Jaa

Lukuaika: 3 minuuttia

Torstaina 28.1. Kirgisiassa juhlittiin uuden presidentin virkaanastujaisia. Monet kirgiisit ovat tulokseen tyytyväisiä, mutta populistijohtaja Sadyr Žaparovin valinta presidentiksi tulee todennäköisesti tietämään vaikeuksia maan oikeusvaltiokehitykselle.

Tammikuun alussa Keski-Aasiassa sijaitsevassa Kirgisiassa järjestettiin ennenaikaiset presidentinvaalit sekä kansanäänestys perustuslakimuutoksesta, joka siirtäisi enemmän valtaa presidentille. Perustuslakimuutos hyväksyttiin, ja vaaleissa selkeän voiton vei niiden ennakkosuosikki, oppositiopoliitikko Sadyr Žaparov, joka sai peräti 79,84 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Toiseksi vaaleissa tuli kansallismielinen Adakhan Madumarov, jonka äänimäärä jäi 6,74 prosenttiin.

Torstaina virkaan astunut Žaparov on ristiriitainen valinta presidentiksi. Oltuaan hetken aikaa maanpaossa, mies tuomittiin vuonna 2017 vankilaan yrityksestä siepata toinen poliitikko maassa vuonna 2013 valinneiden levottomuuksien aikana. Viime syksyn poliittisen kuohunnan keskellä Žaparovin tukijat vapauttivat hänet vankilasta ja hän nousi hetkessä kansan suosioon. Žaparov ehti hetken aikaa toimia myös maan väliaikaisena presidenttinä, kun vilpillisiksi syytettyjä parlamenttivaaleja seuranneet mielenosoitukset johtivat Kirgisian edellisen presidentin, Sooronbai Žeenbekovin, eroon. Mielenosoitusten taustalla vaikutti jo pidempään kytenyt kansan epätyytyväisyys maassa vallitsevaan korruptioon sekä Kirgisian johdon ottamiin koronatoimiin. Maan koronatartuntojen määrä lähti kesäkuun puolivälissä hurjaan nousuun, kun koronarajoituksia vähennettiin. Myöhemmin Maailman terveysjärjestö WHO listasi Kirgisian niiden maiden joukkoon, joissa koronatapausten kasvu oli kaikista nopeinta.

Viime syksynä Žaparovin tukijat vapauttivat hänet vankilasta ja hän nousi hetkessä kansan suosioon. Klikkaa twiitataksesi

Lokakuun mielenosoitusten vallitessa ei maalle aluksi tuntunut myöskään löytyvän selkeää seuraavaa johtohahmoa. Žaparovin nousuun on epäilty vaikuttaneen erityisesti hänen kytköksensä järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä oligarkkien rahavirtoihin. Žaparov onnistui Žeenbekovin eron jälkeen nopeasti saamaan itselleen parlamentin tuen ja nostamaan tukijoitaan vaikutusvaltaisiin tehtäviin maassa. Nyt järjestetyissä presidentinvaaleissa nähtiin myös muita oppositioehdokkaita, joihin kuului liberaaleja ja uskonnollisia johtajia, mutta näiden vaaliohjelmat eivät onnistuneet vetoamaan massaan. Sen sijaan viha maan eliittiä ja sitä ympäröiviä korruptiosyytöksiä kohtaan näyttää johtaneen protestiäänien vyörymiseen Žaparoville. Vaalikampanjansa aikana Žaparov lupautui taistelemaan korruptiota vastaan, minkä lisäksi hän nosti puheissaan esille palkkojen ja eläkkeiden korotukset. Žaparov on viitannut Venäjään strategisena kumppanina, ja Kremlin epäilläänkin tukeneen hänen kampanjaansa.

Kremlin epäillään tukeneen Žaparovin kampanjaa. Klikkaa twiitataksesi

Kirgisiaa on pitkään pidetty Keski-Aasian ainoana demokratiana, mutta viime aikoina maan on pelätty ottaneen taka-askelia demokratiakehityksessään. Tämä on näkynyt kansalaisyhteiskuntaa, ammattiliittoja ja mediasektoria vastaan kohdistuneina hyökkäyksinä, joihin on kuulunut kyseenalaisia oikeusprosesseja sekä yrityksiä viedä parlamentissa läpi eri toimijoiden vapauksia rajoittavia lakiesityksiä. Myös oikeusvaltiokehityksen saralla riittää töitä, sillä maan oikeuslaitosjärjestelmän uudistaminen ei ole ollut helppoa. Oikeusvaltiokehitys on yksi prioriteettialueista, joihin monet kansainväliset kumppanit, kuten Euroopan unioni, ovat Kirgisiassa ensisijaisesti keskittyneet. 

Vaikka Žaparov puhui vaalikampanjassaan erityisesti korruption kitkemisestä, herättää järjestäytyneeseen rikollisuuteen vahvasti kytköksissä olevan poliitikon valinta presidentiksi kysymyksiä sen suhteen, tuleeko oikeusvaltiokehityksen jatkuminen Kirgisiassa olemaan mahdollista ja halutaanko sitä ylipäätään. Toistuvat vallanvaihdokset maassa ovat vähentäneet kirgiisien uskoa sekä oikeusvaltiojärjestelmään että viranomaisiin.

Presidentinvaalien yhteydessä järjestettiin myös kansanäänestys siitä, halutaanko valtaa Kirgisiassa keskittää enemmän presidentille vai parlamentille. Kirgisialaiset antoivat vahvan tukensa presidenttivaltaiselle järjestelmälle muun muassa siksi, että kirgiisit uskovat, että presidentti on helpompi saattaa vastuuseen tekemisistään kuin parlamentti. Voidaan puhua eräänlaisesta ”sosiaalisesta sopimuksesta” kansalaisten ja presidentin välillä, joka määrittelee heidän oikeutensa ja velvollisuutensa toisiaan kohtaan ja antaa kansalaisille mahdollisuuden erottaa presidentti milloin tahansa hänen toimikautensa aikana, mikäli äänestäjille annettuihin lupauksiin ei pystytä vastaamaan. Žaparovin vastustajat kuitenkin pelkäävät, että uusi perustuslaki tulee antamaan uudelle presidentille liikaa valtaa. Nyt enemmän kuin milloinkaan viime vuosina on Kirgisialla riski särkeä hauras demokratiansa ja muuntua naapurivaltioidensa kaltaiseksi autoritaariseksi valtioksi.

__

Kirjoittaja: Karoliina Rajala

Kielenhuolto: Anna Kananen

Jaa