Länsirannan muuri. Kuva: Justin McIntosh/Wikimedia Commons.

Vaikka koronavirus on levinnyt niin Israelissa kuin palestiinalaisalueillakin ja heiluttanut globaalia taloutta, Israel on käyttänyt resurssejaan Länsirannan miehityksen edistämiseen. Useiden palestiinalaisalueiden liittäminen Israeliin jäädytettiin, mutta ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat yhä.

“Dear World, How does the lockdown feel? -Gaza.” 

Kun ihmiset keväällä ympäri maailmaa sulkeutuivat koteihinsa, sosiaalisessa mediassa jaettiin ylläolevaa meemiä, jossa muistutettiin gazalaisten elävän jatkuvasti liikkumisrajoitusten ja saarron piirissä. Koronapandemian myötä suuri osa maailman väestöstä joutui yhtäkkiä rajoittamaan elämäänsä ja liikkumistaan, mutta Gazassa sekä laittomasti miehitetyllä Länsirannalla liikkumisrajoitukset olivat arkipäivää jo ennen pandemiaa. Koronatoimien myötä rajoitukset ovat kuitenkin tiukentuneet, mikä on vaikuttanut muun muassa Länsirannalla jo valmiiksi vaikeaan talous- ja terveydenhuoltotilanteeseen. Keväällä Israel sulki myös tarkastuspisteet ja siten reitin Länsirannalta Israeliin sekä rajan ja muurin väliin jääneille alueille. Tämä on muun muassa vaikeuttanut kenttätyöntekijöiden mahdollisuuksia raportoida alueelta.

Koronaviruspandemiasta huolimatta Israel on panostanut muun muassa talojen tuhoamisen jatkamiseen Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa, ja tilanne on pandemian aikana huonontunut aiemmasta. Israelilainen ihmisoikeusjärjestö B’Tselem raportoi marraskuussa, että tänä vuonna ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana palestiinalaisten taloja on tuhottu Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa enemmän kuin yhtenäkään kokonaisena vuonna sitten vuoden 2016. Määrä on korkein siitä lähtien, kun B’Tselem alkoi tilastoida talojen tuhoamisia. 

YK:n hätäaputoimiston mukaan marraskuun alkuun mennessä Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa oli tuhottu yli 680 rakennelmaa. B’Tselemin mukaan lokakuun loppuun mennessä lähes 800 palestiinalaista oli menettänyt tänä vuonna kotinsa Israelin toimien seurauksena. Vuonna 2019 luku oli päälle 670, vuonna 2018 lähes 400 ja vuonna 2017 noin 520. Médecins du Monde eli Maailman lääkärit -järjestö kertoo Facebook-sivuillaan, että talojen tuhoaminen on vain kiihtynyt erityisesti Jordaninlaakson pohjoisosissa. 

Kotien lisäksi sotilaat ovat tuhonneet rakennelmia, joita ei ole tarkoitettu asumiseen, esimerkiksi vesijohtoja. Vesi ja hyvä hygienia ovat tärkeitä koronaviruksen leviämisen estämisessä. Israelilaissotilaat ovat myös tuhonneet Länsirannalla koronavirustestaukseen tarkoitettuja telttoja, ja siten vaikeuttaneet palestiinalaisten koronatoimia.

Israelilaissotilaat ovat vaikeuttaneet palestiinalaisten koronatoimia.

Klikkaa twiitataksesi.

Kun katsoo Länsirannan karttaa, syntyy helposti illuusio, että palestiinalaisilla olisi käytössään laajasti rakennustilaa. 1990-luvulla solmitun Oslon sopimuksen kartta kuitenkin kertoo enemmän. Siinä Länsiranta on, alunperin väliaikaisesti, jaettu A-, B- ja C-alueisiin. Niistä kaikista suurin on israelilaishallinnon alla oleva C-alue, johon kuuluu noin 60 prosenttia Länsirannasta. Useimmat palestiinalaiset eivät saa rakennuslupia alueelle.

Talojen tuhoaminen on vain yksi miehityksen ilmenemismuoto. Sen lisäksi eri järjestöt ovat tänä vuonna, kuten myös aiempina vuosina, kertoneet niin siirtokuntien laajenemisesta kuin palestiinalaisten kohtaamasta väkivallastakin. Samoihin aikoihin kun maailmalla puhuttiin yhdysvaltalaisen mustan miehen George Floydin surmasta, kansainvälisesti uutisoitiin autistisesta palestiinalaismiehestä, jonka poliisi ampui kuoliaaksi Itä-Jerusalemissa. Poliisi ampui 32-vuotiasta Iyad Halaqia tämän ollessa matkalla kouluunsa, kirjoitti muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Kun maita ei päästä viljelemään ne voivat siirtyä Israelin hallintaan

Koronarajoitukset ovat vaikuttaneet myös palestiinalaismaanviljelijöiden elämään. Kulkuluvan saaneet palestiinalaiset eivät päässeet enää tarkastuspisteiden kautta töihin Israelin puolelle. Myöskään maanviljelijät eivät enää päässeet maatalousporteista mailleen, jotka sijaitsevat niin kutsutulla sauma-alueella. 

2000-luvun alussa Israel aloitti aidan rakentamisen Länsirannan ja Israelin raja-alueelle. Aita ei kuitenkaan seuraa täysin rajaa, vaan se on paikoin rakennettu sisemmäksi Länsirannalle. Palestiinalaismaanviljelijöiden maita, ja siten myös elinkeinoa, on jäänyt rajan ja muurin väliin eli sauma-alueelle. Palestiinalaisten pääsyä mailleen rajoitetaan muun muassa lupabyrokratialla ja lupien saaminen on monelle haastavaa. Lupien myöntäminen niin kutsutulle sauma-alueelle oli vähentynyt merkittävästi jo ennen koronapandemiaa. Esimerkiksi vuonna 2018 yli 70 prosenttia lupahakemuksista hylättiin. 

Maiden käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyy myös erilaisia säännöksiä. Mikäli maita ei tietyllä aikavälillä viljellä, voivat ne siirtyä Israelin hallintaan. Jos viljely keskeytyy vuosiakin jatkuneen viljelyn jälkeen, palestiinalaismaanviljelijä menettää oikeutensa ja maa siirtyy Israelin omistukseen.  Koronarajoituksilla pääsyä harjoittamaan elinkeinoa ja viljelemään maata on voitu kontrolloida tavanomaista voimakkaammin. Palestiinalaisten pääsyä sauma-alueen maille rajoitetaan jatkuvasti. 

Sauma-alueella asuu myös palestiinalaisyhteisöjä, jotka ovat ennen pandemiaa olleet riippuvaisia liikkuvista klinikoista. Klinikoiden pääsy yhteisöjen luokse on ollut jo valmiiksi rajoitettua. Kun tarkastuspisteet keväällä suljettiin, yhteisöt jäivät ilman minkäänlaista mahdollisuutta terveydenhuoltoon keskellä maailmanlaajuisen pandemian.

Yhteisöt jäivät vaille terveydenhuoltoa keskellä pandemiaa.

Klikkaa twiitataksesi.

Biden voisi saada palestiinalaiset takaisin neuvotteluihin

Palestiinalaisille vuodessa 2020 ei ole ollut kuitenkaan kyse pelkästään koronaviruksen leviämisestä tai siihen liittyvistä rajoituksista. Alkuvuodesta Yhdysvaltain istuvan presidentin Donald Trumpin hallinto julkaisi niin sanotun Lähi-idän rauhansuunnitelmansa. Siinä muun muassa määriteltiin, että Israelin kansainvälisesti laittomina nähdyt siirtokunnat liitettäisiin osaksi Israelia. Palestiinalaiset olivat jo ennen suunnitelman julkistamista irtisanoutuneet siitä. Samalla palestiinalaisille epävarmuutta on luonut se, että Israel on tänä vuonna solminut diplomaattisia suhteita esimerkiksi Arabiemiraattien kanssa. Perinteisesti arabimaat ovat olleet, ainakin jossain määrin, pitämässä palestiinalaisten puolia. 

Viime keväänä, kolmansien parlamenttivaalien jälkeen, Israel sai muodostettua hallituksen. Pian maan hallinnosta kerrottiin, että se aikoo heinäkuun alussa liittää osia Länsirannasta itseensä. Pääministeri Benjamin Netanjahu oli jo aiemmin puhunut Jordaninlaakson liittämisestä Israeliin, mikä olisi käytännössä loppu minkäänlaisille haaveille kahdesta valtiosta. Jordaninlaakso on merkittävä muun muassa viljelysmaiden ja vesivarantojen takia. Laakson strateginen sijainti on myös merkittävä, sillä se sijaitsee Jordanian rajalla, joka on ainoa Länsirannan ei-Israelin vastainen raja. 

Suunnitelmia kuitenkin lykättiin niin sisä- kuin ulkopoliittisistakin syistä. Yksi syistä oli Yhdysvaltojen lopahtanut kiinnostus aiheeseen. Middle East Monitorin mukaan myös vain neljä prosenttia israelilaisista kokee, että liittämiskysymys on yksi yhteiskunnan merkittävimmistä kysymyksistä. Israelilaiset ovat sen sijaan huolestuneita koronaviruksen mukana tulleista terveys- ja talousongelmista. Liittämissuunnitelmat eivät myöskään olleet monien siirtokuntalaisten mieleen, sillä suunnitellut rajat olisivat rajoittaneet siirtokuntien laajentamista.

Trumpin hallinto myös siirsi vuonna 2018 Yhdysvaltain suurlähetystön Tel Avivista kiisteltyyn Jerusalemiin, jossa sijaitsee niin juutalaisille, kristityille kuin muslimeillekin pyhiä paikkoja. Palestiinalaisille Itä-Jerusalemin on määrä olla tulevaisuudessa palestiinalaisvaltion pääkaupunki, mutta Israel on asiasta eri mieltä. Joe Bidenin vaalivoiton jälkeen palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbasin kerrottiin olleen yhteydessä Bideniin. Palestiinalaishallinnon toiveena kerrotaan olevan, että Yhdysvaltain suurlähetystö siirrettäisiin takaisin Tel Aviviin. Ennen vaaleja Biden kuitenkin sanoi, että hän ei siirtäisi suurlähetystöä takaisin. Bidenin mukaan suurlähetystön siirtämisen olisi pitänyt tapahtua osana laajempaa sopimusta. Hänestä sen siirtäminen oli lyhytkatseista.

Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi ei tarkoita sitä, että maan tuki Israelille katoaisi tai muuttuisi merkittävästi. Poliittisen uransa aikana Biden on useaan otteeseen tuonut esiin tukensa Israelille. Israelissa ennen marraskuun vaaleja Trump oli kuitenkin suositumpi vaihtoehto Yhdysvaltain presidentiksi kuin Biden. Bidenin tulokulma Israel-Palestiina-kysymykseen tulee kuitenkin todennäköisesti  olemaan neuvottelevampi kuin hänen edeltäjänsä. Seuraavan presidentin uskotaankin tuovan palestiinalaiset takaisin neuvottelupöytiin. Tästä huolimatta vuosikymmenien konflikti tuskin ratkeaa Bidenin kaudella, sillä Yhdysvallat on perinteisesti ollut vahva Israelin ja sen hallinnon tukija.

Bidenin valinta ei tarkoita, että USA:n Israel-politiikka muuttuisi merkittävästi.

Klikkaa twiitataksesi.

Epävarmuus aina mukana

Se miten koronavirusrajoitukset vaikuttavat ja tulevat edistämään Israelin toimia Länsirannalla selviää, jos ja kun ihmisoikeustarkkailu ja humanitaarinen työ voi jatkua täysissä voimissa alueella. Rajoitusten takia esimerkiksi kansainväliset toimijat eivät voi olla samalla volyymillä alueella kuin aiemmin, vaikka osa järjestöistä onkin pystynyt ainakin jossain määrin jatkamaan toimintaansa. Samalla maailmanlaajuisesti tänä vuonna on keskitytty ensisijaisesti pandemian leviämiseen ja sen vaikutusten minimoimiseen sekä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, mikä on kääntänyt katseita pois ihmisoikeusloukkauksista palestiinalaisalueilla. 

Koronaviruspandemiasta huolimatta Israel on nähnyt olennaiseksi käyttää resurssejaan muun muassa palestiinalaiskotien tuhoamiseen, vaikka myös israelilaiset kärsivät yhteiskunnan eri osa-alueilla viruksen leviämisestä. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston koronavirusseurannan mukaan noin yhdeksän miljoonan asukkaan Israelissa oli joulukuun 2020 alkupuolella todettu yli 340 000 koronatartuntaa ja yli 2 900 koronaviruskuolemaa. Noin viiden miljoonan asukkaan palestiinalaisalueilla taas oli vahvistettu yli 98 000 tartuntaa ja yli 800 kuolemaa. 

Pandemiasta huolimatta Israel on jatkanut palestiinalaiskotien tuhoamista.

Klikkaa twiitataksesi.

Vuosi 2020 on opettanut monelle suomalaiselle ja eurooppalaiselle epävarmuuden kanssa elämistä. Palestiinalaisten arki sen sijaan oli jo ennen koronaviruksen leviämistäkin miehityksen aiheuttaman epävarmuuden sietämistä.