Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia

Pääministeri Shinzō Abe (toinen oikealta) hallituksen koronavirustorjunnan päämajan kokouksessa 1. huhtikuuta 2020. Kuva: Cabinet Office website, CC BY 4.0

Koronavirusepidemia näytti Japanissa jo hiipumisen merkkejä, kunnes maaliskuun loppupuolella tartuntamäärät lähtivät äkilliseen kasvuun erityisesti maan suurkaupungeissa. Hallitus reagoi epidemian paluuseen julistamalla huhtikuun alussa hätätilan seitsemään prefektuuriin, joissa kaupat ovat pääasiassa sulkeneet ovensa ja ihmisiä on kehotettu pysymään kotona. Japanin ohjeistuksiin ja pyyntöihin perustuvat toimet ovat herättäneet kritiikkiä kansalaisten keskuudessa, ja myös hätätilan julistamisen nähtiin tulleen liian myöhään. 15.4. mennessä Japanissa oli todettu kaikkiaan 8191 koronavirustartuntaa ja 162 kuolintapausta. Luvut eivät sisällä risteilyalus Diamond Princessillä todettuja tapauksia.

Maaliskuun puolivälissä Bloomberg kysyi artikkelissaan, missä piileksii koronavirustapausten räjähdysmäinen kasvu, jota Japaniin oli odotettu. Japanin sijainti, tiiviit taloudelliset suhteet Kiinaan ja sen suosio kiinalaisturistien keskuudessa loivat odotuksia epidemian nopealle ja laaja-alaiselle leviämiselle saarimaassa. Vaikka virus levisi Japaniin yhtenä ensimmäisistä Kiinan ulkopuolisista maista ja tartutti yli 800 ihmistä viranomaisten Jokohaman satamaan eristämällä risteilyalus Diamond Princessillä, kasvoivat tartuntamäärät muualla maassa verkkaisesti. Elämä saarimaassa jatkui melko lailla kuten ennenkin siitä huolimatta, että hallinto pyysi koulujen sulkemista, kehotti siirtymään etätyöhön ja määräsi asettamaan muun muassa Kiinasta ja Etelä-Koreasta tulevat matkailijat kahden viikon karanteeniin.Tokion keskustaan suuntaavat aamujunat olivat maaliskuun aikana täynnä työmatkalaisia, ja baarit ja ravintolat pitivät ovensa auki.  

Lopulta koronavirus nosti kuitenkin jälleen päätään myös Japanissa. Maaliskuun loppupuoliskolla alkanut todettujen tartuntamäärien kasvu sai Japanin poliittisen johdon pohtimaan hätätilan julistamista prefektuureissa, joissa tautitapauksia oli todettu eniten. Tokion kuvernööri Yuriko Koike puolestaan pyysi tokiolaisia pysyttelemään sisätiloissa. Tällä hetkellä uutiset Japanista kertovatkin suomalaisille hyvin tutulta kuulostavasta tilanteesta: kaupat ja ravintolat ovat hätätilassa olevissa prefektuurissa pääasiassa sulkeneet ovensa, ja julkiset paikat ja rautatieasemat ovat tavanomaista autiompia.  

Alkuperäiset eivät riittäneetkään torjumaan epidemiaa

Japanin valtion koronavirusepidemian torjuntastrategia on perustunut kolmeen osa-alueeseen: tapausten yksityiskohtaiseen jäljittämiseen, tehohoitokapasiteetin kasvattamiseen ja kansalaisille käyttäytymisohjeeseen. Viimeinen kohta puolestaan perustuu niin kutsuttuun kolmen ”C-kirjaimen” ohjelmaan, jossa kansalaisia kehotetaan välttämään suuria ihmisjoukkoja, erityisesti tiloissa, joissa on huono ilmanvaihto (kumpikin kohta tiivistyy sanaan crowded) sekä välttämään keskustelemasta toisten kanssa lähietäisyydellä, joka tiivistyy yksinkertaisesti sanaan conversation. Kuten muuallakin, Japanin valtion keskeisenä tavoitteena on hillitä tartuntojen määrää terveydenhuoltojärjestelmän kuorman tasapainottamiseksi. 

Strategia saattoi vaikuttaa paperilla toimivalta, mutta sen käytännön toteutus ontui. Kun Japanin hallitus viimein huhtikuun alussa julisti hätätilan seitsemässä prefektuurissa, oli yksi syy julistuksen takana käsitys siitä, että ohjeistusten noudattaminen oli jäänyt melko vähäiseksi. Ohjeistukset ovat lopulta vain ohjeistuksia, joiden noudattaminen riippuu yksilöiden ja organisaatioiden päätöksistä. Esimerkiksi Tokion kupeessa sijaitsevassa Saitamassa järjestettiin 6 500 katsojan kamppailulajitapahtuma siitä huolimatta, että paikallisviranomaiset olivat toistuvasti pyytäneet järjestäjiä peruuttamaan tapahtuman epidemiatilanteen vuoksi.

6. toukokuuta asti jatkuvan hätätilan myötä prefektuurien viranomaisilla on nyt astetta vahvemmat työkalut vastaavien tapausten välttämiseksi, mikä mahdollistaa muun muassa yleisötapahtumien peruuttamisen. Muutoin hätätila ei kuitenkaan juuri eroa sitä edeltävästä ajasta, ja toimet perustuvat edelleen pääasiassa pyynnöille ja ohjeistuksille, joiden julkilausuttuna tavoitteena on vähentää ihmisten välistä kanssakäymistä 70–80 prosentilla.

Japanin valtio ei pysty laillisesti rajoittamaan ihmisten liikkumista.

Pyyntöjä ja ohjeita pidemmälle Japanin valtio ei juurikaan voi mennä, sillä toisin kuin muualla Japanin valtio ei pysty laillisesti rajoittamaan ihmisten liikkumista eikä myöskään rankaisemaan yksilöitä tai yrityksiä rajoitusten rikkomisesta maan perustuslain suomien vahvojen kansalaisoikeuksien vuoksi. Tiukempien rajoitteiden asettaminen vaatisi perustuslain muuttamista, joka on niin aikaa vievä ja poliittisesti vaikea prosessi, että se tuskin ehtisi auttaa koronavirusepidemian hillitsemisessä. Huhtikuisessa lehdistötilaisuudessa pääministeri Abe pyysikin kansalaisia ottamaan epidemian tosissaan ja käyttäytymään viranomaisohjeiden mukaisesti.

Koronavirusepidemian vaikutukset realisoituvat

Toistuvat pyynnöt ja hätätilan julistaminen – sekä tieto tunnetun koomikko Ken Shimuran menehtymisestä koronavirukseen – vaikuttavatkin viimein saaneen kansan sisäistämään tilanteen vakavuuden. Valtaosa maan yliopistoista on siirtänyt lukuvuoden alkua huhtikuulta (Japanissa kouluvuosi alkaa yleensä huhtikuussa) tai ottanut käyttöön etäopetusta, ja myös työmatkaliikenne on näyttänyt vähenevän. Matkapuhelimen paikkatietoihin perustuvan datan mukaan esimerkiksi erityisesti Japanin rahoitusalan keskuksena tunnetussa, Tokiossa sijaitsevassa Marunouchissa työmatkaliikenteen määrä väheni maanantaina 65 prosentilla edelliseltä kuukaudelta – josta tosin on vielä matkaa hallituksen tavoittelemaan 70–80 prosenttiin.

Viranomaisohjeistusten noudattaminen ei olekaan aina yksinkertaista. Shinzō Aben maaliskuinen päätös pyytää maan kouluja sulkemaan ovensa tuli puun takaa niin kouluille, maan opetusministeriön virkamiehille kuin vanhemmillekin. Päätös aiheutti melkoisesti päänvaivaa työssäkäyville vanhemmille, joiden täytyi keksiä lastenhoitoratkaisu muutamassa päivässä maassa, jossa etätöiden tekeminen ei ole kovinkaan yleistä. Erinäisten kyselyjen mukaan parhaimmillaan vain noin yksi kymmenestä maan työssäkäyvästä kertoi tekevänsä etätöitä.

Myös hallituksen viestintä on ollut puutteellista, ja valtion ohjeistukset on koettu epäselviksi ja ristiriitaisiksi.

Valtion tasolla on myös löytynyt parantamisen varaa. Viranomaisten välinen tiedonjako ja koordinointi on paikoittain muistuttanut kapellimestaritonta orkesteria eri ministeriöiden pyörittäessä vielä maaliskuussa omia koronavirustyöryhmiään ilman yhteistä säveltä. Tilanne alkoi selkeytyä, kun, hallitus loi viimein maaliskuun lopussa kansallisen työryhmän torjuntatyön koordinoimiseksi. Myös hallituksen viestintä on ollut puutteellista, ja valtion ohjeistukset on koettu epäselviksi ja ristiriitaisiksi. Samalla pääministerin Twitterissä julkaisema video, jossa hän pyytää poptähti ja näyttelijä Gen Hoshinon säestämänä ihmisiä pysymään kotioloissa, on ollut monien mielestä sävyltään aivan liian kevyt tilanteessa, jossa monet menettävät toimeentulonsa epidemian tuomien rajoitusten keskellä. Sosiaalisessa mediassa on lisäksi naureskeltu ja kauhisteltu hallituksen ilmoitusta kahden kangaskasvosuojaimen jakamisesta jokaiselle kotitaloudelle. Maskien jakaminen nähtiin riittämättömänä, minkä lisäksi Twitterissä naurettiin ajatukselle siitä, miten kaksi maskia jaettaisiin esimerkiksi kolmihenkisessä perheessä.

Mielipidemittaukset heijastavat kansalaisten tyytymättömyyttä hallituksen toimiin

Ei lienekään ihme, etteivät japanilaiset anna hallitukselleen puhtaita papereita epidemian hoidosta. Vaikka Sankei-lehden ja televisioyhtiö FNN:n teettämässä mielipidekyselyssä 65 prosenttia vastaajista kertoi kannattavansa hätätilajulistusta, peräti 83 prosenttia koki julistuksen tulleen liian myöhässä ja kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista kertoi suhtautuvansa hallituksen toimiin kriittisesti. Hallituksen kannatusluvut ovat niin ikään painuneet alaspäin, joskin luvut ovat vielä lievästi positiivisen puolella (”tuen” punaisella, ”en tue” sinisellä).

Naapureihinsa Taiwaniin ja Etelä-Koreaan verrattuna Japanilta ei liikene montakaan epidemiantorjunnan oppituntia muulle maailmalle.

On kuitenkin tärkeää painottaa, että vaikka Japanin hallituksen toimiin suhtaudutaan kriittisesti niin kansan keskuudessa, ovat tartuntamäärät maassa edelleen alhaisia verrattuna muihin teollistuneisiin maihin. Alhainen todettujen tartuntojen määrä johtunee korkeasta hygieniatietoisuudesta ja laaja-alaisista hengityssuojaimien käytöstä, mutta toisaalta myös naapurimaihin verrattuna alhaisista testausmääristä. Japanissa ei siis tällä hetkellä tarkalleen tiedetä, kuinka laajalle epidemia on todellisuudessa levinnyt.

Naapureihinsa Taiwaniin ja Etelä-Koreaan verrattuna Japanilta ei liikene montakaan epidemiantorjunnan oppituntia muulle maailmalle. Japanin tapauksessa voidaan toisaalta seurata, kuinka lähes täysin ohjeistuksiin ja varoituksiin perustuvat torjuntatoimet vertautuvat muualla maailmassa laajasti käytettyihin, liikkumisrajoituksien ja valvonnan kaltaisiin toimiin. Viime kädessä Japanin hallinnon toimet pohjautuvat toivomukseen siitä, että kansalaiset käyttäytyisivät ohjeiden mukaisesti: lainsäädännön asettamien rajoitteiden vuoksi maalla ei välttämättä ole muuta vaihtoehtoa. 

Juttusarjan kahdessa edellisessä osassa käsiteltiin koronavirusepidemian torjuntaa Etelä-Koreassa ja Taiwanissa.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa