Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia

Burkinafasolaista mediaa on kuvattu afrikkalaisen journalismin menestystarinaksi, mutta nyt median toimitilaa rajoitetaan jatkuvasti. Kuvassa burkinafasolainen toimittaja vuonna 2010. Kuva: Damien Halleux Radermecker, Flickr.

Hallituksen, armeijan, jihadistiryhmien ja paikallisen väestön välisten jännitteiden kiristyminen ja väkivaltaisuuksien kiihtyminen ovat jättäneet Burkina Fason median ristituleen.

Burkina Fasoa on kuvailtu Afrikan journalismin menestystarinaksi. Maailman lehdistönvapausindeksissä maa sijoittuu paikalle 36 ja Afrikassa viidenneksi, ja Burkina Fason mediaa kuvataan dynaamiseksi, ammattimaiseksi ja monipuoliseksi. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan maan sananvapaus on parantunut esimerkiksi kunnianloukkauksen dekriminalisoinnin myötä.

Media sai erityistä kiitosta rakentavasta roolistaan vuoden 2015 kansannousussa. Tuolloin vuotta aiemmin syrjäytetty presidentti Blaise Compaoré yritti jatkaa jo 27 vuotta kestänyttä valtakauttaan. Entistä presidenttiä kannattava ryhmä yritti vallankaappausta, josta seurasi mielenosoituksia ja mellakoita pääkaupungin kaduilla. Vuoden 2015 kansannousua edeltäneinä kuukausina Burkina Fason viranomaiset asettivat kolmen kuukauden kiellon maan poliittisille televisio- ja radiolähetyksille. Sen lisäksi esimerkiksi itsenäisen Radio Manegmoogo -radiokanavan toimistot poltettiin. Tästä huolimatta toimittajat onnistuivat raportoimaan kansalle kentällä tapahtuvista muutoksista.

Erityisesti radiokanavat toimivat avainasemassa kriisin uutisoinnissa. Radio on maassa suosituin median kulutusmuoto, todennäköisesti johtuen lukutaidottomuuden laajuudesta kansan keskuudessa. International Media Support -raportin mukaan esimerkiksi Omega FM pääkaupungissa Ouagadougoussa onnistui pitämään lähetykset käynnissä, vaikka monet radiokanavat harjoittivat itsesensuuria, katkaisivat lähetyksensä moneksi tunniksi päivässä tai lopettivat toimintansa kokonaan.

Saksalaisen Deutsche Wellen mukaan vallankaappausta suunnitelleet sotilaat hiljensivät yksityisomistuksessa olevia radio- ja televisiokanavia ja pitivät hallussaan valtion omistamaa mediaa RTB:tä. Kanavien lakkauttamisen seurauksena joukko toimittajia perusti laittomaksi julistetun Resistance Radio FM -kanavan.

“Olimme onnekkaita, että oli yksi radiokanava, josta saimme tietoa”, nainen kertoo Deutsche Wellelle. “Internetyhteydet ja puhelinlinjat olivat erittäin huonoja.”

International Media Support –raportti kuvailee burkinafasolaisella medialla olleen “kiistaton” vaikutus kansannousuun. Raportin mukaan media onnistui selittämään perusteellisesti kansalle perustuslakiin esitettyjen muutoksien vaikutukset, välttämään vihapuheen ja polarisoitumisen ruokkimista yhteiskunnassa ja toimitukset onnistuivat tukemaan toimittajia vaarallisessa tehtävässä.

“Media oli yksi merkittävimmistä toimijoista positiivisessa mielessä [kriisin aikana]. Ihmiset olivat unohtaneet, kuinka tärkeä rooli sillä on”, kertoo Society of Publishers of the Private Press -säätiön entinen puheenjohtaja ja nykyinen Burkina Fason puolustusministeri Cheriff Sy IMS-raportissa.

Media joutumassa ristituleen turvallisuustilanteen heikentyessä

Burkina Fason tämänhetkisellä konfliktilla on kuitenkin aivan eri mittasuhteet ja luonne kuin vuoden 2015 kriisillä. Kun vuoden 2015 kriisi oli perustuslaillinen ja syntyi sisäisistä konflikteista, maan nykyinen tilanne johtuu naapurivaltio Malista levinneiden jihadistiryhmien hyökkäyksistä. Ryhmien aseelliset hyökkäykset ovat lisääntyneet maan pohjois- ja itäosissa, ja armeija on ollut kykenemätön suojelemaan siviiliväestöä. Tähän mennessä 765 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa, ja heistä yhdeksän kymmenestä on paennut pelkästään viimeisen vuoden aikana. Määrä on noin 16-kertainen viime vuoden tammikuuhun verrattuna.

“Burkina Fason turvallisuustilanne on heikentynyt tuntuvasti viimeisen vuoden aikana, ja monet naapurimaissa toimivat radikaalit ryhmittymät ovat ulottaneet toimintaansa maahan tai saaneet jalansijaa eri alueilla, erityisesti Sahelin alueella, jossa tilanne on pahin”, kertoo Pelastakaa lapset -järjestön ohjelmapäällikkö Marilla Visuri. “Tilanne on räjähdysherkkä ja kriisi on eskaloitunut nopeammin, kuin on osattu odottaa.”

Hallituksen, armeijan, jihadistiryhmien ja paikallisen väestön välisten jännitteiden kiristyminen ja väkivaltaisuuksien kiihtyminen ovat jättäneet median ristituleen. Median toimintaedellytykset ja mahdollisuudet tuottaa sitoutumatonta informaatiota kansalaisille ovat heikentyneet. Vaaralliset työskentelyolosuhteet, hallituksen viime vuonna tekemät lainsäädännölliset rajoitukset sananvapauteen ja uhkaukset toimittajia kohtaan ovat kaikki osasyynä median hupenevaan toimitilaan. Vuoden 2015 kriisin aikana toimittajia uhkasivat hallituksen sensuuri ja väkivallan uhka sotilaiden toimesta, kun taas tämän hetkisessä konfliktissa vapaata mediaa uhkaavat samanaikaisesti jihadistien hyökkäykset, hallituksen lainsäädännölliset rajoitukset ja heikentyvä turvallisuustilanne. Tästä huolimatta Burkina Faso on nostanut sijoitustaan lehdistönvapausvertailussa vuodesta 2017 lähtien.

Jännitteiden kiristyminen ja väkivaltaisuuksien kiihtyminen ovat jättäneet median ristituleen.
Toimittajan työstä seuraa uhkauksia kritiikin kohteesta riippumatta

Toimittajiin kohdistuvat uhkaukset tulevat yhä monipuolisemmin eri puolilta Burkina Fason yhteiskuntaa sitä mukaa, kuin konfliktin osapuolet lisääntyvät. Kun vuonna 2015 hallitus nähtiin median suurimpana uhkana, nykyisessä tilanteessa journalismia uhkaavat myös turvallisuusjoukot ja jihadistiset ryhmät. Media Foundation Africa -tutkimussäätiö on raportoinut esimerkiksi turvallisuusjoukkojen uhkauksista paikallisia toimittajia kohtaan.

Journalistien kohtaaman väkivallan kasvua voi selittää muun muassa maassa vallitseva rankaisemattomuuden ilmapiiri turvallisuusjoukkojen harjoittamaa väkivaltaa kohtaan, josta muun muassa Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestö on raportoinut. Vaikka hallitus on luvannut tutkia väkivaltasyytökset, esimerkiksi Djibosta kotoisin olevan toimittajan oli lopetettava radio-ohjelman lähetys, kun turvallisuusjoukot uhkasivat häntä.

“Media kohtaa kahta painetta riippuen siitä, ketä kritisoi. Kun lähetyksessä kerrotaan armeijan kuolleiden määristä terrorismin vastaisessa taistelussa, [toimittajia] uhataan ja pakotetaan lopettamaan lähetys”, kertoo Bandré-ohjelman toimittaja Media Foundation Africa -tutkimussäätiölle. “Ja kun ohjelmassa toimittajat puhuvat terroristeja vastaan, joita he kuvailevat huligaaneiksi, terroristit uhkaavat heitä.”

Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön raportissa siteeratun haastateltavan mukaan siviilien pikateloitukset, joita turvallisuusjoukkojen väitetään tehneen, ovat harvoin päätyneet julkisuuteen. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan on edelleen vaarallista yrittää julkaista mitään kriittistä tai objektiivista Burkina Fason turvallisuusjoukkojen taisteluista aseellisia ryhmiä vastaan.

Puolestaan Lefaso.net -julkaisun toimittaja kertoo raportissa, että “punaisilla alueilla” toimivat toimittajat harjoittavat itsesensuuria kasvaneen turvallisuusuhan takia. “Punaisilla alueilla” tarkoitetaan yleisesti alueita, joissa aseelliset hyökkäykset ovat yleisiä ja turvallisuustilanne on äärimmäisen heikko. Näihin lukeutuvat muun muassa Burkina Fason pohjoisosat.

“Kun jihadisteja epäillään taposta, turvallisuusjoukot reagoivat eri tavalla: he käynnistävät tutkinnat, sulkevat pääsyn kyliin, tekevät pidätyksiä, kertovat siitä radiossa, sosiaalisessa mediassa ja tiedotteissa”, kertoo iäkäs burkinafasolainen raportissa. “Kun ilmestyy ruumis eikä mitään näistä asioista tapahdu, epäilemme turvallisuusjoukkoja [taposta].”

Median toimikenttä voi hankaloitua entisestään

Kriisin syventyessä Burkina Fason parlamentti hyväksyi vuoden 2020 alussa lakiehdotuksen siviilien rekrytoimisesta ja aseistamisesta kapinallisia vastaan. Kriitikot ovat huolissaan siitä, että kouluttamattomien siviilien aseistaminen voi johtaa väkivallan lisääntymiseen. Puolustusministeri Cherif Syn mukaan tavoitteena ei ole ruokkia väkivaltaa, vaan estää “vapaaehtoisten liittyminen itsepuolustusryhmiin”.

Marilla Visurin mukaan siviilien aseistamisella tuodaan konfliktiin lisää aseistettuja osapuolia, mikä voi puolestaan lisätä kaaosta. Media Foundation for West Africa -organisaation mukaan toimittajien on jo nyt vaikea saada luotettavia lähteitä, koska ihmiset ovat pelokkaita jakamaan tietoa toimittajille. Maan pohjois- ja itäosissa ihmiset pelkäävät jihadistien kostavan, jos he puhuvat mediassa. Tilannetta voi entisestään vaikeuttaa siviilien aseistaminen, kun etniset jännitteet saattavat kasvaa eri ryhmien välillä.

Toimittajien on jo nyt vaikea saada luotettavia lähteitä, koska ihmiset ovat pelokkaita jakamaan tietoa toimittajille.

“Vastaavat kokemukset muissa maissa ovat usein johtaneet tilanteen pahenemiseen ja lisänneet siviilien kärsimystä”, kertoo Visuri.  “Esimerkiksi Burkinan naapurimaassa Malissa Dan Na Ambassagou -ryhmä ryhtyi suojelemaan paikallista väestöä hyökkäyksiltä, mutta on sen jälkeen ollut syytettynä lukuisista siviileihin kohdistuneista iskuista.”

Burkina Fason hallitus on puolestaan perustellut täysi-ikäisten rekrytointia sillä, että vapaaehtoisten tulee läpäistä “moraalinen tutkinta” ja viikon kestävä koulutus ennen palveluksen alkua.

Jos väkivaltaiset iskut lisääntyvät ohjelman myötä, toimittajien mahdollisuudet liikkua ja raportoida alueen kehityksestä vähenevät merkittävästi. Toimitusten mahdollisuudet ja kapasiteetti turvata kentällä toimivia toimittajia ovat kriittisiä konfliktin pahenemisen aikana.

Sananvapauden rajoittaminen heikentää luottamusta journalismiin

Samalla, kun uhkaukset ja vaarallinen työympäristö rajoittavat mediaa, Burkina Fason hallitus hyväksyi viime kesäkuussa sananvapautta rajoittavan lakimuutoksen. Laissa on kielletty armeijan “demoralisointia” ja julkista järjestystä tai turvallisuusoperaatioita “väheksyvien” tietojen julkaiseminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että armeijan operaatioita koskevien tietojen julkaisemisesta voi seurata toimittajalle jopa kymmenen vuotta vankeutta ja lähes 7 600 euron sakot.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö on tuominnut lain perustuslainvastaiseksi ja varoittanut lain negatiivisista vaikutuksista sananvapauteen. The Guardian -sanomalehden haastattelussa ihmisoikeusministeri Bessolé René Bagoro perustelee lain turvaavan turvallisuusjoukkoja. Hänen mukaansa esimerkiksi turvallisuusjoukkojen sijainnin kertomisesta voi olla hyötyä vastapuolelle ja julkaisut hyökkäyksistä armeijaa kohtaan voivat tuoda kannustusta “viholliselle”.

Marraskuussa 2019 viranomaiset pidättivät aktivisti Naïm Tourén sotilaiden “demoralisoinnista” hänen sosiaalisessa mediassa tekemänsä päivityksen takia. Touré on maassa tunnettu kritiikistään turvallisuusjoukkoja, armeijaa ja hallitusta kohtaan. Kyseisessä päivityksessä Touré kritisoi nykyistä presidenttiä ja hänen kaltaisiaan miehiä, jotka haluavat nousta valtaan. Touré vapautettiin kaksi päivää myöhemmin. International Crisis Group -järjestön mukaan valtio hyödyntää taistelua jihadisteja vastaan verukkeena tukahduttaa kriitikot.

Maaliskuun alussa Burkina Fason viestintäministeriö ilmoitti lakkauttavansa 320 työpaikkaa julkisesta mediasta. Työntekijöiden mielestä kyseessä on rangaistus. He ovat olleet jo useita kuukausia lakossa ja vaatineet parannusta työoloihinsa.

Jos valtio onnistuu pelottelullaan kitkemään mediasta turvallisuusjoukkoja koskevan puolueettoman raportoinnin, myös kansalaisten luottamus mediaa kohtaan heikkenee. Luottamuksen jälleenrakentaminen on työlästä ja voi kestää kauan, ennen kuin median vahtikoiran rooli yhteiskunnassa palautuu.

Jaa