Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia

 

Freetownin pormestari Yvonne Aki-Sawyerr puhuu kaupungin muutoksesta TEDWomen 2019 konferenssissa Kaliforniassa. Kuva: Marla Aufmuth / TED / Flickr 

Länsiafrikkalaiseen Sierra Leoneen yhdistetään useimmiten köyhyys, 1990-luvun sisällissota ja viime vuosikymmenen ebolaepidemia. Maan pääkaupungin Freetownin pormestari Yvonne Aki-Sawyerr yrittää nyt kovasti muuttaa kuvaa maasta. Kahden viime vuoden aikana hän on nostanut sekä kaupungin kunnianhimoa kansallisessa kehityksessä että sen profiilia kansainvälisesti. Kaupunki ei liioin ole Afrikassa ainoa, joka pyrkii omavaraisemmaksi kasvavan väestön ja muiden mittavien haasteiden edessä.

Afrikka on maailman nopeimmin kaupungistuva manner. Väkiluku Afrikan kaupungeissa on 20-kertaistunut vuosien 1950 ja 2015 välillä lähes 600 miljoonaan, ja tämän vuosisadan puoliväliin mennessä luvun odotetaan kasvavan lähes miljardilla. Kaupunkisuunnittelu ja palvelutarjonta eivät ole pysyneet mukana kehityksessä, joka pohjautuu suurelta osin maaseudun ja kaupunkien väliseen muuttoliikkeeseen työmahdollisuuksien perässä. Kaupunkien kasvava rooli valtiontalouden vetureina on luonut kaupungeille sekä uutta itseluottamusta että velvollisuuden kasvattaa omia tulonlähteitä kehityksen edistämiseksi. 

Niin myös Sierra Leonessa, jossa pääkaupunkia on vuodesta 2018 asti johtanut kunnianhimoinen uusi pormestari Yvonne Aki-Sawyerr. Muutosohjelmalla mandaatin voittanut Aki-Sawyerr on tehnyt uraa Lontoossa yli 20 vuoden ajan tilintarkastuksen, konsultoinnin ja kiinteistöinvestointien parissa ja käynyt myös Suomessa työharjoittelussa Alkon taloustutkimuksessa. Kotikaupunkiinsa hän palasi ebolan jälkimainingeissa johtamaan silloisen presidentin työryhmää maan jälleenrakentamiseksi.

Muutosta ilmassa

Haasteet ovat mittavat 1,2 miljoonan asukkaan Freetownissa, jonka väestön ennakoidaan tuplaantuvan tämän vuosikymmenen aikana. Vain murto-osa kaupungin kotitalouksista on kytketty vesijohtoverkostoon ja alle kolmanneksella on kunnollinen vessa. Jätehuoltoa ei kaupungissa ole juuri ollenkaan, ja suurin osa jätteestä päätyy tukkimaan ojia, jotka tulvivat sadekausien aikana. Puhtaan veden ja kunnollisten käymälöiden puute loivat olosuhteet vakavalle koleraepidemialle vuonna 2012 ja edesauttoivat ebolan leviämistä kaksi vuotta myöhemmin. Lisäinvestointeja tarvitaan pikaisesti, sillä Freetown on selvästi jäljessä useimpia Afrikan suurkaupunkeja. Kaupungin infrastruktuuri-investoinnit ovat olleet alle kaksi dollaria asukasta kohden vuodessa, verrattuna yli 160 dollariin Addis Ababassa tai edes yli 15 dollariin läheisessä Accrassa. 

Afrikkaan palautettujen entisten orjien lähes 350 vuotta sitten perustama kaupunki Atlantin rannikolla kasvoi eksponentiaalisesti vuosien 1991 ja 2002 välisen sisällissodan aikana, kun tuhannet pakenivat maaseudun taisteluja pääkaupunkiin. Freetown tuottaa nyt 30 prosenttia Sierra Leonen bruttokansantuotteesta, mutta kaupunkisuunnittelun puute ja asutuksen hallitsematon kasvu ovat vaikeuttaneet kaupungin palveluntarjontaa entisestään. Huterasti mäkien rinteille rakennetut talot ja kovat sademäärät yhdistyivät traagisesti vuonna 2017, kun mutavyöry kaupungin laidalla tappoi yli 1 000 henkeä ja jätti yli 3 000 kodittomaksi. Seuraavana vuonna freetownilaiset äänestivät muutoksen puolesta.

Freetownin matalakattoinen, mutta mäkinen kaupunkikuva Atlantin rannalla. Kuva: Nina Näsman.

Freetownissa varttunut Aki-Sawyerr päätti asettua ehdolle pääkaupungin pormestariksi nähtyään omakohtaisesti puutteellisen jätehuollon haittavaikutukset ebolan jälkeisen ‘Operation Clean Freetown’ -projektin johtajana vuonna 2016. Aki-Sawyerrin murskaavan vaalivoiton kulmakivenä olikin hänen ‘Transform Freetown’ -aloitteensa. Se pyrkii osallistavaan ja innovatiiviseen kaupunkikehitykseen sekä dataan perustuvaan tulosohjaukseen neljällä eri osa-alueella: kaupungin sietokyky esimerkiksi luonnonkatastrofeja vastaan, inhimillinen kehitys, terveys ja kaupunkiliikenne. Laaja-alainen ja kunnianhimoinen muutosohjelma saattaa kuulostaa konsulttikieleltä, mutta todellista edistystä on myös tapahtunut. 

Ensimmäisen toimintavuoden aikana kaupunki on aloittanut 49 projektia ja saattanut niistä päätökseen jo 31. Puhtaanapitojärjestelmät ovat olleet keskiössä: ojia ja teitä on kunnostettu, jätehuoltoa vakinaistettu. Lisäksi kymmeniä tuhansia puita on istutettu ympäri miljoonakaupunkia pyrkimyksenä kääntää metsäkadon aiheuttamien tuhojen suuntaa, suojella valuma-alueita ja parantaa matkailualan mahdollisuuksia Freetownissa. Kaupunginvaltuusto on myös tuonut kansalaisjärjestöjä yhteen valmistelemaan epävirallisten asutusten siirtämistä pois esimerkiksi maanvyörymille tai tulville alttiilta alueilta ja vahvistanut omaa valmiuttaan kaavoituksessa ja rakennuslupien myöntämisessä. 

Freetownin muutosohjelma on saanut lämpimän vastaanoton sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Aki-Sawyerr on myös onnistunut kasvattamaan luottamusta kehitysyhteistyön toimijoissa, jotka rahoittivat valtaosan ‘Transform Freetown’ -projekteista viime vuonna. Kehitysyhteistyö ei kuitenkaan ole pormestarin mielestä kestävä vaihtoehto, ja omavaraisuuden kasvattaminen onkin ollut hänelle tärkeä tavoite.

Verouudistus luo mahdollisuudet omavaraiselle kaupunkikehitykselle

Freetownin varat eivät millään riitä nykyisten palveluvajeiden kattamiseen tai suunniteltujen projektien toteuttamiseen, varsinkaan koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilassa. Pääkaupunki sai edellisvuonna 14,1 miljardia leonea (1,2 miljoonaa euroa) valtion tukea, eli noin euron asukasta kohden. Summa oli alle kaksi kolmasosaa budjetoidusta määrästä, ja varat on kohdennettu enimmäkseen paikallissairaaloiden kunnossapitoon. Kiinteistövero on ollut yksi kaupungin harvoista omista tulonlähteistä, mutta nekään eivät ole yltäneet kuin 22,2 miljardiin leoneen (1,9 miljoonaa euroon) vuonna 2019. Vaikka Sierra Leonen kuntalain mukaan kiinteistöveropohjaa pitäisi arvioida viiden vuoden välein, maan pääkaupunki ei ollut tehnyt arviota lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Tehotonta kiinteistöverotusta uusittiin ja yksinkertaistettiin lopulta tänä vuonna. Aiemmin vain noin puolet kaupungin kiinteistöistä oli laskettu verokantaan, ja monimutkainen arviointi- ja maksuprosessi jätti toivomisen varaa veronkeruuseen. 

Freetownin keväällä esittelemä uusi kiinteistövero on luonut mahdollisuuden nykyistä omavaraisemmalle kaupunkikehitykselle ja saanut myös kansainvälistä huomiota. Verouudistus pääsi The Economist -lehden sivuille ja on kerännyt kehuja kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä, joka arvioi, että uudistus mahdollistaa kaupungille jopa kaksin- tai kolminkertaiset omat tulolähteet. Uusi veroaste perustuisi avoimeen rakennusten kartoitus- ja pisteytysprosessiin johtaen kattavampaan ja tasavertaisempaan verotukseen, jossa pienet ja vaatimattomammat asunnot maksaisivat vähemmän kuin aiemmin, kun taas isompien ja uudempien rakennusten omistajat maksaisivat enemmän. 

Freetownin uusi kiinteistövero on luonut mahdollisuuden nykyistä nykyistä omavaraisemmalle kaupunkikehitykselle

Paikallishallinnon ministeriö laittoi kuitenkin kepit uudistuksen rattaisiin ennen veronkeruun alkua viime kesäkuussa. Väliintulon syiksi annettiin sekä toimeenpanon huono ajankohta koronavirustilanteen takia että kaupunginvaltuuston puutteellinen viestintä ja neuvottelu verouudistuksesta ministeriön kanssa. Ministeriö on asettanut suuntaviivat Freetownin uudelle verojärjestelmälle, ja asia etenee nyt parlamentin päätettäväksi. Paikallinen kaupunkitutkimuskeskus SLURC pelkää uuden kiinteistöveron toimeenpanon lykkäämisen tai keskeyttämisen vaikeuttavan veronkeruuta entisestään ja heikentävän luottamusta pormestarin uudistusohjelmaan. 

Valtakamppailu pääkaupungin ja keskushallinnon kesken hankaloittaa uudistuksia

Aki-Sawyerrin kaavaileman kehityssuunnan mahdollistaa Sierra Leonen valtion harjoittama hajautuspolitiikka eli desentralisaatio. Sen ideana on, että vuonna 2004 perustetut piirikunnat tarjoavat itse asukkailleen peruspalveluja. Valtio siirtää piirikunnille vuosittain varoja palveluja varten, mutta kuten Aki-Sawyerrin verouudistus näyttää, piirikunnat voivat kerätä varoja myös joillakin muilla keinoilla, vaikkakin harvoilla. 

Presidentti Julius Maada Bio kannattaa hajautuspolitiikkaa julkisesti ja on useiden ministerien tavoin tukenut pääkaupungin kehityksen parantamista. Siitä huolimatta näyttää siltä, ettei hajautuspolitiikkaa ole viety tarpeeksi pitkälle, jotta pääkaupunki pääsisi tekemään itsenäisiä päätöksiä. Vaikka vuonna 2019 paikallisvaltuustoille siirrettiin lisää valtaa, on laajempi itsehallinto edelleen rajoitettu, esimerkiksi päätöksissä henkilöstöstä. Myös perinteisillä päällikkökunnilla on huomattavaa vaikutusvaltaa paikallispolitiikassa maaseudulla, jossa yli puolet maan kansasta edelleen asuu.

Tämänhetkinen poliittinen umpikuja Freetownin ja paikallishallinnon ministeriön välillä on herättänyt kysymyksen siitä, miksi hajautuspolitiikkaa kannatetaan julkisesti, mutta ei kuitenkaan käytännössä anneta toteuttaa sitä? Paikallisessa mediassa spekuloidaan valtakamppailusta pormestarin ja keskushallinnon edustajien välillä. Lööpeissä puhutaan mahdollisesta uudesta, pääkaupungista vastaavasta ministeristä sekä uusista hallinnollisista yksiköistä kuten päällikkökunnista, jotka kutistaisivat pormestarin valtaa. Taustalla vaikuttava valtataistelu pakottaa kysymään, iskeekö verouudistus liian henkilökohtaisesti isoihin poliitikkoihin, joiden pääkaupungissa omistamat talot kallistuvat. Entä viekö Aki-Sawyerrin muutostahti loistoa pois valtiovallan suunnittelemilta, mutta vielä toteuttamattomilta suurhankkeilta?

Kaupunkien aika

Vastakkainasettelu kaupunkien ja maaseudun tai kaupunkien ja valtioiden välillä ei ole uutta. Tansanian perustajana tunnetun Julius Nyereren ‘ujamaa’-konsepti keskittyi maaseudun ja maatalouden kehittämiseen, kaukana kaupunkien eliitiltä. Tansaniassa valtapuolue on myös löytänyt äänestäjäkuntansa maaseudulta, kun taas oppositiopuolueet ovat usein olleet suositumpia kaupungeissa. Samanlaiset periaatteet ovat ohjanneet monen Afrikan maan kehitystä vuosikymmenien ajan itsenäistymisen jälkeen. Maanosan nopean kaupungistumisen myötä palvelujen saatavuus on monissa kaupungeissa heikentynyt verrattain vähäisten investointien ja kovan väestönkasvun takia, vaikka kansallisen tason tilastot näyttäisivätkin palvelujen parantuneen. 

Kaupunkien oma tulonhankinta Afrikassa on usein rajoitettu kiinteistöveroihin, toimilupamaksuihin ja kunnan tilojen vuokraamiseen. Etelä-Afrikka on kuitenkin hyvä esimerkki hajautuksen uusista mahdollisuuksista. Usealla maan kaupungilla Kapkaupungista Johannesburgiin on oma luottoluokituksensa, mikä tarjoaa mahdollisuuden kerätä omia varoja pääomamarkkinoilta. Merkittävä muutos Etelä-Afrikan valtio–kaupunki-suhteissa tapahtui lokakuussa 2020, kun maan  hallitus hyväksyi hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien oman energiantuotannon, minkä ansiosta kuntien ei tarvitse ostaa kaikkea sähköä ongelmalliselta julkiselta sähköyhtiö Eskomilta.

Vuorovaikutus muiden maiden kaupunkien kanssa on myös siivittänyt pormestarin uudistuksia Freetownissa, jonka kansainvälinen profiili on noussut Aki-Sawyerrin lyhyellä aikakaudella. Siinä missä Sierra Leone ja Ranska eivät usein esiinny samoilla näyttämöillä, Freetown ja Pariisi puolestaan istuvat saman pöydän ääressä. Kaupungit oppivat toisiltaan, sillä taustoista huolimatta huolenaiheet ovat samankaltaiset: miten tarjota laadukkaita palveluja rajatuin resurssein ja parantaa elinympäristöä kaupungeissa. Freetown liittyi vuosi sitten merkittävään C40 Cities -verkostoon, joka tuo kaupunginjohtajia yhteen taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Lisäksi Aki-Sawyerr liittyi tänä vuonna saman verkoston covid-19-elpymistyöryhmään, jota johtaa Los Angelesin pormestari. Muita luottamustehtäviä hän toteuttaa Bloombergin, Harvardin ja OECD:n järjestämissä kaupunginjohtajien verkostoissa, jotka antavat Freetownille hyvät mahdollisuudet kerätä vaikutteita ja vaikuttaa.

Nähtäväksi jää, onko tämänhetkinen tilanne Freetownin kiinteistöverouudistuksessa vain voimannäyte vai merkki suuremmasta murroksesta Sierra Leonen kansallisvaltion ja pääkaupungin suhteissa. Tahdonvoimaa, kontakteja ja muutoskykyä Aki-Sawyerrilla ainakin on.

 

Jaa