Jaa

Lukuaika: 14 minuuttia

Koronavirus rauhoitti monien suurkaupunkien liikenneruuhkat. Kuva: Pixabay.

The Ulkopolitistin koronaviruskatsaus kurkistaa viidelle mantereelle ja kertoo, millaisiin toimiin covid-19:n hillitsemiseksi on eri puolilla maailmaa ryhdytty. Katsaus raottaa myös ikkunan pandemian synnyttämiin ilmiöihin Lähi-idästä Pohjois-Amerikkaan.

Brasilian rikollisjärjestöt tekevät valtansa selväksi hallituksen vähätellessä pandemiaa

Brasilian presidentti Bolsonaron suhtautuminen koronapandemiaan on hämmästyttänyt paitsi maailmalla myös hänen omassa hallinnossaan. Useampi ministeri sekä kuvernööri on julkisesti asettunut presidenttiä ja hänen vähätteleviä lausuntoja vastaan, mikä on johtanut sekasortoiseen tilanteeseen paitsi rajoitusten myös kansalaisten käytöksen suhteen. 

Samalla kun Bolsonaro on kieltänyt pandemian vakavuuden, rikollisjärjestöt ovat ryhtyneet toimiin osassa Rio de Janeiron faveloita. Jumalan kaupunki -elokuvasta tutussa Cidade de Deus -favelassa valtaa pitävä rikollisjärjestö Comando Vermelho (CV) asetti ulkonaliikkumiskiellon jo toissa viikolla. Myös kilpailevat järjestöt, kuten Terceiro Comando Puro (TCP), ovat asettaneet vastaavia kieltoja vallassaan olevissa faveloissa. 

Tavallisesti rikollisjärjestöt asettavat ulkonaliikkumiskieltoja, kun järjestön johtohahmo kuolee, mutta nyt kiellolla pyritään eristämään muun muassa heikosta vesi- ja saniteettihuollosta kärsivät yhteisöt muusta kaupungista tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Kiellot ovat koskeneet myös liiketoimintaa, moottoripyörätakseja sekä faveloissa suosittuja funk-juhlia.

Tiiviisti rakennetuissa ja pääosin julkisten peruspalveluiden ulottumattomissa olevissa faveloissa koronan leviämisellä olisi todennäköisesti katastrofaaliset seuraukset. Brasilian koronaepidemian keskuksissa Rio de Janeirossa ja São Paulossa asuu miljoonia ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta hyvään hygieniaan tai saatavilla puhdasta vettä. Koronaepidemia tuo jälleen julmalla tavalla esille Brasiliaa ja valtaosaa latinalaisamerikkalaisia maita leimaavan yhteiskunnallisen epätasa-arvon.

Argentiinan presidentti Fernández vahvistaa asemaansa koronakriisin keskellä

Vahva vastaus koronakriisiin on nostanut presidentti Fernándezin kannatuksen 65 prosentin huippulukemaan. Vain kaksi kuukautta aiemmin kannatus mateli 30 prosentissa. Toistaiseksi Fernández on asettanut koko maan karanteeniin huhtikuun puoliväliin saakka, jäädyttänyt hinnat ja vuokrat maaliskuun tasolle sekä määrännyt peruspalveluiden tarjoajat jatkamaan asiakassuhteita maksuhäiriöistä huolimatta seuraavan kuuden kuukauden ajan. Argentiina oli Latinalaisen Amerikan maista ensimmäinen, joka otti täyden karanteenin käyttöön. Vahvat linjaukset ovat vakuuttaneet myös opposition, ja perinteisesti hajanainen poliittinen kenttä kohtaa kriisin harvinaisen yhtenäisenä.

Kannatuksen jatkuminen ei kuitenkaan ole taattu. Mittavat kriisitoimet voivat pahimmillaan johtaa maan jo entuudestaan pahasti yskivän talouden totaaliseen syöksykierteeseen. Fernándezin hallitus on kääntänyt talouspolitiikan suunnan: hillitty julkisten varojen käyttö on vaihtunut koronan myötä riskisektorien valtiolliseen tukemiseen. Argentiinan peso on kuitenkin erityisen herkkä inflaatiolle, ja tulevaisuuden talousnäkymät riippuvat koko globaalin talouden tilasta. Toistaiseksi kansanterveys on kuitenkin nostettu maan politiikan tärkeimmäksi prioriteetiksi. Presidentin sanoin “kaatuneen talouden voi nostaa, mutta menetettyä elämää ei saa takaisin”.

Presidentti pysyy huolettomana pandemian edetessä Meksikossa

Meksikossa julistettiin maan laajuinen hätätila koronaviruksen takia 30. maaliskuuta. Varsinainen ulkonaliikkumiskielto on vielä julistamatta, mutta terveysministeriö on kehottanut välttämään ei-pakollisia toimia.

Presidentti Andrés Manuel López Obrador, tuttavallisemmin AMLO, on toiminut pandemiaan edessä hämmentävän huolettomasti. Vielä viikko ennen hätätilan julistamista hän kehotti jatkamaan normaalia elämää ja vannoi kyllä kertovansa, kun ulos ei enää pidä mennä. Presidentin mukaan meksikolainen kulttuuri suojaa maata katastrofeilta, kuten pandemioilta ja maanjäristyksiltä. Populistina tunnettu AMLO on myös jatkanut kannattajoukkojensa tapaamisia kättelyineen ja suukotteluineen kabinettinsa suositusten vastaisesti.

AMLO on ollut haluton ottamaan kovia keinoja käyttöön viruksen leviämisen hillitsemiseksi vedoten niiden tekevän köyhien ihmisten työssäkäynnin mahdottomaksi. Merkittävä osa meksikolaisista työskentelee epävirallisella sektorilla ja tienaa leipänsä kaduilla. Kriisin alkamiseen saakka AMLO:n kannatus oli vankka, mutta nyt koronakriisi näyttää romuttaneen suosion.

Maan suurimmat murheet liittyvät myös koronakriisissä massiiviseen yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon. Köyhien ja epävirallisella sektorilla työskentelevien on pakko jatkaa töissä, ja toisaalta ylipaino, diabetes ja korkea verenpaine nostavat tilastollisesti covid-19:n vakavuutta. Meksikossa noin 70 prosenttia väestöstä on ylipainoisia, ja ylipaino on erityisen yleistä vähävaraisten keskuudessa.

Ei kuitenkaan katastrofia ilman vastausta populaarikulttuurilta: Hallitus valistaa kansalaisia muistamaan turvavälit ”Susana distancia” -supersankarin opastuksella. Nimi viittaa suoraan käännettynä terveen etäisyyden säilyttämiseen. Hahmosta on sittemmin tehty myös piñatoja, joita myydään normaaliin tapaan maan kauppahalleissa. Virus on innoittanut myös muusikoita: Tres Tristes Tigres -yhtye julkaisi koronavirusteemaisen corridon maaliskuun puolivälissä, minkä lisäksi teemasta on tehty käsienpesuun kannustava cumbia.

Meksikossa koronavirus on innoittanut säveltämään käsienpesuun kannustavan cumbian.
Korona lopetti turvapaikanhakijoiden laittomat rajanylitykset Kanadaan

Koronaviruspandemia on pistänyt vauhtia Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalla useamman vuoden jatkuneen turvapaikanhakijakysymyksen ratkaisuun. Presidentti Trumpin valtaannousun jälkeen Yhdysvalloista on saapunut Kanadan rajan yli laittomasti reilut 57 000 turvapaikanhakijaa. Maiden välisen Safe Third Country Agreement -sopimuksen mukaan molempien maiden tulee käännyttää virallisella rajanylityspaikalla toisesta maasta saapuvat turvapaikanhakijat. Sopimuksessa on kuitenkin porsaanreikä: se ei koske rajanylityspaikkojen ulkopuolella tapahtuvia ylityksiä. Trumpin valinnan jälkeen laittomien ylitysten määrät moninkertaistuivat, ja etenkin oppositiossa olevat konservatiivit vaativat porsaanreiän tilkitsemistä.

Pahin ryntäys on ohi, mutta tulijoita olisi edelleen. Kanadan hallitus ilmoitti kuitenkin 20. maaliskuuta, että tästä lähtien myös laittomasti rajan ylittäneet palautetaan. Sama pätee myös Kanadasta Yhdysvaltoihin pyrkiviin. Sopimus on voimassa aluksi 30 päivää, mutta jatkoa on varmasti luvassa. Jos sopimus taas pandemian jälkeen perutaan, rajalla voi käydä kuhina.  

Pääministeri Trudeaun liberaalit ovat profiloituneet ihmisoikeuksien puolustajina. Ääni kellossa kuitenkin muuttui, kun koronavirusepidemia alkoi levitä nopeasti Yhdysvalloissa. Kanadan konservatiivit kiittelivät ratkaisua, mutta ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet hallitusta päätöksestä. Kanadassa ollaan huolissaan siitä, että Yhdysvallat palauttaa turvapaikanhakijoita edelleen maihin, joissa he voivat joutua vainojen uhriksi. Kanadan varapääministeri Chrystia Freelandin mukaan palautuksista keskustellaan nyt Yhdysvaltojen kanssa.

Turkissa koronavirus sai vaatimaan vangittujen toimittajien vapautusta

Kun koronavirustartuntojen määrä nousi hurjaa vauhtia naapurimaa Iranissa ja läheisissä Välimeren maissa, Turkin tilanne näytti vielä suhteellisen hyvältä ja toimet tehokkailta. Turkki sulki Iranin vastaisen rajansa jo varsin varhaisessa vaiheessa pandemiaa, ja kouluja ja yliopistoja pistettiin säppiin heti ensimmäisten vahvistettujen tautitapausten jälkeen. Lupaavasta alusta huolimatta Turkin tartuntamäärät ovat kuitenkin lähteneet nopeaan nousuun maaliskuun puolivälissä tapahtuneen ensimmäisen kuolemantapauksen jälkeen. Huhtikuun ensimmäiseen päivään mennessä virukseen on kuollut yli 200 ihmistä ja tartuntoja on todettu yli 13 000. 

Osa kansalaisista suhtautui Turkin alhaisiin tautimääriin alun alkaenkin skeptisesti. Hallitus puolestaan kiisti tiedot ja uhkasi rangaista niitä, jotka levittävät disinformaatiota viruksesta. Uhkauksen sai tuntea nahoissaan muun muassa Ankaran yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tohtori Güle Çınar, joka joutui pidätetyksi todettuaan, että tartuntojen määrä on julkisuudessa tuolloin kerrottua suurempi. Samaan aikaan hallitusta lähellä olevissa medioissa ja sosiaalisessa mediassa levisi kummallisia nationalistissävytteisiä tulkintoja, joissa koronavirustapausten vähäisen määrän syyksi arveltiin niin turkkilaisten geenejä kuin keskimääräistä parempaa henkilökohtaista hygieniaa. 

Nyt Turkki on joka tapauksessa ottanut rajummat otteet käyttöön koronaviruksen torjunnassa. Maa on lyönyt rajojaan kiinni, ja presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kehottanut ihmisiä välttämään tarpeetonta liikkumista ulkona. Kuten myös Suomessa, riskiryhmässä olevia on kehotettu pysyttelemään sisätiloissa.  Perjantaina kaikki liikenne suurista kaupungeista Istanbulista ja Ankarista ulos ja sisään kiellettiin. Lisäksi alle 20-vuotiaat asetettiin ulkonaliikkumiskieltoon iäkkäiden lisäksi.

Muun muassa osa lääketieteen asiantuntijoista on kuitenkin varoitellut, että jollei Turkki lisää testausta ja julista koko maan kattavaa ulkonaliikkumiskieltoa, tilanne voi huonontua nopeastikin jopa Italian tasolle. Tautimäärät nousevat Turkissa yhä hurjaa vauhtia, ja muun muassa testikapasiteetin riittävyydestä on oltu huolissaan Suomen tapaan.

Koronavirus on synnyttänyt Turkissa myös muita ilmiöitä. Erilaisissa Twitter-kampanjoissa on muun muassa vaadittu poliittisten vankien vapautusta, koska vankiloissa koronaviruksen pelätään leviävän nopeasti. Hallitus onkin nyt vapauttamassa vankeja koronaviruksen vuoksi, mutta esimerkiksi monet poliittisista syistä (eli hallinnon mukaan terrorististisesta toiminnasta epäillyt) vangitut toimittajat pysyvät yhä vangittuina.

Egyptissä virus esitettiin “ulkomaalaisten tuomana” ongelmana

Afrikan ensimmäiset covid-19-tartunnat todettiin Egyptissä jo helmikuussa. Aluksi virus esitettiin “ulkomaalaisten tuomana ongelmana” eikä egyptiläisistä tartunnoista raportoitu. Maaliskuussa The Guardian julkaisi artikkelin, jonka mukaan matkailijoiden mukana levinneiden tartuntojen määrä arvioitiin olevan todellisuudessa noin 19 000 tartunnan luokkaa. Samaan aikaan todettuja tartuntoja oli virallisesti vasta muutamia satoja. Valtio totesi väitteet valheellisiksi, mitätöi The Guardianin Kairon-kirjeenvaihtajan lehdistöoikeudet ja poisti hänet maasta. 

Maaliskuun 19. päivästä lähtien lentoliikenne on ollut pysähdyksissä ja maassa ulkonaliikkumiskielto iltaseitsemän ja aamukuuden välillä. Kiellon puitteissa elämä kuitenkin jatkuu kohtalaisen normaalisti. Ravintolat, baarit, moskeijat ja kirkot ovat toistaiseksi suljettu. Huolta herättää, että kansallisen terveydenhuollon kapasiteetti ei ole riittävä tilanteen hoitamiseen.

Algeriassa hallinnon vastaiset mielenosoitukset keskeytettiin viruksen vuoksi

Koronavirus levisi Pohjoiseen Afrikkaan Euroopan kautta. Ensimmäiset tapaukset todettiin maaliskuun alussa Algeriassa ja nyt maassa on varmistettu noin 500 tapausta.

Joulukuussa 2019 valitun presidentti Tebbounen nimittämän teknokraattihallituksen kausi alkoi haastavalla harjoituksella. Kansanliike Hirak ei tunnusta uutta presidenttiä, ja yli vuoden jatkuneet mielenosoitukset pysäytettiin vastahakoisesti viruksen levitessä. Jo valmiiksi kriittisen, luonnonvaroista saataviin tuloihin perustuva talouden tilanne on vakavasti koetuksella öljyn hinnan pudottua helmikuussa. Epälegimitiimi hallitus, kansanliike vailla selkeää johtoa, taloudellisen tilanteen nopea heikkeneminen ja kansallisen terveydenhuollon kapasiteetin riittämättömyys tekevät Algerian tilanteesta vähintäänkin räjähdysherkän.

Ghanassa poikkeustoimia vahvistetaan rukouksin

Vielä helmikuussa monet Ghanassa uskoivat lämpimän ilmaston suojelevan maata koronalta. Optimismista huolimatta ensimmäinen koronatapaus rekisteröitiin maassa maaliskuun alussa. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä Ghanassa oli kirjattu 195 koronatapausta ja viisi ihmistä oli kuollut tautiin. Arviolta 30 miljoonan asukkaan maassa on vain kaksi tutkimuslaitosta, joissa koronaa testataan. Koronan edetessä maan terveydenhuollon riittävyys tulee olemaan koetuksella etenkin tiheästi asutuilla alueilla.

Ghana on tarttunut tiukasti toimeen koronan leviämisen estämiseksi. Maan rajat on suljettu, julkiset kokoontumiset kielletty ja maan vilkkailla toreilla on suoritettu mittavia desinfiointioperaatioita. Lisäksi pääkaupungin Accran sekä Kumasin ja Ashantin alueille on määrätty liikkumisrajoituksia. Viikonloppuna ennen rajoitusten voimaantuloa Accrassa nähtiinkin satojen ihmisten pako pääkaupungista maaseudulle. Rajoitukset johtivat myös ruoan hamstraamiseen ja samalla hintojen nousuun. Valtaosalla väestöstä ei kuitenkaan ole varaa varautua ruoan loppumiseen. Suuri osa ghanalaisista elää epävirallisella sektorilla tienaamiensa tulojen varassa, mikä tekee myös liikkumisen rajoittamisesta ongelmallista.  

Käytännön toimien lisäksi apua on Ghanassa haettu korkeammilta voimilta: maan presidentti määräsi 25. maaliskuuta kansallisen paaston ja rukoilun päiväksi osana koronan vastaista taistelua. Ghanassa etenkin kirkollisten kokoontumisten kieltäminen on ollut vaikea pala syvästi uskonnolliselle kansalle. Myös kirkot ovat vaikeuksissa, koska niiden toiminta perustuu laajalti kolehtina kerättäviin lahjoituksiin. Jotkin yksittäiset kirkot ovatkin uhmanneet rajoituksia ja jatkaneet jumalanpalvelusten pitämistä vakuuttaen rukousten suojaavan myös koronalta. Kuuliaisemmat kirkot ovat vihdoin ottaneet valikoimaansa ghanalaisten ensisijaisen maksutavan eli mobiilimaksut. 

Saksan matala kuolleisuus hämmästyttää maailmalla 

Saksassa on päädytty koronan suhteen koviin toimiin hitain askelin, kovempia toimia vaatineen kritiikin säestämänä. Maan kuolleisuusprosentti koronavirukseen herättää maailmalla hämmästystä, arvioista riippuen luku on noin 0,2 prosenttia verrattuna Euroopan keskiarvoon 3,8 prosenttia. Syytä tähän ei vielä tiedetä, mutta se liittynee sairastuneiden ikään sekä laajaan testaamiseen, joka lisää diagnosoitujen tapausten kokonaismäärää. 

Virologit ovatkin varoittaneet, että pahin on vielä edessä. Joka tapauksessa Saksan kykyä selviytyä koronakriisistä pidetään Euroopan parhaimpana, ainakin jos sitä mitataan sairaalasänkyjen ja hengityskoneiden lukumäärällä: niitä on maassa eniten asukasta kohden. Koronatapausten määrän oletetaan myös Saksassa kasvavan hälyttävällä vauhdilla toimista huolimatta, eikä Merkelin toteamus siitä, että saksalaisista jopa 70 prosenttia saattaa sairastua koronaan, ole ainakaan vähentänyt huolia. Merkel on kuvannut koronakriisiä maan suurimmaksi haasteeksi sitten toisen maailmansodan.

Talouden saralla Saksa on “tarttunut sinkoon”, kuten maan valtiovarainministeri Olaf Scholz maan elvytystoimia kuvasi. Yhteensä 500 miljardia euroa on tähän mennessä lisätty Saksan kuluvan vuoden budjettiin terveydenhuollon tukemiseksi sekä yritysten lainoittamiseksi. Elvytystä tarvitaan, sillä kuten muuallakin Euroopassa, Saksassa talous on lähes pysähtynyt.

Romaniassa kirkko jatkoi ehtoollisen jakamista viruksesta huolimatta

Romaniassa toimet ovat olleet tiukkoja, mutta kardinaalimokia on myös ehditty tehdä ja puolestaan yritetty paikkailla.

Romaniassa on ollut hätätila maaliskuun puolestavälistä asti, ja varsin nopeasti maassa asetettiin armeijan valvoma ulkonaliikkumiskielto. Korona on ollut maassa läsnä vahvasti jo senkin takia, että moni romanialainen on ollut töissä Italiassa ja Espanjassa ja palannut nyt kotimaahansa. Potentiaalisesti altistuneita on siis paljon.

Tästä huolimatta maan merkittävillä instituutioilla on käynyt pari isoa mokaa. Ortodoksikirkko on jakanut ehtoollista samalla lusikalla ja kiistänyt tapaan liittyvät riskit koronan leviämisessä. Lisäksi koillisromanialaisessa Suceavan kaupungissa sairaalassa rikottiin useita toimintasuosituksia, minkä seurauksena Suceavassa on todettu kolmannes maan koronatapauksista, joita on enemmän kuin Bulgariassa yhteensä. Maanantaina kaupunki, jota on jo tituleerattu ”Romanian Lombardiaksi”, eristettiin muusta maasta Romanian suurimpana koronapesäkkeenä. 

Sakkoja ulkonaliikkumiskiellon rikkomisesta on nostettu tuntuvasti: alinta sakkoa nostettiin 20 eurosta noin minimipalkkaa vastaavaan 400 euroon. 

Britanniassa hallituksen koronaviestintä on takkuillut pahasti 

Britannia yritti viedä eteenpäin omaa, Ruotsin tyylistä linjaansa, ennen kuin maan oli myönnettävä, että kansallinen terveyslaitos NHS ei kestäisi potilasmäärää ilman sosiaalisia rajoituksia. 

Useat kommentaattorit uskoivat, että Johnsonin hallitus olisi alkuun luottanut laumaimmuniteettiin. Arvailu johtui kuitenkin lähinnä Britannian hallituksen huonoista viestintätaidoista. Muun muassa hallituksen vaatimus iäkkäiden ja riskiryhmien erityisestä suojelemisesta samalla, kun muu elämä jatkuisi normaalina, ymmärrettiin väärin: osa kansasta uskoi, että hallitus olisi halunnut tahallaan tartuttaa 60 prosenttia briteistä. Väärinymmärrys yhdistettynä maan alhaiseen testauskapasiteettiin herätti närkästystä ja tyytymättömyyttä. 

Mielenkiintoista on esimerkiksi huomata, että muuten Johnsonille hyvin uskolliset tabloidilehdet ovat kritisoineet hänen tyyliään hoitaa koronakriisiä. Johnson muun muassa kehotti ihmisiä tekemään ruokaostoksensa netissä, mutta maan ruokakauppojen logistiikka ei ole kestänyt pääministerin puheen aiheuttamaa tilauspiikkiä. 

Kriisin eräs paljon huomiota herättänyt ja hyvin surullinen sivuvaikutus on ollut brittien sosiaalisen eristyksen ja kotiin jäämisen aiheuttama lisääntynyt kotiväkivalta sekä eristäytyneisyyden aiheuttama masennus. Hallituksen odotetaan ja toivotaan lisäävän testauskapasiteettiaan ripeästi ja tuntuvasti, jotta ainakin osa väestöstä pääsisi jatkamaan tavallista elämää.

Poliittisten seurausten kannalta yleiseurooppalaiseksi trendiksi on muodostunut johtajien ja osin myös näiden edustamien puolueiden kannatuksen reilu nousu. Tämä on oikeastaan pitänyt kutinsa hallinnon toimista riippumatta: niin Saksan liittokanslerin Angela Merkelin, Britannian pääministerin Boris Johnsonin, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kuin Italian pääministerin Giuseppe Conten kannatuskäyrät ovat singahtaneet ylöspäin. Englannin kielellä ilmiötä kutsutaan rally ’round the flagiksi, jossa kriisin edessä luotetaan hallintoon.  Likapyykin aika on sitten myöhemmin jälkiviisaana.

Kriisin edessä luotetaan hallintoon. Likapyykin aika on sitten myöhemmin.

Jutun tiedot on kerätty 29.3.-1.4. 2020.

Katsauksen tarjosivat Mirka Wendt, Mari Fabritius, Tuulikki Olander, Sanna Raita-aho, Elena Sipola, Annmarie Kiiskinen, Anna Saraste, Tuukka Tuomasjukka ja Ilona Lahdelma.

Koronaviruksen vastaisista toimista Itä-Aasiassa voit lukea erillisessä katsauksessa, jonka ensimmäinen osa käsittelee Taiwania.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa