden väliset jännitteet uhkana yhteistyölle

Mini-Schengeniä visioineet maat ovat myös kannustaneet muita Länsi-Balkanin maita eli Bosnia-Hertsegovinaa, Montenegroa ja Kosovoa liittymään osaksi projektia. Etenkin Kosovo on hyvin ärsyyntynyt projektista, sillä sen ja Serbian välinen dialogi ei ole juurikaan edennyt, ja Serbia on käynyt neuvotteluita sen läheisimmän liittolaisen, Albanian kanssa. Maa on ollut tullisodassa Serbian kanssa asettaen 100-prosenttisen tuontitullin Serbiasta tuotaville tuotteille, mutta tässä on ollut viime viikkoina näkyvissä liennytystä. Montenegro puolestaan on kiistellyt Serbian kanssa sen uudesta uskonnonvapauslaista, joka siirtäisi Serbian ortodoksikirkolle kuulunutta omaisuutta Montenegron valtiolle, mikä on aiheuttanut suuria protesteja sekä Serbiassa että Montenegrossa. Lisäksi Montenegro on hieman pidemmällä EU-integraatiossaan kuin muut Länsi-Balkanin maat, joten sillä ei olisi välttämättä yhtä suurta tarvetta mini-Schengenille.

Kuten usein Länsi-Balkanilla, symboliset ja kansallista identiteettiä koskevat kysymykset ovat tärkeitä ja menevät usein taloudellisen edun edelle. Poliitikot ovat taitavia käyttämään hyväkseen näitä kysymyksiä saavuttaakseen kannatusta lyhyellä aikavälillä. Serbiassa mini-Schengeniä on pidetty nationalistisissa piireissä Suur-Albanian muodostumista auttavana projektina, kun taas monet albaanit näkevät sen askeleena kohti Suur-Serbiaa. Eri maissa asuvia albaaneja vapaa liikkuvuus hyödyttäisi, kun taas Serbia olisi valtioallianssin suurin ja vaikutusvaltaisin alue.

Länsi-Balkanilla kansallista identiteettiä koskevat kysymykset menevät usein taloudellisen edun edelle.

Kosovon vastavalittu pääministeri Albin Kurti on puhunut mini-Schengenistä Serbian projektina luoda uusi Jugoslavia. Kosovon epäilyksen Balkanin alueiden ylikansallisia projekteja kohtaan voi ymmärtää, sillä Kosovon albaanit taistelivat pitkään saadakseen itsenäisen valtionsa, jota Serbia ei ole vieläkään tunnustanut. Positiivinen suhtautuminen Jugoslavian perintöön onkin Kosovossa entisen Jugoslavian maista vähäisintä, vaikka muissa alueen maissa ”jugonostalgia” on varsin suuressa arvossa. Vertaus Jugoslaviaan on sikälikin mielenkiintoinen, että Jugoslavia valitsi keskitien idän ja lännen välissä. Myös nyt on mahdollista, että mini-Schengen suuntautuisi enemmän Venäjän ja Turkin suuntaan.

Serbiassa, Montenegrossa ja Bosnia-Hertsegovinassa puhutaan saman kielen variantteja, mikä edesauttaa yhteistyötä. Kielimuuri pääosin albaniankielisiin Albaniaan ja Kosovoon on suurempi, vaikkakin moni Kosovossa – mukaan lukien pääministeri Kurti – osaavat serbokroaattia hyvin.

Aiemmat projektit, kuten CEFTA ovat joko epäonnistuneet tai olleet vaikutuksiltaan vaatimattomia. Tällä kertaa EU:n tuki ja selkeämmät lupaukset EU-jäsenyydestä voisivat edesauttaa mini-Schengenin toteutumista ja lisätä hankkeen kannatusta alueen väestön parissa. EU:ta on kritisoitu ”laajenemisväsymyksestä” ja kannustinten heikkenemisestä Länsi-Balkanin alueella. Mini-Schengen puolestaan on saanut positiivisen vastaanoton EU:n ja Yhdysvaltojen päättäjiltä.

EU:n tuki ja selkeämmät lupaukset EU-jäsenyydestä voisivat edesauttaa mini-Schengenin toteutumista.
Yhteistyö on välttämättömyys

Joka tapauksessa alueen pienet valtiot tarvitsevat laajempaa yhteistyötä etenkin taloudellisista syistä johtuen. Suurempi markkina-alue tekisi niistä tärkeämmän toimijan maailmanmarkkinoilla ja -politiikassa. EU:n laajenemisen hidastuminen on ajanut valtiot hakemaan itse ratkaisuja lisätäkseen yhteistyötä. Projektin uskottavuus riippuu suuressa määrin siitä, kuinka monta maata liittyy osaksi projektia. Mitä enemmän maita mini-Schengenin osana olisi, sitä pienempi olisi Serbian rooli siinä, ja projekti pysyisi puolueettomampana.

Helmikuussa  ei kuitenkaan järjestetty suunniteltua valtionpäämiesten mini-Schengen-tapaamista. Todennäköisesti myös koronaviruspandemia laittaa kaikki uudet hankkeet jäihin joksikin aikaa ja vaikuttanee maailmantilanteeseen myös laajemmin. Serbiassa ja Pohjois-Makedoniassa huhtikuussa järjestettäviksi suunniteltuja parlamenttivaaleja on lykätty pandemian takia eikä uusista vaaliajankohdista ole tietoa.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa