Arviolta noin kaksi miljardia ihmistä työskentelee epävirallisen talouden sektorilla ilman työsopimusta. Koronapandemian jälkeen kysynnän elpyessä on riskinä, että yritykset vähentävät alihankintaketjujensa valvontaa ja pyrkivät palkkaamaan mahdollisimman halpaa työvoimaa. Epävirallisessa taloudessa työskenteleville tämä tarkoittaa kasvavaa hyväksikäytön uhkaa. Kuva: Gyan Shahane, Unsplash

Anna Nuotio (KK, FM) on naisiin kohdistuvan väkivallan ja ihmiskaupan asiantuntija, jolla on tausta lasten ja nuorten työskentelyssä sekä tasa-arvotyön parissa. Tällä hetkellä Nuotio työskentelee ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattorina Monika-Naiset liitolla sekä toimii European’s Women’s Lobbyn väkivaltaobservatoriossa asiantuntijana.  

Ihmiskaupan uhrien mahdollisuudet saada apua ovat heikentyneet maailmanlaajuisesti koronapandemian seurauksena. Pandemian aikana hyväksikäytön tavat ovat muuttuneet ja uhrien haavoittuvuus on lisääntynyt. Erityisesti naiset ja lapset ovat vaarassa joutua uudelleen ihmiskaupan uhreiksi. Koronaviruksen vaikutukset ovat näkyneet myös Suomessa, jossa uhrien ohjautuminen avun piiriin ja mahdollisuudet saada korvauksia hyväksikäytöstä ovat vaikeutuneet.

Koronarajoitusten vuoksi useat meistä ovat olleet tänä vuonna enemmän kotona kuin vuosiin. Jopa sadoille, seksuaalisesti hyväksikäytetyille nigerialaisille ihmiskaupan uhreille rajojen sulkeutuminen on puolestaan tarkoittanut jumiin jäämistä maahan, jossa heitä on hyväksikäytetty. Samankaltaisia tilanteita on raportoitu myös muun muassa bangladeshilaisista naisista, joita on pakotettu Intiassa prostituutioon. 

Ihmiskauppa on jo ennen koronapandemian leviämistä ollut yksi haastavimmista rikollisuuden muodoista. Ilmiö kattaa useita ihmisen vapauteen kohdistuvia hyväksikäytön muotoja työvoiman hyväksikäytöstä rikollisessa toiminnassa hyväksikäyttöön. Hyväksikäytöstä suurin osa tapahtuu tiedostamattamme ja silmiemme edessä esimerkiksi kodeissa, ravintoloissa tai työpaikoilla. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n arvion mukaan  yli 40 miljoonaa ihmistä on joutunut pakkotyön ja pakkoavioliittojen uhriksi maailmanlaajuisesti. Uhreja kuitenkin tunnistetaan virallisesti ja heitä ohjautuu palveluihin merkittävästi vähemmän.

Koronapandemian myötä ihmiskauppaan liittyvä hyväksikäyttö on monimuotoistunut. Verkossa tapahtuva seksuaalinen hyväksikäyttö ja siihen liittyvän materiaalin kysyntä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Euroopan poliisivirasto Europolin mukaan lähes jokaisessa Euroopan unionin jäsenmaassa hyväksikäytettyjen ja kadonneiden lasten määrä on kasvanut kevään 2020 aikana. Pandemia on lisännyt lähisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa, ja koronaviruksen takia tehtyjen liikkumis- ja aukiolorajoitusten myötä moni uhri on useammin tekijän kontrollin alaisena. Karanteeni väkivaltaisen kumppanin kanssa altistaa erityisesti naiset lisääntyvälle hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle. Koronapandemia on lisäksi muuttamassa ihmiskaupan vastaisen työn luonnetta mahdollisesti pysyvällä tavalla.

Taloudellinen epävarmuus ja liikkumisrajoitukset vaikeuttavat ihmiskaupan uhrien auttamista

Koronapandemian synnyttämillä rakenteellisilla muutoksilla on ollut suuria vaikutuksia ihmiskaupan uhrien auttamistyöhön ympäri maailmaa. Rajojen sulkeutuminen on käytännössä hankaloittanut ihmiskaupan uhrien hakeutumista tukipalveluiden piiriin sekä Suomessa että maailmalla. Tukipalveluiden vähentymisessä ei kuitenkaan ole kyse ainoastaan liikkumisrajoituksista. Pandemian globaalit talousvaikutukset ovat myös heikentäneet yhteiskuntien kykyä rahoittaa ja tuottaa palveluita haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Huolestuttavin tilanne on konfliktialueilla, joissa puutteet avun ja tuen saatavuudessa heikentävät ihmisten mahdollisuutta perustarpeidensa täyttämiseen. 

Rajojen sulkeutuminen on käytännössä hankaloittanut ihmiskaupan uhrien hakeutumista tukipalveluiden piiriin.

Klikkaa twiitataksesi.

Ihmiskaupan ehkäisemisen näkökulmasta koronapandemian taloudelliset vaikutukset eivät kuitenkaan liity ainoastaan avunsaannin heikkenemiseen. Ihmiset ovat menettäneet toimeentulonsa koronaviruksen aiheuttamien irtisanomisten seurauksena. Muutos on iskenyt erityisen kovaa heikossa työmarkkina-asemassa oleviin ihmisiin. Siirtotyöntekijät ja matalapalkkatyöläiset ovat jääneet työttömiksi tai heidän työehtojaan ja palkkatasoaan on saatettu heikentää. Muutos koskee myös epävirallista työtä ja hoivatyötä tekeviä ihmisiä, jotka ovat usein naisia.  

Heikentyneet työolot, ahtaat asunnot ja hyväksikäyttö vaikeuttavat entisestään siirtolaisten, erityisesti naisten, mahdollisuuksia suojata itseään koronavirukselta. Työterveyshuollon puute johtaa usein siihen, että koronaviruksen saaneet työntekijät eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Kuva: Sumita Roy Dutta, Wikimedia Commons

Arjen muuttuminen selviytymiskamppailuksi  ajaa monet jo valmiiksi heikossa asemassa olevat ihmiset entistä ahtaammalle. Koronapandemian vaikutuksia ihmiskauppaan tutkineet Livia Wagner ja Thi Hoan ovat ennustaneet, että ihmiskaupasta irtautuneiden entisten uhrien kohdalla taloudellisesti ahtaalle joutuminen voi tarkoittaa uuteen hyväksikäyttötilanteeseen ajautumista. Koska toimeentulomahdollisuudet puuttuvat, hyväksikäyttäjien tekemät tarjoukset muun muassa pimeästä työstä, prostituutiosta tai huumeiden myymisestä voivat helposti tuntua houkuttelevilta.

Tarjoukset johtavat kuitenkin  usein taloudelliseen riippuvuuteen hyväksikäyttäjästä, velkaantumiseen ja hyväksikäytön syvenemiseen. Hyväksikäyttäjän kasvava valta tekee tilanteesta irtautumisen uhreille hyvin haastavaksi. Osallistuessaan rikolliseen toimintaan uhrit saattavat tulla myös tuomituiksi rikoksista, joita he ovat saattaneet tehdä pakotettuna. 

Koronapandemia on heikentänyt uhrien perusturvallisuutta

Koronapandemian rajoitustoimenpiteiden, kuten koulujen sulkemisen, myötä moni lapsi on jäänyt ilman kohtaamisia turvallisten aikuisten kanssa. Koronavirus on vaikuttanut merkittävästi monen perheen pärjäämiseen, lasten hyvinvointiin sekä lisännyt lasten kokemaa väkivaltaa.

Lapset ja nuoret ovat koronapandemian aikana viettäneet entistä enemmän aikaa verkossa ilman valvontaa, mikä on saanut hyväksikäyttäjät liikkeelle. Kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol on raportoinut, että lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin jakaminen ja kysyntä on korona-aikana kasvanut merkittävästi. Perheiden heikko taloudellinen tilanne kehittyvissä maissa, esimerkiksi Filippiineillä, on tehnyt vanhemmille entistä houkuttelevammaksi altistaa lapsensa verkossa tapahtuvalle seksuaaliselle hyväksikäytölle. Lapsia on myös luovutettu työvoimaksi esimerkiksi Intiassa. 

Pahimmissa tilanteissa puhutaan jopa ihmiskaupan uhrien näkemisestä turvallisuusuhkina.

Klikkaa twiitataksesi.

Valtioiden mahdollisuutta puuttua ihmiskauppaanvaikeuttaa se, että  koronapandemian seurauksena lainvalvontaviranomaisia on siirretty koronarajoitusten valvontaan liittyviin tehtäviin. Heikentynyt valvonta vähentää mahdollisuuksia paljastaa ihmiskauppaan liittyvää rikollisuutta. Lisäksi ihmiskauppatapaukset eivät välttämättä päädy tuomioistuimiin tai menesty niissä. Suomessa erään rajat ylittävään ihmiskauppaan liittyvän oikeuskäsittelyn siirtäminen koronan vuoksi johti lopulta tekijän vapauttamiseen. Rikosvastuun toteutumatta jääminen heikentää myös uhrien mahdollisuutta saada oikeutta sekä korvauksia  hyväksikäytöstä. 

Koronapandemian aikana lisääntyneellä rasismilla on myös ollut vaikutuksia ihmiskaupan uhrien turvallisuuteen. Pahimmissa tilanteissa puhutaan jopa ihmiskaupan uhrien näkemisestä turvallisuusuhkina, kun koronapandemian levittämiselle etsitään syyllisiä. Esimerkiksi Indonesiassa poliisi- ja maahanmuuttoviranomaiset ovat pyrkineet tukkimaan ihmissalakuljettajien ja hyväksikäyttäjien käyttämiä viidakkopolkuja, jotta mahdolliset ihmiskaupan uhrit eivät levittäisi koronaa Salawakin saarella. Qatarissa viranomaiset ovat koronatestauksen varjolla pidättäneet ja karkottaneet satoja maassa työskenteleviä nepalilaisia ityöläisiä, jotka työskentelivät ihmiskauppaa muistuttaneissa olosuhteissa. Siirtolaistaustaisia naisia on joissakin tapauksissa jopa estetty palaamasta kotiinsa paikallisen yhteisön pelkojen vuoksi. 

Pandemia korostaa ihmiskaupan sukupuolittuneisuutta

Jo ennen koronaviruksen leviämistä on ollut olemassa näyttöä siitä, että pandemiat lisäävät konfliktien tavoin epätasa-arvoa, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja hyväksikäytön sukupuolittuneisuutta. Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö ETYJ:n ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin tuoreen raportin mukaan koronapandemia on vaikuttanut korostuneesti naisiin ja tyttöihin, lisäten ihmiskaupan sukupuolittuneisuutta entisestään. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön tavoin myös naisiin kohdistuva kaupallinen seksuaalinen hyväksikäyttö on lisääntynyt. Verkossa tapahtuva lisääntynyt hyväksikäyttö ei kuitenkaan ole lopettanut prostituutioon liittyvää hyväksikäyttöä, vaan siirtänyt sen yksityisasuntoihin, jossa mahdollisuus saada ja levittää virusta kasvaa. Yhdysvalloissa ja Englannissa on myös raportoitu tilanteista, joissa asuntoa vuokraavien naisten on ollut pakko suostua seksiin vuokranantajan kanssa pitääkseen asuntonsa.

Monella ihmiskaupan uhriksi joutuneella naisella on taustallaan kerrostuneita väkivallan kokemuksia.

Klikkaa twiitataksesi.

Monella ihmiskaupan uhriksi joutuneella naisella on taustallaan kerrostuneita väkivallan kokemuksia. Vaikka mielikuvat ihmiskaupasta liittyvät erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ihmiskauppaa voi tapahtua myös lähi- ja perhesuhteissa. Myös Suomessa väkivallan uhreja tukevat järjestöt ja viranomaiset ovat tuoneet esiin huolensa naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisestä ja uhrien uusista vaikeuksista saada apua.

Koti on monelle naiselle ja tytölle kaikista vaarallisin paikka. Maailmanlaajuisesti 64 % kaikista tapetuista naisista ja tytöistä kuolee läheisen tappamana. Joka kolmas nainen kohtaa elämänsä aikana väkivaltaa. Kuva: Patrick Tomasso, Unsplash

Naisten ja tyttöjen heikko asema perheissä ja yhteiskunnassa voi tarkoittaa, että heidän tarpeensa ohitetaan erityisesti vaikeammissa taloudellisissa tilanteissa. Monissa maissa seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita on vähennetty radikaalisti resurssien siirtyessä koronan hoitoon. Tämä vaikuttaa naisten ja tyttöjen asemaan, rajaa heidän seksuaalioikeuksiaan sekä lisää heidän altistumistaan erilaisille väkivallan ja  hyväksikäytön muodoille. 

YK:n väestörahasto UNFPA on arvioinut, että jopa 47 miljoonaa naista voi jäädä matala- ja keskituloisissa maissa maissa ilman mahdollisuutta ehkäisyyn, mistä on arvioitu seuraavan noin 7 miljoonaa epätoivottua raskautta. Pelastakaa Lapset -järjestön ja UNFPA:n mukaan lapsiavioliittojen ja alaikäisten tyttöjen raskauksien määrän uskotaan kasvavan jopa miljoonilla. Myös tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpomisen ennustetaan lisääntyvän palveluiden, resurssien ja tiedottamisen vähentyessä. 

Valtioiden keskityttävä huolipuheen sijaan ehkäisemään uudelleen uhriksi joutumista 

Koronapandemian loppumisesta ei tällä hetkellä ole tietoa. On kuitenkin selvää, että pandemian mittavat rakenteelliset ja yksilölliset vaikutukset jatkuvat pitkään pandemian päättymisenkin jälkeen. Olennaista näissä vaikutuksissa on ihmiskaupan uhrien näkökulmasta se, että yhdessä rakenteelliset ja yksilölliset vaikutukset moninkertaistavat uhrien haavoittuvuuden. Riskinä kuitenkin on, että uhrien lisääntyneeseen haavoittuvuuteen ei reagoida oikein, vaan heidät nähdään tartuntariskinä ja jopa syyllisinä koronaviruksen levittämiseen. 

Ihmiskaupassa naisten ja tyttöjen kohdalla tunnistettu riski joutua uudelleen uhriksi on kasvanut entisestään pandemian vuoksi. Ihmiskaupan vastaisen työn näkökulmasta uudelleenuhriutumisen ennaltaehkäisy ja  avun tarpeeseen vastaaminen on monelle valtiolle juuri nyt kriittinen haaste. Ihmiskaupan uhreille tarkoitettujen palveluiden saatavuudessa ja palveluihin pääsyssä on ollut puutteita useissa maissa jo ennen koronavirusta. Esimerkiksi prostituutiosta ja kaupallisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä irtautumisessa auttavia matalan kynnyksen palveluja ei  ole saatavilla kaikkialla. Pandemian sukupuolittuneiden vaikutusten vuoksi ihmiskaupan ehkäisyssä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan sukupuolisensitiivisiä ja myös sukupuolivähemmistöt huomioivia toimenpiteitä.   

Kansainvälisten toimijoiden huoli pandemian vaikutuksista ihmiskaupan lisääntymiseen ja huoli haavoittuvassa asemassa olevien uhrien tilanteen heikkenemisestä ovat osoittautuneet tuoreiden raporttien perusteella perustelluiksi. Huolipuhetta tärkeämpää on tällä hetkellä kuitenkin se, miten valtiot ja kansainvälinen yhteisö vastaavat konkreettisesti näihin huoliin. Kansainvälisten ihmiskauppaa koskevien normien puutteellisen toimeenpanon vuoksi huomio keskittyy entistä enemmän siihen, mitä alueet ja yksittäiset valtiot asialle tekevät.