Republikaanit on Trumpin puolue – ainakin toistaiseksi

Kirjoittajan henkilökuva
Juha Kekomäki | 08.03.2021
Donald Trump taputtaa kuvassa vuoden 2019 CPAC konferenssissa

Donald Trump on ollut useana vuotena CPAC:n pääpuhuja. Kuva: Flickr / White House

Tämän vuoden CPAC-konferenssia odotettiin aikaisempaa jännittyneemmissä tunnelmissa. Jakautuneet republikaanit pohtivat suuntaansa ja osa merkittävimmistä republikaanipoliitikoista haluaisi unohtaa Donald Trumpin ja jättää hänet vain osaksi puolueen historiaa. Trump teki kuitenkin selväksi, että hän aikoo jatkossakin olla merkittävässä asemassa puolueen sisällä.

Vuoden 2020 vaaleissa kärsitty tappio on nostanut esiin sisäisiä ristiriitoja republikaanisessa puolueessa. Vastakkain ovat Trumpin oikeistopopulistinen linja ja osan puolue-eliitistä edustama linja, jonka ainoa selvä poliittinen tavoite vaikuttaa toistaiseksi olevan Trumpista eroon pääseminen. Helmikuun lopulla järjestetyn Conservative Political Action Conferencen eli CPAC:n perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että republikaanit on edelleen Donald Trumpin puolue. 

Donald Trumpin presidenttiyden taustalla voidaan katsoa olevan Trumpin verrattain lyhyttä poliittista uraa pidemmät kehityskulut Yhdysvaltojen politiikassa ja etenkin konservatiivisen liikkeen sisällä. Erityisen merkittävä muutos tapahtui vuoden 2008 vaalitappion, Barack Obaman presidenttiyden ja niin sanotun teekutsuliikkeen syntymisen myötä. Teekutsuliike syntyi, kun pettynyt ruohonjuuritason aktivismi yhdistyi miljonäärien tukemien organisaatioiden ja oikeistomedian kanssa.

Teekutsuliike itsessään ei varsinaisesti tuonut uusia ajatuksia politiikkaan vaan ennemminkin kierrätti kritiikkiä, jota konservatiivit ovat pitkään kohdistaneet moderniin liberalismiin. Uutta oli lähinnä tapa, jolla kritiikki esitettiin. Teekutsuliike alkoi ajaa ehdotonta kompromissien vastaista politiikkaa aikaisempaa vahvemman retoriikan avulla. Tämä lopulta avasi väylän Trumpin menestykselle vuoden 2016 esivaaleissa ja presidentinvaaleissa. 

Tähän kehitykseen viittasi myös CPAC:ssä puhunut Donald Trump Jr. Hänen mukaansa RINO-politiikka (Republican In Name Only) oli alun perin johtanut tilanteeseen, jossa puolue tarvitsi Donald Trumpia. Käytännössä siis aikaisempi politiikka ei ollut hänen mielestään ”aitoa” republikaanien politiikkaa. Kamppailu ”oikean” konservatiivisuuden määritelmästä onkin ollut käynnissä republikaanien keskuudessa vuosikymmenten ajan eri ajattelusuuntausten kesken. Välillä ideologinen taistelu on ollut aktiivisempaa ja välillä taas vähäisempää.

Mielipidetutkimukset ovat vahvistaneet Trumpin asemaa ja viittaavat siihen, että Trumpin vastustus on merkittävämpää republikaanien eliitissä kuin äänestäjien keskuudessa. Esimerkiksi maaliskuun 1. päivänä julkaistun Harvard CAPS-Harris Pollin selvityksen mukaan 54 prosenttia republikaanien äänestäjistä ilmoitti tukevansa Trumpia, jos tämä päättää asettua ehdolle vuoden 2024 vaaleissa. Toiseksi suosituin ehdokas oli Mike Pence, joka sai 18 prosentin kannatuksen. 

Helmikuun 22. päivä julkaistun Suffolkin yliopiston ja USA Todayn mielipidetutkimuksen mukaan 46 prosenttia republikaanien äänestäjistä seuraisi Trumpia, jos tämä päättäisi perustaa uuden puolueen. Vain 19 prosenttia oli sitä mieltä, että puolueen tulisi sitoutua ennemmin ”establishment republikaaneihin” ja olla vähemmän uskollinen Trumpille. Vastaajista 59 prosenttia toivoi, että Trump asettuu ehdolle vuonna 2024, kun taas 29 prosenttia ei halunnut Trumpia ehdokkaaksi.  

CPAC:ssä esillä olivat Trumpin haluamat teemat

CPAC on Yhdysvalloissa vuodesta 1974 järjestetty konservatiivien vuosittainen konferenssi, joka on omien sanojensa mukaan ”maailman suurin ja vaikutusvaltaisin konservatiivien kokoontuminen”. Tänä vuonna vastauksia ilmassa oleviin kysymyksiin saatiin jo ennen itse tapahtumaa, kun tarkasteltiin puhujalistaa ja käsittelyssä olevia aiheita. Paikalle tuotu kultainen Donald Trumpia esittävä patsas ei sekään jättänyt tilaa epäilyille Trumpin asemasta. 

Puhujina konferenssissa olivat muun muassa senaattorit Ted Cruz ja Josh Hawley, jotka vastustivat presidentinvaalien tulosten hyväksymistä senaatissa. Yhteensä seitsemän keskustelutilaisuutta tai puhetta oli määritelty ”Protecting Elections” -teeman alle. Tällä on haluttu vastata Trumpin esiin nostamiin väitteisiin vaalivilpistä ja vaalien turvallisuudesta. 

Paljon tilanteesta kertoi myös poissaolijoiden lista. Trumpia kritisoineita puolueen johtohahmoja, kuten Mitch McConnellia, Liz Cheneya ja Mitt Romneyta, ei paikalla nähty. Myös aivan Trumpin presidenttiyden loppuhetkillä presidentin kanssa riitautunut varapresidentti Mike Pence ei halunnut puhua konferenssissa, vaikka hän oli saanut kutsun. 

Erilaiset salaliittoteoriat olivat jälleen läsnä CPAC:ssä. Median, demokraattien ja suurten informaatioteknologiayritysten välinen salaliitto vilahteli eri puheissa. Lisäksi sotateollisen kompleksin vaikutusvalta mainittiin. QAnon-teorioita nosti esille muun muassa ex-kongressiehdokas Angela Stanton-King, jonka mukaan vaaleissa oli meneillään jotain, mikä liittyi Q:n salaliittoteorioihin.

Sosiaalisessa mediassa taas kiinnitettiin huomiota konferenssilavan muotoon, joka vaikutti Odal-riimulta. Odal-riimu oli käytössä muun muassa osalla natsien SS-joukoista. Riimu on ollut myös yhdysvaltalaisen äärioikeiston käytössä ja esimerkiksi Anti-Defamation League on määritellyt sen vihasymboliksi. CPAC:n edustajat ovat kieltäneet muodon tarkoituksellisuuden ja kuvailleet koko väitettä tyrmistyttäväksi ja panettelevaksi. 

Trumpin esiintyminen lievensi huolia uudesta konservatiivipuolueesta

Sunnuntaina konferenssi huipentui Donald Trumpin puheeseen. Puheen perusteella on selvää, että Trump haluaa olla mukana politiikassa vielä presidenttikautensa jälkeenkin, mutta selkeää kuvaa omasta roolistaan hän ei antanut. Trump lupasi kuitenkin, ettei hän aio perustaa uutta puoluetta, mikä oli varmasti huojentava tieto monelle republikaanille. Uusi konservatiivipuolue, jolla olisi ollut Trumpin myötä valmiiksi suuri kannatus, olisi saattanut mullistaa Yhdysvaltojen kaksipuoluejärjestelmän periaatteet.

Trump vihjasi, että hän saattaa asettua ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleissa, mutta tämä ei vielä todellisuudessa kerro mitään siitä, asettuuko hän oikeasti ehdolle. Ehdokkaaksi asettumisella vihjailu ei ole mikään uusi taktiikka Trumpille. Ennen vuoden 2016 ehdokkuuttaan Trump vihjaili ehdokkaaksi asettumisella ainakin ennen vuosien 1988, 2000 ja 2012 vaaleja.

Vihjaukset auttavat Trumpia pysymään osana poliittista keskustelua, kun äänestäjät spekuloivat hänen mahdollisella ehdokkuudellaan. Lisäksi vihjailu auttaa Trumpia säilyttämään valta-asemansa puolueen sisällä, kun potentiaalisten ehdokkaiden ja puolueen poliitikkojen tulee ikään kuin varmuuden vuoksi säilyttää hänen tukensa, jos he haluavat menestyä konservatiivisten äänestäjien keskuudessa. 

Trumpin mukaan puolueen tuleekin yhdistyä nimenomaan hänen alaisuuteensa. Puheessaan Trump luetteli useita häntä vastustaneita edustajainhuoneen jäseniä ja senaattoreita, joille ei pitäisi olla enää tilaa puolueessa. Trumpin mukaan Washingtonin puolue-eliitin tavoitteena on vaientaa hänet ja hänen kannattajansa. 

Trumpin republikaanien lähitulevaisuus

Trumpin omat tavoitteet ovat siis edelleen epäselviä. Ehdokkaaksi asettumisen sijaan hän saattaa tavoitella niin sanottua kuninkaantekijäasemaa, jolloin republikaanien ehdokkaiden tulisi tavoitella hänen hyväksyntäänsä kannatuksen takaamiseksi. Tällöin hän säilyttäisi valta-asemansa puolueen sisällä ja pystyisi vaikuttamaan merkittävästi puolueen politiikkaan. Lisäksi hän voisi samalla keskittyä järjestämään suuria yleisötapahtumia kannattajilleen. 

Osa republikaaneista onkin jo vieraillut Mar-a-Lagossa tapaamassa Trumpia: mediassa näitä matkoja on nimitetty pyhiinvaellusmatkoiksi. Esimerkiksi Mitch McConnell taas on Game of Thrones -henkisesti julistanut, ettei aio käydä vannomassa uskollisuutta Trumpille (“bend the knee”). Oli Trumpin tuleva rooli mikä tahansa, hänen tulee kyetä osallistumaan poliittiseen keskusteluun aktiivisesti ilman poliittisen viran tuomaa huomiota ja painoarvoa. 

Yksi Trumpin suurimpia haasteita näkyvyyden säilyttämiseksi tulee olemaan Twitterin korvaaminen toisella kanavalla. Trump tarvitsee viestintäkanavan, jonka kautta hänen viestinsä tavoittaisi äänestäjät ja ennen kaikkea hänen aktiivisimmat kannattajansa. Twitterin kautta Trump saattoi kontrolloida keskustelua ja kehystää eri tapahtumia haluamallaan tavalla. Nyt hän ei enää pysty kommunikoimaan suoraan yleisölle, vaan hänen pitää toimia median välityksellä. Tämä heikentää hänen mahdollisuuksiaan muokata omaa viestiään ja vaikuttaa keskusteluun. 

Vuoden 2022 republikaanien esivaalit tulevat olemaan ensimmäinen merkittävä testi siitä, miten vahva Trumpin asema on puolueen sisällä ja miten hyvin hän on onnistunut vaikuttamaan poliittiseen keskusteluun. Huomiota kannattaa kiinnittää etenkin Yhdysvaltojen kongressin Wyomingin edustajainpaikan esivaaleihin. Tällä hetkellä Wyomingia edustajainhuoneessa edustaa Liz Cheney, joka on hyvin vaikutusvaltainen republikaani ja jonka Trump mieltää yhdeksi vastustajistaan puolueen sisällä. Trumpin asema voisi vahvistua merkittävästi, jos hänen tukemansa kandidaatti päihittäisi Cheneyn republikaanien esivaaleissa. 

Vaikka puolue vaikuttaakin olevan nyt Trumpin hallitsema, voi tilanne muuttua nopeasti lähitulevaisuudessa. Jos republikaanit tulevat kokemaan Trumpin johdolla vaalitappiot vuoden 2022 välivaaleissa ja vuoden 2024 vaaleissa, voidaan pitää todennäköisenä, että puolueen linja tulee muuttumaan. Republikaanien ehdokkaat tukevat Trumpia niin pitkään kuin se auttaa heitä ja puoluetta menestymään vaaleissa. Jos menestystä ei Trumpin johdolla tule, käännetään katseet muualle.

___

Kirjoittaja: Juha Kekomäki

Editointi: Ulla Henttonen, Tuulikki Olander

Kommentointi: Ilkka Tiensuu


Lisättävää?

Ylläpito tarkistaa kommentit ennen julkaisua. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.