Ugandan 14. tammikuuta järjestettyjen presidentinvaalien voittajaksi on julistettu Yoweri Museveni, joka on hallinnut maata 35 vuotta. Oppositioehdokas Bobi Wine ei kyennyt voittamaan istuvaa presidenttiä muun muassa väkivaltaisen vaalimanipuloinnin takia. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International onkin kuvaillut vaaleja maan kaikkien aikojen väkivaltaisimmiksi. 

Ugandassa järjestettiin 14. tammikuuta presidentinvaalit, jotka ovat kansainvälisessä mediassa saaneet osakseen huomiota hiphop-artistista poliitikoksi nousseen Bobi Winen (oikealta nimeltään Robert Kyagulanyi) haastettua autoritäärisestä hallitsemistyylistään kritisoidun Yoweri Musevenin. Museveni on hallinnut maata vuodesta 1986 asti. 

Oppositio on ilmaissut vaalien olleen vilpilliset, ja vaalitarkkailijat ovat raportoineet muun muassa laittomasti avatuista vaaliuurnista ja pidätyksistä äänestyspaikoilla. Toiselle sijalle jäänyt Wine on kertonut, että myös hänellä on todistusaineistoa vaalituloksen vilpillisyydestä. Vaalien jälkeisenä päivänä Wine twiittasi armeijan piirittävän hänen kotiaan:

On vielä epäselvää, mitä Winelle tapahtuu. Al-Jazeeralle Wine kertoi olevansa vaimonsa kanssa lamaantunut pelosta. “Emme tiedä, mitä elämällemme nyt tapahtuu”, hän sanoi.

Kampanjakautta ovat leimanneet oppositioehdokkaisiin ja heidän kannattajiinsa kohdistuva väkivalta sekä pidätykset. Kymmenen vastaehdokkaan oli lähes mahdotonta haastaa kansallismielisen puolueen NRM:n (National Resistance Movement) 76-vuotiasta Musevenia väkivaltaisen vaalimanipuloinnin takia. Hallinto on pyrkinyt järjestelmällisesti häiritsemään ja estämään etenkin suosituimman haastajan Winen kampanjointia. Wine on pidätetty useita kertoja sen jälkeen, kun hänen aikeensa haastaa Museveni tulivat julkisuuteen. 

Viime marraskuussa ainakin 58 ihmistä kuoli poliisin ja Winen kannattajien väkivaltaisessa yhteenotossa. Joulun alla pidätettiin Winen asianajaja, hallitustakin arvostellut Nicholas Opiyo. Joulukuun lopussa Winen henkivartija kuoli, kun poliisi ajoi tahallisesti hänen ylitseen. Winen kampanjatiimikin on pidätetty ainakin kaksi kertaa viime kuukausien aikana. 

11. joulukuuta poliisin ahdistelema Wine twiittasi:

Vaaleihin liittyvää vapaata tiedonkulkua on yritetty tukahduttaa. Vaalien alla ulkomaalaisia journalisteja on estetty pääsemästä maahan. Lisäksi sekä ugandalaisia että ulkomaalaisia toimittajia on joutunut väkivallan ja häirinnän kohteeksi.Toimittajia on myös loukkaantunut väkivaltaisuuksissa. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat useaan otteeseen tuominneet nämä toimet. Vaaliviikolla verkkoyhteydet koko maassa hidastuivat ja pääsy sosiaalisen median alustoille estettiin, mistä monet kansalaiset syyttivät hallitusta. 

Tekosyynä oppositioehdokkaiden kampanjoinnin tukahduttamiseksi on käytetty muun muassa koronaviruspandemiaa. Ehdokkaita on pidätetty useaan otteeseen, koska heidän on väitetty rikkovan koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseen tähtääviä rajoituksia. Pandemian varjolla Ugandan vaalikomissio rajoitti ehdokkaiden kampanjointia erityisesti oppositioehdokkaiden suosimilla kampanjointialueilla, vaikka muissa osissa maata epidemiatilanne on ollut pahempi.

Museveni on vuosien saatossa käyttänyt muitakin keinoja pysyäkseen vallassa. Esimerkiksi vuonna 2018 hän allekirjoitti lain, joka poisti presidentin 75 vuoden ikärajan. Muutoksella hän mahdollisti oman ehdokkuutensa tämän vuoden vaaleissa. Vuonna 2005 hän myös poisti lain presidenttikausien rajaamisesta.

Bobi Wine on luonut ympärilleen People Power -kansanliikkeen

Monet elättelivät toivoa Winen voitosta. Hän on 38-vuotias, Ugandan ulkopuolellakin tunnettu hiphop-artisti ja oppositiopoliitikko maan parlamentissa. Wine lupasi sosiaaliliberalistisen puolueensa NUP:n (National Unity Platform) poistavan diktaattorin vallasta demokraattisin keinoin. 

Wine on onnistunut tuomaan Ugandan politiikkaan sukupolvensa äänen, joka vastustaa muun muassa työttömyyttä, ihmisoikeuksien rikkomista ja vallan hyväksikäyttöä. Winen ympärille on muodostunut People Power -kansanliike, johon kuuluu eri taustoista tulevia nuoria eri puolilta maata. Wine käytti kampanjassaan taitavasti hyväkseen sosiaalista mediaa, ja hänen kampanjatilaisuutensa keräsivät yhteen suurempia joukkoja kuin muiden ehdokkaiden. Koronavirusepidemian vuoksi tilaisuuksille oli asetettu 200 henkilön raja, joka Winen tilaisuuksissa usein ylittyi. 

Kristof Titeca Antwerpin yliopistosta ja Anna Reuss Ghentin yliopistosta toteavat, että Ugandan väestöstä 78 prosenttia on alle 30-vuotiaita, jotka ovat eläneet koko elämänsä Musevenin ja NRM:n hallinnon alaisuudessa. Näitä “Museveni-vauvoiksi” kutsuttuja yhdistää se, etteivät he ole vanhempiensa tapaan kokeneet vapautustaisteluja tai aikaisempia hallintoja. Tästä sukupolvesta moni janoaa muutosta Musevenin aikakaudelle. 

Wine on onnistunut tuomaan Ugandan politiikkaan sukupolvensa äänen

Klikkaa twiitataksesi.

Yksi Musevenin keinoista pysyä vallassa on väkivalta

Amnesty on todennut vaalien olleen kaikkien aikojen väkivaltaisimmat Ugandassa. Vaaleihin liittyvää väkivaltaa on kuitenkin esiintynyt maassa aiemminkin. Istuva hallinto on pyrkinyt tukahduttamaan oppositioehdokkaiden kampanjointia myös vuosina 2006, 2011 ja 2016. Pohjoismaisen Afrikka-instituutin julkaiseman tutkimuksen mukaan Ugandan hallitus pyrkii manipuloimaan vaalitulosta myös väkivaltaisesti sitä todennäköisemmin, mitä uhkaavammaksi se kokee opposition. Wine on selvästi muodostanut Musevenille uhan. 

Väkivallan juuret ulottuvat pidemmälle historiaan. Ugandan itsenäisyyttä vuonna 1962 edelsi vuosien poliittinen järjestäytyminen, jossa puolueet muodostuivat pääosin heimorajojen ja uskontojen perusteella. Itsenäistymisen jälkeen Ugandaa hallitsivat useat autoritääriset hallinnot, joiden välissä valta ei kertaakaan vaihtunut rauhallisesti. Vuonna 1986 Museveni nousi itsekin valtaan vapautustaistelijan roolissa voitettuaan viisivuotisen sissisodan Milton Oboten hallintoa vastaan. Museveni kielsi poliittiset puolueet pyrkimyksenään yhtenäistää Uganda, mikä vaikutti monelle tervetulleelta. Vuonna 1995 Museveni hyväksyi yksipuoluejärjestelmän, ja vasta vuodesta 2005 Ugandassa on ollut monipuoluejärjestelmä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tämäkin on ollut presidentille keino hallita poliittista oppositiota. 

Ugandassa väkivaltaa kansalaisia kohtaan harjoittaa käytännössä poliisi, armeija ja muut turvallisuusjoukot. Podcastissaan bloggaaja ja ihmisoikeusaktivisti Prudence Nyamishana keskustelee vaalipolitiikkaan erikoistuneen journalistin Jackie Kemigisan kanssa Ugandan vaaliväkivallasta. Heidän mukaansa poliisiväkivalta on kolonialistista perua, koska Ugandan poliisi-instituutio ja armeija perustettiin brittiläisten standardien mukaisesti suojelemaan pääomaa ja “pitämään kansalaiset ruodussa”.

Musevenilla on tiukka ote armeijasta, poliisista ja tiedustelupalvelusta. Uppsalan yliopiston tutkija Anders Sjögren toteaa, että koska Museveni on noussut valtaan aseellisesti, hän myös pitää valtaansa yllä armeijan voimin. NRM on taustaltaan sissiarmeija, joka muuntui sittemmin poliittiseksi puolueeksi.

Museveni on pysynyt vallassa myös saavutustensa ansiosta 

Väkivaltaisuuksista huolimatta Museveni on yhä suosittu monin paikoin Ugandassa. Baker-yliopiston Ryan Gibb esittää, että Musevenia ja NRM:ää äänestetään edelleen laajasti, koska presidentin valtakauden aikana ugandalaiset ovat kokeneet elämänlaatunsa parantuneen. Hallitus on muun muassa parantanut koulutusta, tieverkostoa, turvannut rauhan ja ulottanut palveluita maan kaikkiin osiin. Ne ugandalaiset, jotka muistavat Musevenia edeltävän ajan sotineen, voivat kokea ajatuksen uudesta presidentistä mahdottomana ja pelottavana.

Etenkin 1990-luvulla myös muiden maiden johto kehui Musevenin saavutuksia Ugandassa. Bard-yliopiston vieraileva professori Helen Epstein toteaa, että Musevenin vallassa pysymistä on edesauttanut ulkovaltojen tuki. Epsteinin mukaan monet länsimaiset johtajat ja kansainväliset instituutiot kuten Maailmanpankki ovat vuosikymmenten aikana ylistäneet Musevenia ja tämän luomaa vakaata Ugandaa heikosta ihmisoikeustilanteesta huolimatta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentit ovat ylläpitäneet hyviä suhteita Musevenin kanssa, koska Uganda on monesti auttanut Yhdysvaltoja sotilaallisesti. Kotimaassa Musevenia on kuitenkin arvosteltu siitä, että hän järjestää vaalit vain pitääkseen yllä demokraattista kulissia muille valtioille kehitysrahoitusta saadakseen. 

Ugandan poliittinen maisema on muutoksessa

Vaikka Museveni pysyy vallassa vielä ainakin seuraavat viisi vuotta, on Ugandan politiikassa nähtävillä muutosta, joka voi myöhemmin koitua Winen hyväksi. Tutkijat Richard Vokes Länsi-Australian yliopistosta ja Sam Wilkins Oxfordin yliopistosta esittävät, että Ugandassa on nähtävissä uudenlaisen äänestäjäprofiilin kasvu. 

Heidän mukaansa People Power -kansanliike, sosiaalisen median tehokas käyttö, sekä “Museveni-vauvojen” vähäinen kiinnostus NRM:n vanhanaikaiseen politiikkaan muuttavat vauhdilla Ugandan politiikkaa. Wine kansanliikkeineen näyttäytyy erilaisena aiempiin haastajiin verrattuna. Hän on ensimmäinen varteenotettava Musevenin haastaja, jolla ei ole mitään yhteyttä Musevenin aikanaan johtamaan vapautussotaan. Museveni oikeuttaa valtansa usein juuri vapaussodalla.   

Vaikka Museveni pysyy vallassa vielä ainakin seuraavat viisi vuotta, on Ugandan politiikassa nähtävillä muutosta

Klikkaa twiitataksesi.

Titecan ja Reussin mukaan vapautuspolitiikka ei ole enää ollut suosittua nuorten keskuudessa, ja Musevenin on siksi täytynyt alkaa käyttää taktiikoinaan voimakeinoja ja holhoamista. Mutta mitä pidempään ja enemmän näitä keinoja käytetään, sitä enemmän muutosta haluavat ugandalaiset turhautuvat. Keinot voivat johtaa kasvavaan kritiikkiin Musevenin hallintoa kohtaan myös kansainvälisillä areenoilla. 

On mahdollista, että ahtaalle joutuessaan Museveni etsii itselleen sopivan jatkajan tai liittoutuu sellaisen oppositioehdokkaan kanssa, jonka taustalle voi jäädä itse vaikuttamaan. Vokesin ja Wilkinsin ajatukset Ugandan muuttuvasta poliittisesta maisemasta ovat kuitenkin mahdollinen tulevaisuuskuva, jossa yhä useammat äänestävät sukupolvelleen tärkeiden asioiden, kuten työllisyyden ja vapaan sekä demokraattisen järjestelmän puolesta. Bobi Wine vaikuttaa viime vuosien perusteella sopivaksi johtajaksi poliittiselle muutokselle.

—

Kirjoittaja: Nanna Hallikainen

Editointi: Jenna Vehviläinen, Hinni Aarninsalo, Nina Näsman

Kielenhuolto: Aleksi Heikola