Myanmarin armeija kiristää väkivaltaista otettaan kansalaisistaan. Armeijan tekemät ihmisoikeusrikokset uhkaavat jäädä huomioitta, kun Ukrainan sota vie mediahuomion.

Myanmarin viimeisimmästä sotilasvallankaappauksesta tuli kuluneeksi vuosi helmikuun alussa. Vuosi sitten maan armeija eli tatmadaw kaappasi vallan maan siviilihallinnolta ja pidätti vaaleilla valitun johtajan Aung San Suu Kyin. Suu Kyi on ollut vangittuna siitä lähtien ja on nyt saanut yhteensä kuusi vuotta vankeutta oikeudenkäynneissä, jotka on laajalti tuomittu näytösoikeudenkäynneiksi.

Vuoden aikana tatmadaw on kovin ottein jatkanut räikeitä ihmisoikeusloukkauksia, tappanut siviilejä ja yrittänyt tukahduttaa vastarinnan keinolla millä hyvänsä. On ilmeistä, että armeijalla ei ole mitään aikomustakaan järjestää lupaamiaan vaaleja tai muutenkaan vähentää väkivaltaa maassa. Tällä hetkellä vaikuttaakin siltä, että armeijan ainoa tavoite on pitäytyä vallassa ja peruuttaa kaikki vuodesta 2011 alkaen tehdyt uudistukset kohti demokratiaa. 

Ennen vuotta 2011, jolloin maa oli ollut sotilasvallan alla yhtäjaksoisesti vuodesta 1962 alkaen, Myanmar oli kansainvälisen järjestelmän paarialuokkaa. Maa ja sen kurja tilanne ei juurikaan kiinnostanut Yhdysvaltoja, EU:ta tai Japania, vaikka Myanmariin kohdistettiinkin taloudellisia pakotteita. Tilanne muuttui, kun armeija laittoi liikkeelle mittavat uudistukset 2010 alkaen. Kansainvälinen kiinnostus maata kohtaan heräsi uudelleen, ja esimerkiksi Myanmarin saama kehitysyhteistyörahoitus nousi voimakkaasti vuodesta 2010 alkaen.

Myös Suomi lisäsi kehitysyhteistyötä Myanmarin kanssa merkittävästi, kun maasta tuli kehitysyhteistyön kumppanimaa vuonna 2012 ja Yangonissa avattiin suurlähetystö vuonna 2017. Suomi on halunnut profiloitua Myanmarin suhteen erityisesti rauhanvälityksen saralla.

Laajamittaisten ihmisoikeusrikkomusten raportointi ei ole johtanut vaikuttaviin toimiin

Kansainvälinen yhteisö, kuten YK ja kansalaisjärjestöt sekä media, on raportoinut ja kerännyt todisteita Myanmarissa tapahtuneista ihmisoikeusrikoksista paitsi ennen vallankaappausta myös vallankaappauksen jälkeen. Raportoidut rikokset ovat vakavia ja jatkavat samaa väkivaltaista linjaa, jota armeija oli jo ennen vallankaappausta kohdistanut esimerkiksi rohingoja kohtaan vuosien ajan. Maaliskuussa 2022 Yhdysvaltojen ulkoministeri Anthony Blinken julisti rohingojen kokeman väkivallan olevan kansanmurha ja vertasi sitä holokaustiin ja Ruandan tutsien kansanmurhaan. 

Vallankaappauksen jälkeen tatmadaw laajensi väkivallan rohingoista koskemaan koko väestöä

Klikkaa twiitataksesi.

Vallankaappauksen jälkeen tatmadaw laajensi väkivallan rohingoista koskemaan koko väestöä, joka oli noussut protestoimaan vallankaappausta vastaan ja demokratian puolesta. Tuore esimerkki siviileihin kohdistetusta silmittömästä väkivallasta on Kayah-osavaltiossa sijaitseva Loikawin kaupunki, joka joutui tammikuussa armeijan pommituksen kohteeksi ja 170 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. 

Myanmarin armeija on toki jo aiemmin osoittanut piittaamattomuutta kansalaistensa hyvinvoinnista oman valtansa suojelemiseksi. Sykloni Nargisin iski Myanmariin vuonna 2008. Hallitus esti aluksi humanitäärisen avun toimittamisen miljoonille apua tarvitseville peläten, että kansainvälisten järjestöjen tuleminen silloin hyvin suljettuun maahan vaarantaisi hallinnon turvallisuuden. Sama linja on jatkunut myös rohingojen avustamisen suhteen eikä kansainvälisiä järjestöjä ole päästetty auttamaan heitä riittävässä määrin.

Mitä kansainvälinen yhteisö voisi tehdä myanmarilaisten auttamiseksi?

Kansainvälisellä yhteisöllä on erilaisia keinoja puuttua ihmisoikeusloukkauksiin, mutta valtion omiin kansalaisiinsa kohdistama väkivalta ei tyypillisesti ole kuulunut kansainvälisen oikeusjärjestelmän piiriin. Valtion suvereniteetin kunnioitus on vahva, ja tämän vuoksi vakavissakin ihmisoikeusrikoksissa kansainvälisen yhteisön mahdollisuudet reagoida väkivaltaisuuksiin ovat olleet rajatut. 

Asenneilmasto kuitenkin muuttui 90-luvulla, kun Ruandan ja Balkanin tapahtumien jälkeen nousi ajatus velvollisuudesta suojella siviiliväestöä jopa valtion suvereniteetista huolimatta,  eli niin sanottu Responsibility to Protect (R2P) -doktriini.  Myanmarin tapauksessa humanitaarisen intervention mahdollisuutta ei ole juurikaan väläytetty julkisessa keskustelussa siitä huolimatta, että maa on toistuvasti kohdistanut vakavaa väkivaltaa omia kansalaisiaan kohtaan ja YK:n mandaatilla toimiva valtuuskunta on todennut maassa olevan käynnissä kansanmurha ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. R2P-doktriinin merkitys on kaiken kaikkiaan vähentynyt kansainvälisessä diskurssissa epäonnistuneen vuoden 2011 Libyan intervention ja olemattoman Syyrian intervention jälkeen. 

Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin reaktiot Myanmarin tapahtumiin ovat olleet vuoden aikana verrattain laimeita – ainakin kun vertaa niitä Ukrainan sodan aiheuttamiin vastatoimiin. Tähän mennessä vaikutuskeinoista on käytetty lähinnä diplomatiaa sekä taloudellisia pakotteita. Myös kehitysyhteistyömäärärahoja on leikattu ja jäädytetty. 

Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin reaktiot Myanmarin tapahtumiin ovat olleet vuoden aikana verrattain laimeita

Klikkaa twiitataksesi.

EU:n korkea edustaja Josep Borrell esimerkiksi antoi joulukuun lopussa lausunnon jossa tuomitaan ihmisoikeusrikkomukset ja vaaditaan aseviennin keskeyttämistä maahan. Borrell myös toteaa EU:n olevan valmis lisäpakotteisiin. Helmikuussa EU tiukensikin pakotteita, jotka koskevat pääasiassa yksittäisiä hallituksen ja armeijan ministereitä ja johtajia sekä armeijaan linkittyviä yrityksiä.

Yhdysvallat on myös kohdistanut taloudellisia pakotteita ja matkustuskieltoja samoja henkilöitä kohtaan. Vuoden 2022 puolustusmäärärahoja koskevan lain (NDAA) määräysten mukaisesti Yhdysvaltojen tulee ”tukea Myanmarin demokratiaa”. Zachary Abuzan analyysin mukaan tämä saattaa tarkoittaa muutosta Yhdysvaltojen politiikassa jyrkempään suuntaan ja voimakkaampia aktiivisia toimia. Lain sanamuotojen yleisluontoisuuden vuoksi Abuza ei osaa arvioida mitä nämä voimakkaammat toimet voisivat olla.

Alueellisista mahdeista Japani, Australia ja ASEAN-maat eivät ole asettaneet uusia pakotteita vallankaappauksen jälkeen. ASEAN-maat ovat perinteisesti nojanneet keskinäisessä toiminnassaan puuttumattomuuden periaatteeseen, jonka on sanottu juontavan juurensa siitä että kaikilla järjestön jäsenmailla on “luurankoja kaapeissaan”. Vallankaappauksen myötä periaatetta on kuitenkin nyt ryhdytty kyseenalaistamaan. Lokakuun 2021 huippukokouksessaan ASEAN-maat päättivät sulkea Myanmarin armeijan kenraalin Min Aung Hlaingin ulos kokouksesta. Päätös oli hyvin poikkeuksellinen järjestön historiassa, mutta ei välttämättä tarkoita pysyvää muutosta järjestön toimintatavoissa.

Unohdettu konflikti

Myanmarin tilanne sai vallankaappauksen vuosipäivän aikaan helmikuussa 2022 runsaastikin palstatilaa mediassa niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Tämän jälkeen Ukrainan sota on kuitenkin syönyt mediatilan ja sen vuoksi julkinen keskustelu Myanmarin konfliktista ja monista muista humanitaarisista kriiseistä ympäri maailmaa on käytännössä loppunut. 

Vaikuttaa siltä, että ellei armeija palaa takaisin demokratian tielle, Myanmar uhkaa taantua takaisin vuotta 2011 edeltäneeseen paarialuokkaan

Klikkaa twiitataksesi.

Euroopan ja Yhdysvaltojen vastatoimet Ukrainan sodan johdosta ovat esimerkki siitä, miten kansainvälinen yhteisö voisi reagoida todistetusti dokumentoituun kansanmurhaan, raakaan väkivaltaan ja muihin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, joihin Myanmarin armeija on syyllistynyt. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta ero Ukrainan ja Myanmarin välillä on kuitenkin selkeä: Venäjä on hyökkäyssodassa Ukrainassa, kun taas Myanmarissa on käynnissä sisällissota. Vaikka YK on hyväksynyt R2P-doktriinin periaatteen, käytännössä esimerkiksi sotilaallisen intervention toteuttaminen ei ole yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden mukaista. 

Sotilasvallankaappauksen myötä myös monet ulkomaiset yritykset ovat lähteneet pois maasta. Esimerkiksi Norjalainen Telenor myi Myanmarin yhtiönsä ja alaskirjasi 780 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta investointejaan. Samoin Japanilainen Kirin-panimo on ilmoittanut lähdöstään ja viimeisimpänä öljy-yhtiöt Chevron, Total ja australialainen Woodside. EU on käytännössä lopettanut toistaiseksi kaiken kehitysyhteistyön Myanmarissa. Vaikuttaa siltä, että ellei armeija palaa takaisin demokratian tielle, Myanmar uhkaa taantua takaisin vuotta 2011 edeltäneeseen paarialuokkaan.

__

Kirjoittaja: Lotta Kivinen

Editointi: Anton Karppanen, Eero Tuorila

Kielenhuolto: Aleksi Heikola