Nato on ottanut käyttöön erityistoimenpiteitä taatakseen toimintansa jatkuvuuden pandemian aikana. Kuva: NATO

Heljä Ossa toimii tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa Sotataidon laitoksella. Hän on perehtynyt erityisesti Natoon ja Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Heljä on valmistunut  yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, jossa hän opiskeli pääaineenaan kansainvälistä politiikkaa. 

Koronavirus kurittaa myös sotilasliitto Natoa. Vaikka Natolla ei ole suoraa roolia pandemian hoidossa, erityisesti Venäjän ja Kiinan länteen levittämä propaganda ja disinformaatio vaikeuttavat sotilasliiton toimintaa. Maailmantalouden sukeltaminen voi johtaa kansallisten puolustusbudjettien leikkauksiin, mikä kuumentaisi Naton sisäistä keskustelua jäsenmaiden keskinäisestä taakanjaosta ja solidaarisuudesta.

Nato on ennen kaikkea turvallisuus- ja puolustusliitto, jonka pääasialliset tehtävät ovat jäsenmaiden puolustus, kriisinhallinta ja yhteistyö kumppanimaiden sekä -organisaatioiden kanssa. Terveysuhat ja pandemiat eivät kuulu Naton varsinaisiin tehtäviin, vaikka esimerkiksi pandemian pahasti kurittama Espanja on pyytänyt Natolta humanitaarista apua. Yhdysvalloista on jopa esitetty, että jäsenvaltiot voisivat ottaa käyttöön Naton peruskirjan 5:nnen artiklan. Tämä on kuitenkin varsin pitkälle menevä ehdotus, koska yhteisen puolustuksen artikla edellyttää aseellista hyökkäystä jäsenmaata vastaan. Vaikka Nato pysyisi lähinnä kulisseissa pandemian hoidossa, koronavirus vaikuttaa merkittävästi myös sotilasliittoon.

Lähitulevaisuudessa korona ei uhkaa Naton toimintaa, ja sotilasliitto on varautunut varmistamaan toimintansa jatkuvuuden. Pääsihteeri Jens Stoltenberg on todennut, että pandemiasta huolimatta Nato on sitoutunut meneillään oleviin operaatioihin ja takaamaan jäsenmaidensa turvallisuuden. Stoltenbergin mukaan Nato on jo vuosien ajan osallistunut jäsenmaidensa kriisinsietokyvyn kehittämiseen, joka on sisältänyt myös kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisen kriisin aikana. Vaikka operaatiot jatkuvat, harjoituksia on pienennetty tai niitä on peruttu. Esimerkiksi Euroopan suurimmaksi kaavailtu Defender2020-sotaharjoitus on käytännössä peruttu. Suuren harjoituksen peruminen on tässä tilanteessa ainoa järkevä päätös, joka kuitenkin vaikuttaa Naton uskottavuuteen, koska sotilasliiton pitäisi toimia tilanteessa kuin tilanteessa.

Venäjä hyödyntää koronaa länttä vastaan

Korona on kiristänyt Naton ja Venäjän välejä entisestään. Sotilasliiton ja Venäjän yhteistyö on ollut jäissä vuodesta 2014, jolloin Venäjä liitti laittomasti Krimin niemimaan itseensä. Voimapolitiikka teki paluun kansainväliseen politiikkaan, ja Nato palasi ikään kuin juurilleen kollektiiviseen puolustukseen ja vastustamaan Venäjän aggressiivista ulkopolitiikkaa Itä-Euroopassa. Disinformaatio on yksi Venäjän hybridisodankäynnin tapa, jonka perimmäinen tarkoitus on heikentää eurooppalaisten luottamusta yhteiskuntarakenteisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin, kuten Natoon ja Euroopan unioniin.

Venäjä on valjastanut maailmanlaajuisen koronapandemian osaksi pitkään jatkunutta valeuutiskampanjaansa. Hallitusta lähellä olevat venäläismediat ovat levittäneet väitteitä, että koronavirus olisi alun perin valmistettu laboratoriossa Yhdysvalloissa tai Latviassa. Länsimaissa on myös kyseenalaistettu Venäjän esittämä tartuntojen alhainen määrä ja maan väitteet siitä, että viruksen leviäminen olisi saatu kuriin heti alkumetreillä.

Lisäksi Venäjä hyödyntää pehmeää vaikuttamista. Se on pyrkinyt esiintymään koronakriisin keskellä hyväntekijänä esimerkiksi lähettämällä hengityskoneita ja -suojaimia Italiaan, joka on jo ennen kriisiä ollut yksi Euroopan Venäjä-myönteisimmistä maista. EU:n toimet koronakriisin keskellä on koettu riittämättömiksi erityisesti Italiassa, minkä seurauksena Venäjältä saatu tuki näyttäytyy todellisuutta merkittävämpänä. Venäjälle tällainen myönteinen julkisuus on arvokasta. Apu ei ole täysin vastikkeetonta, ja Venäjä odottaa saavansa Italiasta poliittista vetoapua, kun koronakriisi on ohi. Venäjä on jo jonkin aikaa liehitellyt Italiaa, jonka Venäjä toivoo ajavan EU:n Venäjä-pakotteiden lakkauttamista. Tällä saattaa olla sekä Naton että EU:n yhtenäistä linjaa hajottava vaikutus esimerkiksi Ukrainan tilanteesta ja Venäjälle asetetuista sanktioista keskusteltaessa.

Venäjä odottaa saavansa Italiasta poliittista vetoapua, kun koronakriisi on ohi.

Klikkaa twiitataksesi.

Koronaviruksen kaltainen, maailmanlaajuinen terveyskriisi olisi parhaimmassa tapauksessa voinut olla Venäjää ja länttä yhdistävä tekijä, joka olisi tarjonnut mahdollisuuden aloittaa vuoropuhelu uudelleen. Sen sijaan Venäjä pelaa valeuutiskampanjoilla ja taitavalla julkisuuspelillä, joilla se yrittää murtaa Euroopan yhtenäisyyden ja heikentää Euroopan maiden kykyä toimia kriisitilanteessa istuttamalla epäilyksiä kansalaisten ja päätöksentekijöiden keskuuteen. Lisäksi Venäjä saa arvokasta tietoa Euroopan maiden keinoista ja valmiudesta vastata vakaviin kriiseihin.

Kiina – Euroopan ainoa oikea ystävä?

Koronakriisin aikana Kiina on halunnut esiintyä hyväntekijänä lähettämällä hengityssuojaimia ja asiantuntijoita viruksen kanssa painiskelevien eurooppalaisten avuksi. Samalla Kiina – kuten Venäjä – levittää räikeää propagandaa viruksen ”oikeasta” alkuperästä ja esiintyy valtiona, joka sai viruksen kuriin ensimmäisenä. Lännen yhtenäisyyden ja uskottavuuden kannalta on huolestuttavaa, että Kiina esittää hyväntekijää, vaikka se samaan aikaan pyrkii tietoisesti kirjoittamaan faktat uusiksi, esimerkiksi väittämällä, että Yhdysvaltojen armeija olisi kehittänyt koronaviruksen.

Kiina – kuten Venäjä – levittää räikeää propagandaa viruksen ”oikeasta” alkuperästä

Klikkaa twiitataksesi.

Kiina ja sen propaganda eivät välittömästi uhkaa Natoa, mutta ne vaikuttavat siihen, millaiseksi Naton ja Kiinan suhde muodostuu. Jo kauan ennen koronapandemiaa asiantuntijat olivat vaatineet Natolta nykyistä vahvempaa strategiaa suhteessa poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvistuvaan Kiinaan. Vuoden 2019 huippukokouksessa Nato totesi ensimmäistä kertaa, että Kiina on sekä mahdollisuus että haaste. Tämän vahvempaa kantaa jäsenmaat eivät saaneet muodostettua.

Pandemian takia Yhdysvaltojen ja Kiinan nokittelu on kiihtynyt entisestään, kun ne ovat syyttäneet toisiaan viruksen leviämisestä. Yhdysvallat on eturintamassa vaatimassa Natolta entistä konkreettisempaa Kiina-politiikkaa, mutta se joutuu suostuttelemaan vastahakoisia liittolaisiaan. Monet Euroopan maat ovat olleet haluttomia kiristämään linjaansa ja vaarantamaan tärkeät kauppasuhteensa Kiinaan. Kiinan näyttävän PR-toiminnan ansiosta on mahdollista, että entistä harvempi eurooppalainen Nato-maa haluaa tiukentaa puolustusliiton Kiina-strategiaa, millä voi olla pitkällä aikavälillä laajamittaiset seuraukset.

Koronaviruksen vaikutukset puolustusbudjetteihin ja taakanjakokeskusteluun

Koronaviruksen aiheuttama lama voi johtaa siihen, että jäsenvaltiot leikkaavat puolustusbudjettejaan, jotka usein joutuvat säästökuurille taloudellisesti vaikeina aikoina. Naton pääsihteeri Stoltenberg on toivonut, että jäsenmaat eivät säästä asevoimissa, joilla on pandemiatilanteissa oleellinen rooli muun muassa rajaturvallisuuden ja logistiikkaketjujen ylläpitämisessä tai esimerkiksi terveydenhoidon tukemisessa.

Kansallisten puolustusbudjettien leikkaukset olisivat Naton näkökulmasta kova takaisku, koska keskustelu sotilasliiton jäsenmaiden taakanjaosta on yksi liittolaisten välejä pahimmin hiertävistä ikuisuuskysymyksistä. Nato-maiden puolustusbudjetit ovat kasvaneet vuodesta 2015 alkaen, ja yhä useammat jäsenvaltiot ovat yltäneet tavoitteeseen, eli käyttäneet kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Erityisesti Yhdysvallat painottaa taloudellisen osallistumisen roolia tärkeimpänä tapana jakaa yhteistä taakkaa. Vaara on, että taakanjakokiistely kuumenee entisestään, mikäli jäsenmaat leikkaavat puolustusbudjettejaan ja osallistuvat entistä vähemmän esimerkiksi yhteisiin harjoituksiin ja operaatioihin.

Yhdysvallat painottaa taloudellisen osallistumisen roolia tärkeimpänä tapana jakaa yhteistä taakkaa.

Klikkaa twiitataksesi.

Liittolaisten välisen solidaarisuuden puute

Koronavirus on tehnyt näkyväksi Euroopan maiden solidaarisuuden puutteen ja kyvyttömyyden tehdä yhdessä nopeita päätöksiä. Jäsenmaat ovat kirjaimellisesti sulkeutuneet ja nostaneet etusijalle omat yhteiskuntansa ja kansalaisensa. Tämä on johtanut lyhyessä ajassa siihen, että Kiina ja Venäjä nähdään monessa maassa Euroopan ”ainoina oikeina ystävinä”. Serbian presidentti Aleksandar Vučić jopa totesi, että eurooppalaista solidaarisuutta ei ole olemassa. Vaikka kovin kritiikki kohdistuu Euroopan unioniin, on naiivia ajatella, että keskinäinen kinastelu ei vaikuttaisi myös Naton yhtenäisyyteen. Nato-maissa on jo havaittavissa haluttomuutta puolustaa liittolaisia, mikäli niihin kohdistuisi sotilaallinen hyökkäys. Lisää huolta sotilasliiton sisäisestä yhtenäisyydestä ovat herättäneet presidentti Donald Trumpin uhkaukset siitä, että Yhdysvallat auttaisi vain niitä Naton jäsenmaita, jotka ovat sijoittaneet riittävästi omaan puolustukseensa. Jos jäsenmaat joutuvat leikkaamaan puolustusmenojaan koronaviruksen takia, erityisesti Yhdysvaltojen tuki eurooppalaisille liittolaisille on koetuksella.

Jäsenmaat ovat kirjaimellisesti sulkeutuneet ja nostaneet etusijalle omat yhteiskuntansa ja kansalaisensa.

Klikkaa twiitataksesi.

Hyvä uutinen on se, että koronapandemia saadaan lopulta kuriin, ja elämä palaa ainakin näennäisesti normaaliksi. Viruksen jättämät arvet näkyvät kuitenkin pitkään. Naton kannalta oleellisin haaste on sotilasliiton sisäisen yhtenäisyyden ja solidaarisuuden säilyttäminen. Jo ennen pandemiaa olemassa olleet turvallisuushaasteet eivät ole kadonneet minnekään – osa niistä on jopa vahvistunut. Naton pitäisikin jo pandemian aikana tehdä kaikkensa liittolaisten tukemiseksi ja sen varmistamiseksi, että liittolaisten välit eivät kiristy nykyisestä.