Jaa

Lukuaika: 5 minuuttia

Konservatiivisen oikeiston ehdokas Guillermo Lasso voitti Ecuadorin presidentinvaalit 4,7 prosenttiyksikön äänierolla toiseksi tulleeseen vasemmiston ennakkosuosikki Andrés Arauziin. Uusi presidentti saa hallittavakseen syvässä talous- ja terveyskriisissä rypevän maan sekä jakautuneen kansan.

Ecuadorin presidentinvaalien toinen kierros järjestettiin sunnuntaina 11. huhtikuuta keskellä pandemian uutta aaltoa. Äänestäminen on Ecuadorissa pakollista, ja äänestämättä jättämisestä saa tuntuvan 40 dollarin sakon, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia maan minimipalkasta. Oikeistokonservatiivisen CREO-puolueen (Creando Oportunidades) ehdokas Guillermo Lasso varmisti voittonsa 52,4 prosentin äänisaaliilla.

Vaaleissa korostui kaksi pääteemaa, jotka tulevat määrittämään vastavalitun presidentin alkavaa valtakautta. Myös Ecuadorissa on yhtäältä puhuttanut koronapandemia ja sen aiheuttama terveys- ja talouskriisi: uuden presidentin olisi saatava synkät tartunta- ja kuolinluvut laskuun ja vauhditettava maan matelevaa rokoteohjelmaa. 17 miljoonan asukkaan maassa vahvistettuja koronatartuntoja on yli 350 000, ja kuolleita yli 17 000. Pandemia on suistanut yli kolmasosan ecuadorilaisista köyhyysrajan alapuolelle. Öljyn viennistä riippuvaisen Ecuadorin talous oli jo ennen koronaa kärsinyt öljyn matalista maailmanmarkkinahinnoista, ja pandemian seurauksena maan talous kutistui 7,8 prosenttia vuonna 2020.

Toisaalta vaaleja varjosti maata vuosina 2007–2017 hallinneen entisen presidentin Rafael Correan kiistelty hahmo. Vaalien ennakkosuosikki mutta loppukirissä toiseksi jäänyt Arauz oli Correan suojatti. Correa oli presidenttinä erittäin suosittu, mutta alkoi menettää suosiotaan uransa loppuvaiheessa useiden poliittisten skandaalien siivittämänä. Correaa on syytetty muun muassa korruptiosta, lehdistön vapauden rajoittamisesta ja hallituksen vastaisten mielenosoitusten väkivaltaisesta tukahduttamisesta.

Vaaleja varjosti maata vuosina 2007–2017 hallinneen entisen presidentin Rafael Correan kiistelty hahmo. Klikkaa twiitataksesi

Perinteisen oikeisto–vasemmisto-akselin lisäksi vaaleissa käytiinkin kamppailua correísmon ja anti-correísmon välillä. Osa kansasta seisoo edelleen Correan takana, ja toivoi hänen palaavan valtaan Arauzin valinnan kautta. Toisaalta Correalla on paljon vihamiehiä ja vastustajia sekä poliittisen kartan oikealta että vasemmalta laidalta. Lasson voittoa voidaankin pitää osoituksena siitä, että ecuadorilaiset halusivat katkaista correísmon voittokierteen. Koronapandemiasta ja talouskriisistä pahasti kärsineet ecuadorilaiset hakivat vaaleista muutosta.

Pankkimaailmasta politiikkaan siirtynyt Lasso tulee luultavasti jatkamaan nykyisen presidentin Lenín Morenon liberaalia talouspolitiikkaa. Moreno oli Arauzin tavoin ex-presidentti Correan suojatti, mutta alkoi presidenttikautensa aikana kääntyä politiikassaan oikealle ja ottaa Correaan etäisyyttä. Vaalikampanjassaan Lasso lupasi vauhdittaa talouskasvua muun muassa houkuttelemalla maahan lisää ulkomaisia sijoituksia ja lisäämällä öljyntuotantoa. Lasson talousstrategia perustuu maan öljy-, kaivos- ja energiavarojen intensiiviseen hyödyntämiseen ja yksityisten yritysten roolin kasvattamiseen näillä sektoreilla. Tämän lisäksi hän on luvannut luoda kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa, laajentaa maan maataloustuotantoa halpojen lainojen avulla ja vähentää verotusta. 

Pankkimaailmasta politiikkaan siirtynyt Lasso tulee luultavasti jatkamaan nykyisen presidentin Lenín Morenon liberaalia talouspolitiikkaa Klikkaa twiitataksesi

Vaikka vaalit käytiinkin lopulta perinteisen vasemmiston ja oikeiston sekä  Correan vastustajien ja kannattajien välillä, ne muistuttivat myös tähän asti politiikan varjoissa pysytelleiden toimijoiden vahvistuneesta asemasta. Vaalien ensimmäisellä kierroksella alkuperäiskansojen ehdokas Yaku Pérez oli erittäin lähellä historiallista vaalitulosta: heti ensimmäisen kierroksen jälkeen näytti siltä, että suurten kaivoshankkeiden kieltämisen puolesta kampanjoiva Pérez selviytyisi toiselle kierrokselle. Lopulliset tulokset kuitenkin vahvistivat Lasson voiton vain 0,35 prosenttiyksikön erolla Péreziin.

Pérez olisi toiselle kierrokselle päästessään ollut kova pala Lassolle: alkuperäiskansojen ja ympäristöaktivistien lisäksi monet vähemmistöjen edustajat ja vasemmiston kannattajat olivat kertoneet äänestävänsä Péreziä. Hän olisi voittaessaan ollut ensimmäinen alkuperäiskansojen edustaja maan johdossa. 2000-luvulla alkuperäiskansojen järjestöistä on tullut tärkeitä poliittisia toimijoita Ecuadorissa, ja Pérezin vaalitulos oli jatkumoa alkuperäiskansojen voittokululle. Se oli myös näpäytys perinteisille puolueille ja muistutus siitä, että heidän valtansa ei ole kiveen kirjoitettu. Tappionsa jälkeen Pérez kehotti kannattajiaan äänestämään vaalien toisella kierroksella tyhjää, mikä luultavasti edesauttoi Lasson voittoa.

Vähemmistöjen, naisten sekä nuorten liberaalien äänestäjien paine näkyi myös Lasson vaalikampanjassa ja saattoi olla osasyynä hänen yllätysvoittoonsa. Lasso on konservatiivisen katolisen Opus Dei -järjestön jäsen ja on aikaisemmin vastustanut ankarasti esimerkiksi abortin laillistamista. Vaalikampanjansa aikana hän kuitenkin ilmoitti olevansa avoin keskustelulle ja väläytti jopa mahdollisuutta järjestää kansanäänestys asiasta. Kampanjansa aikana hän myös lähestyi alkuperäiskansojen edustajia sekä LGBTIQ+-aktivisteja ja lupasi perustaa voittaessaan naisten oikeuksien viraston, jonka tavoitteena on edistää naisten oikeuksia ja vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Vuonna 2020 Ecuadorissa rekisteröitiin 118 naismurhaa. Tulevat kuukaudet näyttävät, olivatko Lasson kampanjapuheet pelkkää retoriikkaa vai löytyykö häneltä halua tehdä todellisia rakenteellisia muutoksia vähemmistöjen ja naisten aseman parantamiseksi.

Vaalikampanjan aikana lupauksia jaettiin avokätisesti, mutta niiden toteuttaminen ei tule olemaan helppoa, sillä Lasson puolueella on vähemmistö maan lakeja säätävässä kansalliskokouksessa. Toisaalta vaikea koronatilanne ja heikot talousnäkymät tulevat viemään tilaa muilta kysymyksiltä, joten suuria edistysaskeleita esimerkiksi naisasioissa Lassolta tuskin kannattaa odottaa.

Suuria edistysaskeleita esimerkiksi naisasioissa Lassolta tuskin kannattaa odottaa. Klikkaa twiitataksesi

Lasso herätti kansassa vähemmän epäluottamusta kuin Correan jalanjäljissä kulkeva Arauz, mutta ylivoimaista kansansuosiota hän ei nauti. Ratkaisevaa tuleekin olemaan, minkälaisen suhteen uusi presidentti onnistuu rakentamaan kansalaisjärjestöjen ja erityisesti viime vuosina voimansa näyttäneen alkuperäiskansojen liikkeen kanssa.  Tämä on osoittautunut vaikeaksi hänen edeltäjilleen. Vuoden 2019 hallituksen vastaiset protestit, joissa alkuperäiskansojen järjestöt esittivät pääosaa, ovat maassa vielä tuoreessa muistissa. Myös Lasson ajama luonnonvarapolitiikka saattaa osoittautua vaikeaksi kysymykseksi, erityisesti jos se uhkaa alkuperäiskansojen asuttamia maita. 

Kirjoittaja: Viliina Kaikkonen

Editointi: Mirka Wendt

Kielenhuolto: Ida Anderson

Jaa