Jaa

Lukuaika: 10 minuuttia

Presidentti Donald Trump tapasi Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin Koreat erottavalla demilitarisoidulla vyöhykkeellä kesäkuussa 2019. Pääseekö myös Joe Biden paiskaamaan Kimin kättä? Kuva: The White House

Pohjois-Korea on vuonna 2020 viettänyt hiljaiseloa kansainvälisten medioiden valokeilasta, kun maailman huomio on kiinnittynyt koronaviruspandemiaan. The Ulkopolitist tavoitti kaksi yhdysvaltalaista asiantuntijaa kommentoimaan Pohjois-Korean kuulumisia, Korean niemimaan tilannetta Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen sekä Trumpin perintöä Korean rauhanprosessille.

Ensin maailma pidätti henkeään Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulosta odottaessaan. Seuraavaksi vedonlyöntitoimistojen kertoimia asetetaan sille, milloin Pohjois-Korea ilmaisee mielipiteensä vaalituloksesta. Mikä tulee olemaan Pohjois-Korean reaktio, kun Kim Jong-unin kanssa hyviin väleihin päässyt Donald Trump ei enää johda Valkoista taloa? 

Trump tapasi Pohjois-Korean johtajan ensimmäisenä Yhdysvaltojen presidenttinä peräti kolme kertaa. Samanlaista televisioviihdepolitiikkaa ei Joe Bidenin kaudella ole luvassa, mutta paluu vanhaan ei myöskään ole mahdollinen, arvioivat Pohjois-Korean tutkija, apulaisprofessori Benjamin R. Young Etelä-Dakotan yliopistosta ja konsulttiyritys Park Strategiesin Itä-Aasiaan erikoistunut vanhempi asiantuntija Sean King The Ulkopolitistin haastattelussa. 

Yhdysvallat on ollut erottamaton osa Korean niemimaan politiikkaa toisesta maailmansodasta lähtien

Yhdysvaltojen presidentti Harry S. Truman (1945–1953) astui virkaan toisen maailmansodan loppuhetkillä. Hänen päätöksellään Yhdysvallat pudotti Japaniin kaksi atomipommia, mikä johti Japanin antautumiseen. Korea vapautui Japanin siirtomaaherruudesta elokuussa 1945, minkä jälkeen Korean niemimaa jaettiin suurvaltojen pöydässä kahteen vyöhykkeeseen, joista toista valvoi Yhdysvallat ja toista Neuvostoliitto. Maassa ei onnistuttu pitämään yhtenäisiä vaaleja ja niemimaalle syntyi Etelä- ja Pohjois-Korea, joista molemmat havittelivat toisen valloitusta. Vuosina 1950–1953 käyty Korean sota ei tuonut ratkaisua kahden Korean välille. Pohjois-Korean sekä sotaan liittyneiden YK:n joukkojen ja Kiinan välille solmittiin aselepo. Rauhansopimusta ei ole tähän päivään mennessä saatu solmittua.

Joe Biden, joka astuu virkaan 20. tammikuuta 2021 Yhdysvaltojen 46. presidenttinä, perii edeltäjiltään yhä ratkaisemattoman kysymyksen siitä, miten sotatila Korean niemimaalla saataisiin loppumaan. Pohjois-Korea on 70 vuoden aikana kehittynyt totalitaariseksi ydinasevaltioksi, jolla on ollut vain kolme johtajaa: isoisä Kim Il-sung, isä Kim Jong-il ja poika Kim Jong-un. Yhdysvaltain liittolaisuussuhde Etelä-Koreaan ei sekään ole ollut täysin ongelmaton, sillä Yhdysvallat joutui kylmän sodan aikana tasapainoilemaan myös Etelä-Koreassa diktatuuriin taipuvaisten johtajien kanssa. 

Yhdysvaltalaisjoukkojen määrä Etelä-Koreassa on ollut maiden välisen keskustelun aiheena Korean sodasta lähtien. Juuri amerikkalaisten läsnäolo ärsyttää Pohjois-Koreaa. Donald Trump on horjuttanut Etelä-Korean turvallisuusstrategiaa vaatimalla maata kasvattamaan merkittävästi osuuttaan Etelä-Koreaan sijoitettujen yhdysvaltalaisjoukkojen menojen kustannuksista ja perumalla useita Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean joukkojen yhteisiä harjoituksia. ”Trump on suorastaan kiusannut Etelä-Koreaa, samoin kuin Japania, arvostelemalla sotilasharjoitusten tarpeellisuutta ja uhkailemalla sotilasmenojen kasvulla”, Sean King arvioi. 

Yhdysvaltojen on Trumpin jälkeen luotava uusi taktiikka Pohjois-Koreaa varten

Trumpin ja Bidenin viimeisessä tv-vaaliväittelyssä lokakuun lopulla esiin nousi myös Pohjois-Korea. Trump oman näkemyksensä mukaan esti sodan Pohjois-Korean kanssa, kun taas Bidenin mukaan Trump on toiminnallaan legitimoinut Pohjois-Korean johtajan ja antanut tämän kasvattaa sotilaallista voimaansa.

Benjamin R. Young toteaa, että Trump lähestyi Pohjois-Koreaa ensisijaisesti henkilökohtaisen suhteen rakentamisen kautta, minkä vuoksi siitä ei myöskään jää mitään kestävää hyötyä Yhdysvalloille, kun valta Valkoisessa talossa vaihtuu. Young muistuttaa, että Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välinen vihanpito on kestänyt jo 70 vuotta – eikä Trumpin ja Kimin välinen ystävyys ole sitä muuttanut. ”Pohjois-Korealla on elinvoimainen ydinaseohjelma”, Young varoittaa.

Trump lähestyi Pohjois-Koreaa ensisijaisesti henkilökohtaisen suhteen rakentamisen kautta. Klikkaa twiitataksesi

Young ei kuitenkaan usko Bidenin toistavan Barack Obaman ”strategisen kärsivällisyyden” linjaa. Obaman aikana politiikkaa määrittelivät Pohjois-Korean painostaminen ydinaseriisuntaan sulkemalla maa kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle sekä talouspakotteet, jotka tiukkenivat sitä mukaa kun Pohjois-Korea teki uusia asekokeita. Bidenin politiikka tulee varmasti olemaan lähempänä hänen oman varapresidenttikautensa tyyliä kuin Trumpin järjestämää show’ta. ”Ennustan kuitenkin, että Biden tapaa Kim Jong-unin kanssa ainakin kerran”, Young sanoo.

Sean King uskoo, että jos Trump olisi saanut jatkokauden, hän olisi voinut julistaa aselepoon päättyneelle Korean sodalle virallisen lopun. Sen seurauksena hän olisi myös vetänyt Yhdysvaltojen joukot pois Etelä-Koreasta. Presidentiksi nouseva Joe Biden varmasti tekee pitkän ja huolellisen arvion Pohjois-Korean nykytilasta ennen kuin tekee suuria linjauksia maan suhteen. King ei näe, että paluuta Obaman ajan politiikkaan on. Sen sijaan Biden tulee olemaan huomaavaisempi liittolaisiaan kohtaan ja ottaa varmasti vakavissaan esimerkiksi Japanin huolen Pohjois-Korean keski- ja lyhyen matkan ohjuksia kohtaan.

Pohjois-Korea päihitti Trumpin

Useat tahot arvioivat jo ennen vaaleja Trumpin merkittävimmäksi perinnöksi Lähi-idän ja Korean rauhanprosessien edistämisen. Myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto totesi MTV3:n haastattelussa vaalien aikaan, että Trumpille täytyy antaa tunnustusta näiden asioiden hoitamisesta.

Sean King on samoilla linjoilla, ja myös hän antaa Trumpille pisteet esimerkiksi diplomaattisuhteiden edistämisestä Israelin ja Bahrainin, Arabiemiraattien sekä Sudanin välillä. Mitä tulee Koreaan, King pitää oikeana ratkaisuna sitä, että Trumpin ja Kimin ensimmäinen tapaaminen toteutui. Tärkeää oli myös se, että Kimin kutsu tapaamiselle välitettiin Trumpille Etelä-Korean kautta ja siten niemimaan toinen osapuoli oli alusta lähtien mukana keskusteluissa.

Trump aidosti uskoi voivansa taivutella Kimin luopumaan ydinaseista. Klikkaa twiitataksesi

Benjamin R. Young on kriittisempi. ”Ei Trump ole mikään rauhan asiantuntija”, Young lataa. Hänen mukaansa Trump ei todellisuudessa edistänyt Koreoiden rauhanprosessia, vaan yritti spektaakkelinomaisesti pönkittää omaa rooliaan järjestämällä näyttäviä tapaamisia Kimin kanssa. Lähi-idässä Trumpin teot olivat vaikutukseltaan merkittävämpiä, mutta Young näkee, että siellä Trumpin menestyksen takana olivat läheiset suhteet israelilaisiin ja saudeihin. ”Korean suhteen Trumpilla ei ollut riittävää ulkopoliittista osaamista”, Young arvioi ja jatkaa: ”Trump menetti mielenkiintonsa Pohjois-Koreaa kohtaan, kun hän vihdoin ymmärsi, miten vaikeasta ja monimutkaisesta yhtälöstä on kyse.”

Youngin mukaan Trumpin kärsivällisyys ei olisi riittänyt Pohjois-Korean kysymyksen lopulliseen ratkaisuun. Viimeaikaisten Valkoisesta talosta julkaistujen paljastuskirjojen perusteella Sean King arvioi, että Trump aidosti uskoi voivansa taivutella Kimin luopumaan ydinaseista. King nostaakin Kimille hattua siitä, että tämä vedätti Trumpia ja Yhdysvaltoja kaiken aikaa. Trumpille voi hänen mielestään antaa tunnustusta hyvistä aikeista, vaikka ne olivatkin epärealistisia.

Pohjois-Korea tulee reagoimaan vaalitulokseen ennemmin tai myöhemmin

Benjaming R. Young vahvistaa, että koronaviruspandemia on ollut tämän vuoden ykkösasia myös Pohjois-Koreassa: ”Se on ilman muuta vaikuttanut myös Pohjois-Korean politiikkaan. Pääkaupunki Pjongjang on sulkenut rajansa täysin ja asettanut tiukat turvallisuusrajoitukset suitsimaan viruksen leviämistä. Virallisen linjan mukaan Pohjois-Koreassa ei ole tavattu ainuttakaan tartuntaa, mutta useimmat ulkopuoliset havainnoijat uskovat sen olevan valetta.”

Kim Jong-un ei ole juurikaan näyttäytynyt julkisuudessa koronaviruspandemian aikana. Kansainvälinen media on kiinnittänyt huomionsa Kimin katoamistemppuihin pariinkin otteeseen, ja spekulaatiot ovat käyneet villeinä siitä, missä ja millaisessa kunnossa maan johtaja on. Young arvelee, että tärkein syy Kimille pysyä poissa julkisuudesta on koronavirustartunnan välttäminen. Vaikeasti ylipainoiselle Kimille tauti voisi olla hengenvaarallinen. Tämä tukee oletusta siitä, että Pohjois-Korea ei ole ollut immuuni koronaviruksen leviämiselle.

Koronaviruksesta huolimatta Pohjois-Korea järjesti suuren sotilasparaatin lokakuussa. Paraati juhlisti tänä vuonna 75 vuotta täyttävää Pohjois-Korean työväenpuoluetta. Kansainvälisissä medioissa huomion varasti paraatissa esitelty uusi ”hirviöohjus”. Mannertenvälinen ballistinen ohjus (ICBM) oli suurempi kuin koskaan aiemmin on nähty, ja useat mediat pitivät sitä merkkinä Yhdysvalloille ennen tulevia presidentinvaaleja

Benjamin Young kuitenkin muistuttaa, että Pohjois-Korea järjestää sotilasparaateja ennen kaikkea kansallisiin tarkoituksiin: ”Niiden tarkoitus on tukea isänmaallisuutta ja kansan yhtenäisyyttä.” Paraatien viesti lähetetään ensisijaisesti kansallisten viestintäkanavien kautta, ja ulkomaalaisten toimittajien läsnäolo on toissijaista. Tällä kertaa sekä toimittajien että diplomaattien pääsy paraatiin oli kielletty koronaviruksen takia.

Biden on jo ennen virkaan astumistaan nimitellyt Kimiä roistoksi, ja Kim on puolestaan vastannut arvostelemalla Bidenin älykkyyttä. Klikkaa twiitataksesi

Mitä Pohjois-Korealta sitten voi odottaa Yhdysvaltojen vaalituloksen varmistuttua? Toistaiseksi Pohjois-Korean valtiollinen uutismedia ei ole maininnut vaalien voittajaa. Biden on jo ennen virkaan astumistaan nimitellyt Kimiä roistoksi, ja Kim on puolestaan vastannut arvostelemalla Bidenin älykkyyttä. Sean King uskoo, että Pohjois-Korea yrittää herättää Bidenin huomion jollain tapaa, todennäköisesti tekemällä ennen pitkää asekokeen. Hän kuitenkin uskoo, että Bidenillä on paksu nahka eikä tämä provosoidu kovin helposti Pohjois-Korean johdon sanomisista tai tekemisistä. Samanlaista nokittelua kuin Trumpin kauden alussa tuskin nähdään.

Etelä-Korean Moonilla on kiire naulata rauhansopimus maaliin ennen kautensa loppua

Etelä-Koreassa Joe Bidenin voitto on otettu ilolla vastaan. Siihen nähden, että Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in tavoittelee Korean sodan päättävää rauhansopimusta vielä ennen virkakautensa loppua vuonna 2022, Bidenin kannattaminen ei välttämättä ole ollut kovin rationaalista. ”Lyhyesti sanottuna, nykyinen Etelä-Korean hallinto on hyötynyt Trumpista, ja heidän olisi kannattanut toivoa Trumpin uudelleenvalintaa”, Sean King sanoo. 

Trump myös kutsui Moonin mukaan G7-maiden kokoukseen ja tukee eteläkorealaisen Yoo Myung-heen valintaa seuraavaksi Maailman kauppajärjestö WTO:n johtajaksi. ”Biden ei tule olemaan yhtä rohkea suorassa kanssakäymisessään Pohjois-Korean kanssa. Toisaalta hän ei myöskään tule vaatimaan Etelä-Koreaa kasvattamaan osuuttaan maan puolustusmenoista viisinkertaiseksi”, King analysoi.

Entä miten käy rauhansopimuksen? Moon Jae-in ei aio luopua tavoitteestaan, vaan pyrkii sitouttamaan hankkeeseen sekä YK:n että Yhdysvallat. Syyskuussa hän haki hankkeelleen tukea YK:n yleiskokouksesta. Marraskuussa pidetyssä Itä-Aasian huippukokouksessa Moon ehdotti, että ydinaseneuvottelut voisivat jatkua Tokion olympialaisten yhteydessä. Benjamin Young ei kuitenkaan usko, että Pohjois-Korea on koskaan valmis luopumaan ydinaseistaan. Rauhansopimus ei ole sen arvoista, mutta hän ei tyrmää ajatusta siitä, että sopimus voitaisiin saada aikaan myös ilman täyttä ydinaseriisuntaa. 

Bidenin kanssa Kim ei tule saamaan pikavoittoja. Klikkaa twiitataksesi

Sean King muistuttaa, että Pohjois-Korea ei ole missään vaiheessa luopunut 70 vuotta jatkuneesta ajatuksestaan vallata niemimaan eteläinen puolisko, ja sen asevoimat osoittavat tälläkin hetkellä kohti Etelä-Koreaa. Jos Trump olisi voittanut vaalit, suuri uhka olisi ollut se, että hän olisi runnonut rauhansopimuksen läpi julkisuustemppuna. Se olisi voinut kyseenalaistaa Etelä-Korean roolin yhtäläisenä Korean valtion edustajana. Mahdollisten tulevien rauhanneuvottelujen kannalta tärkeää on, että sotilaallinen jännite Korean niemimaalla saadaan pysyvään laskuun. 

Enemmän kuin Moon Jae-inin tavoitteet – ja koronapandemian menestyksekkään hoitamisen myötä noussut arvostus valtionjohtajana – vaakakupissa painaa Pohjois-Korean asenne. Rauhansopimuksen lisäksi Pohjois-Korea tavoittelee pakotteista luopumista, jotta maa voisi kehittää talouttaan. Bidenin kanssa Kim ei tule saamaan pikavoittoja. Hän joutuu todistamaan aiempaa enemmän halua ainakin rajoittaa Pohjois-Korean asevarustelua, mikäli mielii palata neuvottelupöytiin Bidenin hallinnon kanssa. Jos koronaviruksen leviämisen pysäyttäminen ja Trumpin sotkujen korjaaminen kansainvälisessä yhteisössä vievät Bidenin kaiken energian, Korean rauhansopimusta todennäköisempää valitettavasti on, että Biden jättää asian kiertopalkintona seuraajalleen. 

Jaa