Tammikuussa kautensa aloittaneen presidentti Joe Bidenin hallinnon avainhenkilöiden valinnoissa ei ole nähty suuria yllätyksiä. Uuden hallinnon ensimmäiset turvallisuuspolitiikkaa ohjaavat asiakirjat julkaistaan vasta myöhemmin tänä vuonna, mutta keskeisten ministerien ja neuvonantajien nimitysten ja tähänastisten tapahtumien perusteella voidaan jo arvioida Yhdysvaltojen ulkopolitiikan kehitystä tulevina  vuosina. 

Kuten Joe Biden vaalikampanjassaan lupasi, uusi kabinetti kuvastaa koko kansakuntaa. Kaikilla keskeisten kansallisen turvallisuuden virkojen hoitajilla on vuosikymmenten kokemus edustamaltaan toimialalta ja jokainen on työskennellyt presidentti Barack Obaman hallinnossa. Useaa tehtävää hoitaa ensimmäistä kertaa nainen, latino, musta tai maahanmuuttaja. Erilaisista taustoistaan huolimatta ministerit ja neuvonantajat  ovat avainkysymyksissä ehkä jopa liiankin yksimielisiä Bidenin linjausten kanssa. Ministeriöiden ja virastojen sisältä löytyy varmasti rakentavaa kritiikkiä, mutta edellisen hallinnon kaltaista sisäistä eripuraa tuskin näemme julkisuudessa seuraavien neljän vuoden aikana.

Presidentille läheisin avustaja on kansallisen turvallisuuden neuvonantaja. Toisin kuin muut kabinetin jäsenet, tehtävään valittu Jake Sullivan ei tarvinnut senaatin vahvistusta tehtävänsä vastaanottamiseksi. Sullivanilla on nuoresta iästään huolimatta pitkä kokemus ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Hän toimi Bidenin rinnalla samassa tehtävässä myös Obaman hallinnossa ja useissa korkea-arvoisissa viroissa ulkoministeriössä.  Lisäksi hän toimi Yhdysvaltojen pääneuvottelijana Iranin ydinasesopimuksen valmistelussa. Hän siis tuntee hyvin taustat, mikäli uusi hallinto aloittaa neuvottelut sopimukseen palaamisesta. 

Ulkoministerikseen Biden valitsi Antony Blinkenin. Hänkin on toiminut aiemmin Bidenin neuvonantajana ja tehnyt pitkän uran ulkoministeriössä muun muassa apulaisulkoministerinä. Blinkenin nimitystä vastusti lähes puolet republikaaneista. Suurin syy tähän on puolueiden välinen kahtiajako Iranin ydinsopimuksessa, jota tuore ulkoministeri kannattaa julkisesti. Blinkenin maine on kärsinyt myös sen takia, että hänen Donald Trumpin kaudella perustamansa konsulttiyrityksen asiakastietoja ei ole julkaistu. Bidenin hallinnolta on laajemminkin vaadittu tarkempia sidonnaisuusilmoituksia, koska viranhaltijoilla epäillään olevan suoria kytköksiä hallintoa lähellä oleviin suuryrityksiin esimerkiksi puolustusteollisuudessa.

Etukäteen suurta keskustelua herätti Bidenin esitys puolustusministeriksi. Lain mukaan sotilas ei saa ottaa vastaan puolustusministerin virkaa seitsemän vuoden sisällä palveluksensa päätyttyä. Tällä halutaan pitää maan asevoimat siviilien johtamana. Vaikka ministeriksi lähes yksimielisesti valittu maavoimien neljän tähden kenraali Lloyd Austin on vasta kolmas puolustusministeri, jonka kohdalla laista on poikettu senaatin päätöksellä, edellinen oli vain neljä vuotta sitten valittu Trumpin ensimmäinen puolustusministeri Jim Mattis. Senaatin keskustelussa heräsi pelko, että poikkeustapauksista muodostuu jatkossa pysyvä toimintatapa, mutta Austinin ansiot koettiin kuitenkin periaatetta tärkeämmäksi. Sotilasurallaan Austin rikkoi lasikattoja ja oli ensimmäinen mustaihoinen suuressa osassa komentajatehtävistään, kuten armeijakunnan komentajana sodassa. Nyt hän on Yhdysvaltojen ensimmäinen mustaihoinen puolustusministeri. 

Kansallisen turvallisuuden ministeri Alejandro Mayorkas on ensimmäinen latino ja maahanmuuttaja tehtävässään. Hän vastaa muun muassa maahanmuutosta, raja- ja kyberturvallisuudesta sekä terrorismin torjunnasta. Mayorkasin mielestä Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle osittain rakennettu muuri tulisi purkaa, koska rajaan liittyvät ongelmat ovat niin monimutkaisia, että niitä ei ratkaista rakentamalla muureja. Sen sijaan Mayorkas  ilmoitti ministeriönsä suunnittelevan maahanmuuton uudistamista esimerkiksi lisäämällä taloudellista apua Keski-Amerikan valtioille, joista muuttoliike Yhdysvaltojen suuntaan on mittavaa. 

Kansallisen tiedustelun johtaja Avril Haines puolestaan on ensimmäinen nainen tehtävässään.  Obaman hallinnossa hän toimi kansallisen turvallisuuden neuvonantajan apulaisena. Hänen tavoitteensa on suoraviivaistaa 18 tiedusteluviranomaisen yhteistyötä sekä palauttaa luottamus ja puolueettomuus tiedustelutoimintaan. Hainesin ensimmäinen merkittävä linjanveto oli Khashoggi-raportin julkistaminen helmikuun lopussa. 

Biden nosti YK:n suurlähettilään tehtävän kabinettitason tehtäväksi ja nimitti virkaan Linda Thomas-Greenfieldin, mikä herätti myös merkittävää vastustusta senaatin äänestyksessä. Syy oli hänen julkinen esiintymisensä Kiinan rahoittamassa instituutissa vuonna 2019, jota hän myös pahoitteli senaatin kuulemisessa. Thomas-Greenfield on joka tapauksessa pitkän linjan diplomaatti, jolla on erityisesti kokemusta Afrikasta.

Vahvistamatta ovat vielä Bidenin ehdokkaat keskustiedustelupalvelu CIA:n ja kansainvälisen kehitysyhteistyön johtajiksi sekä apulaisulkoministeri. 

Paluu varovaiseen ja ennakoitavaan ulkopolitiikkaan

Bidenin tärkein ulkopoliittinen tavoite vaikuttaa olevan ennakoitavuuden palauttaminen. Hänen keskeisimmät tavoitteensa eivät poikkea merkittävästi edellisen hallinnon pyrkimyksistä, mutta toimintatavat ovat täysin päinvastaiset. Siinä missä Trump haki nopeita pikavoittoja vaikeasti arvattavilla poliittisilla liikkeillä, Biden korostaa länsimaisten demokratioiden liittouman voimaa ja pyrkii palauttamaan luottamukselliset suhteet pitkäaikaisiin liittolaisiin.

Biden pyrkii palauttamaan luottamukselliset suhteet pitkäaikaisiin liittolaisiin. Klikkaa twiitataksesi!

Bidenin kauden keskeisin ulkopoliittinen haaste on Kiina. Biden on luvannut palauttaa keskiluokkaisen amerikkalaisen hyvinvoinnin ja menestyksen ulkopolitiikan keskiöön. Käytännössä tämä tarkoittaisi Kiinan aggressiivisen talouspolitiikan rajoittamista sekä amerikkalaisten yhtiöiden kilpailukyvyn parantamista. Kauppasotaa tuskin eskaloidaan nykyistä kuumemmaksi, mutta toisaalta Biden ei myöskään välittömästi poistanut edeltäjänsä asettamia tulleja. Ulkoministeri Blinken totesi maaliskuun alussa pitämässään ulkopoliittisessa linjapuheessa, että Kiina on kohdattava tarpeen mukaan kumppanina, kilpailijana tai vastustajana, mutta aina voimakkaana.

Venäjälle Biden on epämiellyttävä vastinpari. Obama esimerkiksi pyrki liennyttämään aktiivisesti Venäjä-suhteita Reset-ohjelmallaan ensimmäisen virkakautensa alussa, ja Ukrainan tapahtumista huolimatta Trump lähestyi Putinia aluksi ystävänä, mutta Biden ei ole osoittanut aloitteellisuutta suhteiden lämmittämiseksi. Poikkeuksen tekee New START -ydinasesopimus, jonka jatkamisen molempien maiden presidentit hyväksyivät tammikuussa. Mikäli Biden onnistuu palauttamaan luottamukselliset suhteet länsimaiden välille, Venäjän pyrkimykset erityisesti EU:n heikentämiseksi vaikeutuvat huomattavasti. Myöskään Trumpin kaudelta tuttu henkilökohtainen imartelu ei toimi enää neuvottelutaktiikkana. Toisaalta uuden presidentin myötä palasi myös ennakoitava ja johdonmukainen toiminta, mikä helpottaa navigointia maailmanpolitiikan myrskyissä.

Iran on sisäpoliittisesti hankalin asia Bidenille. Republikaanit ovat lähes kategorisesti ydinsopimusta vastaan, mutta presidentti on ilmoittanut palaavansa neuvottelupöytään, mikäli Iran tekee aloitteen keskeyttämällä ydinohjelmansa. Ensimmäinen uuden hallinnon sotilaallinen voimannäyttö tapahtui Syyrian puolella, mutta oli selkeä viesti Iranin suuntaan, että Yhdysvallat on edelleen tarvittaessa valmis käyttämään aseellista voimaa. 

Vaikka Yhdysvallat kasvattaa jälleen kansainvälistä läsnäoloaan, näköpiirissä ei ole sitoutumista uusiin laajoihin konflikteihin. Ulkoministeri Blinken sanoi edellä mainitussa puheessaan, että sotilaallisia interventioita epäonnistunein lopputuloksin on kokeiltu riittävästi. Bidenin kaksi edeltäjää epäonnistuivat lupauksissaan lopettaa operaatiot Afganistanissa ja Irakissa. Biden ei ottanut asiaa varsinaisesti vaaliteemakseen, mutta Afganistanin osalta hän joutuu tekemään päätöksen operaation jatkosta lähiaikoina, koska Talibanin kanssa solmittu rauhansopimus vaatii joukkojen vetäytymistä viimeistään toukokuussa. Biden peri edeltäviltä hallinnoilta ainoastaan huonoja vaihtoehtoja. Nopea vetäytyminen romuttaisi todennäköisesti 20 vuoden työn naisten ja lasten aseman parantamiseksi ja mahdollistaisi terroristijärjestöjen nykyistä vapaamman toiminnan maassa. Toisaalta näköpiirissä ei myöskään ole ratkaisua, joka saavutettaisiin jättämällä joukot maahan.

Ihmisoikeuskysymykset ovat uuden hallinnon politiikassa aiempaa tärkeämpiä.  Yhdysvallat on ehtinyt ottaa jo selkeän kannan Kiinan uiguurien kansanmurhaan, Venäjän Navalnyi-oikeudenkäyntiin ja Myanmarin sotilasvallankaappaukseen. Myös Saudi-Arabialle asetetut pakotteet vastauksena toimittaja Jamal Khashoggin murhaan vuonna 2018 viestivät sitoutumista demokraattisiin arvoihin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Biden ei liioin katso hyvällä Saudi-Arabian sotatoimia Jemenissä. Uusi hallinto jäädytti jo sovitut asekaupat ja ilmoitti Yhdysvaltojen tukevan Saudi-Arabian suvereniteetin puolustamista jatkossakin, mutta kieltäytyy myymästä hyökkäyksissä käytettäviä aseita. Yhdysvallat on perinteisesti vaalinut hyviä suhteita Saudi-Arabiaan ja katsonut usein läpi sormien epädemokraattisia yksityiskohtia taloudellisen ja poliittisen edun vuoksi, mutta jatkossa tuki ei näytä yhtä ehdottomalta.

Koronaviruspandemia sävyttää uuden hallinnon kautta vielä jonkin aikaa, mutta perinteisemmät turvallisuuspolitiikan ongelmat tekevät varmasti paluun prioriteettilistan kärkeen lähiaikoina. Liittolaiset odottavat malttamattomina paluuta perinteisempään yhteistyöhön neljän vuoden epätietoisuuden jälkeen. Bidenin valinta presidentiksi ei kuitenkaan ole ihmelääke. Keskustelu eurooppalaisten panostuksesta omaan turvallisuuteensa ei lakkaa, ja  vaikka uusi presidentti keskeyttikin joukkojen vetämisen Saksasta, on Kiina edelleen tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä säädettäessä asevoimien painopistettä.

Turvallisuuspolitiikka on yhä enemmän myös sisäpolitiikkaa

Ulkopoliittisten haasteiden edelle nousee Yhdysvalloissa ainakin hetkeksi sisäpoliittinen kuohunta, joka kulminoitui Capitolin valtaukseen loppiaisena. Toisaalta maailma on pandemian vuoksi pysähdyksissä, joten matkustamisten ja kansainvälisten tapaamisten sijaan keskeiset päättäjät voivat keskittyä kotimaan asioihin.

Presidentti Biden ilmoitti jo vaalikampanjansa aikana, että ulkopolitiikan tulee näkyä positiivisena kehityksenä myös tavallisen yhdysvaltalaisen arjessa. Myös turvallisuusneuvonantaja Sullivan on sanonut haastattelussa, että uuden hallinnon tavoitteet Kiinan toimien rajoittamiseksi ja yhdysvaltalaisen keskiluokan vahvistamiseksi eivät poikkea presidentti Trumpin tavoitteista, joita hän kuvaa oikeansuuntaisiksi. Bidenin hallinnon lähestymistapa on kuitenkin täysin päinvastainen. Sullivanin mukaan tarvittava vastavoima Kiinalle muodostetaan tehokkaimmin yli 50 prosenttia maailmantaloudesta kattavien demokraattisten valtioiden yhteisellä rintamalla kahdenvälisen kauppasodan sijaan.

Uuden hallinnon tavoitteet Kiinan toimien rajoittamiseksi eivät poikkea presidentti Trumpin tavoitteista Klikkaa twiitataksesi!

Ulkoministeri Blinken antaa Sullivanin tavoin tunnustusta edellisen hallinnon tavoitteille rajoittaa Kiinan vaikutusvaltaa ja on antanut tukensa uiguurien kansanmurhan tunnustamiselle. Blinken säilyttäisi myös suurlähetystön Jerusalemissa ja kannattaa Bidenin kahden valtion politiikkaa Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisussa. Kiitosta saa myös Trumpin hallinnon neuvottelema julkilausuma, jossa Israel ja useat arabimaat ilmoittivat sitoutuvansa suhteiden rauhanomaiseen normalisointiin.

Puolustusministeri Austin on ottanut edeltäjiinsä verrattuna hyvin poikkeavan roolin. Tavallisesti apulaispuolustusministeri on ollut ”Mr. or Ms. Inside”, eli vastannut asevoimien sisäisistä asioista ja kotimaisista hankinnoista. Tällä kertaa tuore puolustusministeri on uransa alkumetreillä keskittynyt kahteen asevoimia piinaavaan sisäiseen kysymykseen: seksuaalinen häirintä asevoimissa sekä sotilaiden kuuluminen ääriliikkeisiin. Molemmista asioista Austin on vaatinut sekä selvityksen suoritetuista toimista että kehitysehdotuksia komentajilta. 

Seksuaalinen häirintä on ollut kasvussa viime vuosina: virallisten ilmoitusten määrä on kasvanut yli 50 prosenttia vuosien 2015 ja 2019 välillä. Lukuja suurempi ongelma on kulttuuri, jossa ilmoituksia ei uskalleta raportoida väkivallan tai urakehityksen pysähtymisen pelossa. Viimeksi naissotilas löydettiin uudenvuoden aattona kuolleena kasarmiltaan Texasissa ilmeisesti seksuaalisen väkivallan seurauksena. 

Asevoimiin pesiytyneet ääriliikkeet ovat olleet pitkäaikainen ongelma Yhdysvalloissa, mutta valtakunnallista näkyvyyttä ongelma sai Capitolin valtauksen yhteydessä. Eri lähteet ovat esittäneet erilaisia määriä nykyisten ja entisten sotilaiden osallisuudesta perustuslain vastaiseen toimintaan, mutta syytteitä on nostettu molempia vastaan. 

Bidenin kauden edetessä ja sisäpoliittisen myllerryksen laantuessa on mielenkiintoista nähdä, mitä konkreettisia ulkopoliittisia muutoksia uusi hallinto saa aikaan. Toistaiseksi teot ovat olleet pääasiassa lausuntoja kiistanalaisiin kysymyksiin. Positiivista kuitenkin on, että puolueet näyttäisivät olevan jälleen halukkaita keskustelmaan erimielisyyksistä asiakysymyksinä. Joka tapauksessa Yhdysvallat on jälleen mukana muokkaamassa maailmaa. Ulkoministeri Blinken kiteytti uuden johdon pääajatuksen sanoessaan, että maailma ei järjestä itseään, vaan Yhdysvaltojen on oltava mukana rakentamassa sitä, tai joku muu tekee sen heidän puolestaan.

—

Kirjoittaja: Olli Saarinen

Editointi: Heljä Ossa, Tuulikki Olander 

Kielenhuolto: Matti Marjamäki