Venäläinen lentokone pudottaa palopommin Pohjois-Aleppossa kesäkuussa 2016. Kuvakaappaus Qasioun News Agencyn julkaisemasta videosta.

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan siviilikohteita ei ole säästetty. Mariupolin synnytyssairaalan iskussa haavoittuneiden kuvat järkyttävät. Raportit Venäjän julmuuksista ovat saaneet monet kyselemään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perään.  Jopa Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on nimittänyt Vladimir Putinia sotarikolliseksi ja Twitterissä hänelle toivotetaan hyvää matkaa Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen.  Putinin sotatoimet Ukrainassa eivät ole poikkeuksellisia, vaan jatkumoa edellisistä sodista. Venäjä on pommittanut sairaaloita niin Tšetšeniassa kuin Syyriassa.

Tšetšenian sodan tuhoutuneet sairaalat ja tylsistyneet luuporat

Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Tšetšenian separatistiliike kasvoi ja poliittinen tilanne johti kahteen sotaan Venäjän kanssa. Ensimmäistä Tšetšenian sotaa (1994 – 1996) seurasi Vladimir Putinin aloittama toinen sota (2000 – 2009) .Venäjä ilmoitti käyvänsä taistelua terrorismia vastaan. Sota oli erittäin väkivaltainen ja tuhoisa. Lyhytkestoiseksi tarkoitettu sota päättyi pääkaupunki Groznyn tuhoamiseen lähes maan tasalle eikä terveydenhuoltoa tai muita siviilikohteita säästetty. Sairaalat olivat lähes kokonaan tuhottu ja hoitohenkilöstö oli pääosin paennut maasta. Alueelle jääneet lääkärit leikkasivat haavoittuneita muun muassa talojen kellareihin rakennetuissa leikkaussaleissa. Terveydenhuollon infrastruktuuri oli laajan tuhon jäljiltä pitkään osin tai kokonaan toimimatonta.

Tšetšeniaan jäänyt hoitohenkilökunta ei pelännyt ainoastaan venäläisten massiivisia ilmapommituksia, vaan he olivat vaarassa joutua joko tšetšenialaisten taistelijoiden tai venäläisten erikoisjoukkojen tappamaksi. Erityisesti väkivaltaa kohdistettiin sellaisiin lääkäreihin, jotka hoitivat sodan molempien osapuolten haavoittuneita. Yksi tällaisista lääkäreistä oli “bandiittilääkäriksi” kutsuttu Khassain Baiev, joka pelasti tšetšeenijohtaja Shamil Basayevin hengen tämän astuttua miinaan. Potilasvirta sairaalaan venäläisten pommitusten takia oli niin valtava, että Baievin väitetään suorittaneen kahden vuorokauden aikana yhteensä 67 raajan amputaatiota ja kahdeksan aivoleikkausta. ”Olin leikannut niin paljon luuta, että luuporan terät kävivät tylsiksi”, hän kertoo. Basayevin hengen pelastamisen jälkeen Venäjän armeija määräsi hänet pidätettäväksi, mutta Baievin onnistui paeta Yhdysvaltoihin, josta hän sai turvapaikan vuonna 2000.

Venäjä avuksi hallituksen sairaalapommituksiin Syyriassa

Venäjä liittyi Syyrian sotaan Assadin hallituksen pyynnöstä syyskuussa vuonna 2015. Tätä ennen Assadin hallitus oli ehtinyt vainota hoitohenkilökuntaa, pommittaa sairaaloita ja käyttää niin ihmisiä palasiksi repiviä tynnyripommeja kuin kemiallisia aseitakin ylittäen Yhdysvaltojen presidentti Obaman esittämän “punaisen linjan” mennen tullen.

Venäjän ulkoministeriön mukaan sotatoimien kohteena olivat jihadistiset ryhmittymät kuten ISIS ja Jabhat al-Nusra (nykyinen Hay’at Tahrir al-Sham).  Kuitenkin sairaaloihin kohdistuvat iskut lisääntyivät ja niihin kohdistuva voima kävi tuhoisammaksi vuoden 2015 loppupuolella.

Ihmisoikeusjärjestö Physicians for Human Rightsin  mukaan terveydenhuoltoa vastaan on kohdennettu väkivaltaa Syyriassa yli 600 kertaa vuodesta 2011 lähtien. Venäjän liittyessä sotaan iskut lisääntyivät merkittävästi.  Yleisesti tunnettuja ja pitkään toimineita sairaaloita pommitettiin rajusti. Tästä esimerkkinä on käyttökelvottomaksi tuhoutunut al-Qudsin sairaala Itä-Aleppossa. Toukokuussa 2016 tähän Lääkärit ilman rajoja -järjestön tukemaan sairaalaan kohdistui useita peräkkäisiä ilmaiskuja. Yhteensä 55 ihmistä kuoli ja arviolta 80 ihmisistä loukkaantui. Kuten Groznyissa, myös Syyriassa sairaalapommitusten pelko sai hoitohenkilökunnan perustamaan leikkaussaleja kellareihin, moskeijoihin ja jopa yksityisasuntojen olohuoneisiin.

Kansainvälinen yhteisö yritti hillitä terveysinfrastruktuurin tuhoutumista pyytämällä sairaaloita jakamaan YK:lle sijaintinsa koordinaatit. YK puolestaan jakaisi ne Syyrian ja Venäjän armeijoille. Tämän niin kutsutun humanitaarisen dekonfliktaatiomekanismin (de-confliction mechanism) tarkoituksena oli, että informaation saatuaan sodan osapuolet pystyvät välttämään iskuja siviilikohteisiin.

Mekanismin käyttöönotto ei lopettanut iskuja. Päinvastoin on jopa väitetty, että sairaaloiden sijainnin jakaminen Syyrian hallitukselle ja Venäjälle olisi helpottanut sairaaloiden paikallistamista ja tuhoamista. Lääkärit ilman rajoja –järjestö kieltäytyi antamasta sijaintitietoja sillä he pelkäsivät, että toimi vain lisäisi iskujen todennäköisyyttä.

Amnesty Internationalin  ja useiden tutkimusten mukaan Syyrian ja Venäjän joukot ovat tarkoituksellisesti ja systemaattisesti kohdistaneet väkivaltaa terveydenhuoltoa vastaan osana sotastrategiaa. Venäjä kiistää syytteet siviileihin kohdistuvasta voimankäytöstä ja alleviivaa rooliaan taistelussa terroristeja vastaan. Tämä sama retoriikka ja terrorismin torjuntaan vetoaminen on toistunut niin Tšetšeniassa kuin  Ukrainassa, jossa sota pyritään oikeuttamaan denatsifikaation nimissä. 

Monille syyrialaisille Venäjän toimet Ukrainassa ovat nostaneet tunteet ja muistot pintaan.  Solidaarisuutta ukrainalaisia kohtaan on osoitettu etenkin alueilla, joita Syyrian hallitus yhdessä Venäjän kanssa on pommittanut raskaasti. Syyrialaiset lääkärit tarjosivat heti Venäjän hyökkäyksen alettua ukrainalaisille lääkäreille käytännön toimintaohjeita pahasti vammautuneiden potilaiden hoitamiseksi sekä lääketieteellisiä neuvoja kemiallisten aseiden käytön varalta.  

“Hei Putin, Haagin sotarikostuomioistuimessa nähdään!” – vai nähdäänkö?

Tämänhetkisten tietojen mukaan Ukrainassa on tuhoutunut tai vahingoittunut 51 sairaalaa tai terveyskeskusta. Terveydenhuoltoon kohdistuva väkivalta ja sen tuhoaminen ei ole uusi ilmiö. Historiassa ei ole sellaista kulta-aikaa, jolloin vastapuolen sairaalat olisi nähty koskemattomana huolimatta kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta ja sen tarkoituksesta suojata siviilikohteita. Venäjä ei ole ainoa valtio tai taho, joka kohdistaa väkivaltaa terveydenhuoltoa vastaan. Vuonna 2021 tehtiin 1251 tällaista iskua useissa sotaa käyvissä maissa. Syyt väkivaltaan ovat moninaiset. Tarkoituksellisen tuhoamisen syynä voi olla esimerkiksi vastustajan taistelutahdon ja moraalin heikentäminen tai siviilien elinolosuhteiden tekeminen sietämättömäksi ja täten ajaa heidät pois alueelta. Kaikki väkivalta ei ole tarkoituksellista, vaan se voi johtua väliinpitämättömyydestä tai epätarkoista aseista. Esimerkiksi Syyriassa hallituksen helikoptereista pudotettavia tynnyripommeja pidettiin osumatarkkuudeltaan huonoina, vaikkakin siviiliväestölle tuhoisina. Väliinpitämättömyys tai epätarkkuus ei kuitenkaan poista vastuuta siviiliväestön suojaamisesta.

Venäjällä on ollut merkittävä rooli sodissa joissa sairaalapommituksista ja siviili-infrastruktuurin tuhoamisesta on tullut lähes tavaramerkki maan toimille. On selvää, ettei Venäjällä ole pyrkimystä välttää siviiliuhreja tai -kohteita. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan on oletettavaa, että Venäjän armeija on syyllistynyt lukuisiin sotarikoksiin sekä rikoksiin ihmisyyttä vasteen muun muassa Butšassa, Tšernihivissa ja Harkovassa. 

Mahdolliset sotarikokset muilla alueilla Ukrainassa, kuten saarretussa Mariupolissa eivät tätä kirjoittaessa ole selvillä. Kuitenkin Groznyin ja esimerkiksi Itä-Aleppon tapahtumia peilaten, on lähes varmaa, että terveydenhuoltoa suojelevat lait ja säädökset ovat olleet Venäjälle vain kirjaimia paperilla. 

Venäjän käyttämä retoriikka ja uhkakuvan luominen vihollisesta noudattaa samaa kaavaa. Siviili-infrasturktuurin tuhoaminen sotastrategiana toimi Tšetšeniassa ja Syyriassa, sillä kansainvälinen yhteisö ei juuri kyennyt konkreettisiin toimiin väkivallan lopettamiseksi. Humanitaarisen dekonfliktaatio-mekanismin käyttöönotto Syyriassa oli epäonnistunut yritys hillitä tuhoa. 

Kansainvälinen rikostuomioistuin on aloittanut aineiston keruun Venäjän mahdollisista sotarikoksista Ukrainassa, mutta Haagissa Putinia tuskin nähdään. Sama kansainvälinen järjestelmä, jonka tarkoitus on suojata siviilikohteita sodassa, mahdollistaa myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenmaan joutumasta vastuuseen mahdollisista sotarikoksista.Niin kauan kuin kansainvälinen järjestelmä ei kykene lopettamaan tai edes hillitsemään väkivaltaa siviilikohteita vastaan, terveydenhuollon hävittäminen tulee säilymään kannattavana sotastrategiana.

I think it's time to set up. A meeting here. #Hague #BuchaMassacre #roadsigns pic.twitter.com/Lv2W96Se2C

— Panda The Grumpy💛💙 (@PandaElijah) April 3, 2022

—

Kirjoittaja: Agneta Kallström

Kielenhuolto: Hanna Lehto