”Yksi maa, kahdet kasvot” — kuinka Kiina kadotti Baltian

Kirjoittajan henkilökuva
Kerkko Paananen | 24.03.2024
Tekstiartikkelin kuva. Kuva: Valsts kanceleja (CC BY-NC-ND) (Kuvalähde)

Baltian maiden suhtautuminen kommunistiseen Kiinaan on yhdessä vuosikymmenessä kääntynyt päälaelleen. Alun toiveet hedelmällisestä taloudellisesta yhteistyöstä johtivat lopulta suureen pettymykseen, jota kärjistivät kiistat koskien suhteita Taiwaniin ja Venäjään. Baltiassa Kiina nähdään nykyään maana, jolla on kahdet kasvot. Pekingin suuret lupaukset ovat tuottaneet laihaa tulosta ja paljastaneet riippuvuussuhteen riskit.

Kiinan kasvava yksinvaltaisuus ja sen lämpimät suhteet Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa saivat Baltian maat vähitellen varuilleen Pekingin suhteen. Kiinan tosiasiallinen tuki Venäjälle tämän Ukrainaa vastaan vuonna 2022 aloittaman suurhyökkäyksen jälkeen oli käännekohta. Baltian maat vetäytyivät Kiinan ja Keski- ja Itä-Euroopan välisestä 17+1-yhteistyöstä. Samaan aikaan Nato nimesi vuoden 2022 strategisessa konseptissaan Kiinan turvallisuusuhaksi.

Kiina-ilmiö päättyi pettymykseen

Itsenäisyytensä palauttamisen jälkeen Baltian maiden ensisijaisena strategisena tavoitteena oli EU- ja Nato-jäsenyyksien varmistaminen, mikä esti näitä harjoittamasta kohdennettua politiikkaa muualla maailmassa. Rajallisten resurssien vuoksi Baltian maiden ulkopolitiikan painopiste pysyi aluksi tiukasti Euroopassa ja transatlanttisissa kumppanuuksissa. Kiina oli kaukainen maa, jota katsottiin usein puhtaasti kulttuurisen linssin läpi.

Muutos tapahtui 2010-luvun alussa, kun Kiina kutsui Baltian maat 17+1-ryhmään. Baltian maat sijoittivat huomattavan määrän poliittista pääomaa yhteistyöhön. Innostus kuitenkin hiipui, kun Kiinaan alettiin lännessä suhtautua kasvavana haasteena. Taloudellisten lupausten toteutumatta jääminen useiden vuosien yhteistyön jälkeen johti siihen, että jopa kaikkein itsepintaisimmin Kiinan kumppanuutta kannattaneet asiantuntijat kyllästyivät kehitykseen.

Jopa kaikkein itsepintaisimmin Kiinan kumppanuutta kannattavat asiantuntijat kyllästyivät kehitykseen, Klikkaa twiitataksesi!

Baltian maiden vetäydyttyä 17+1-ryhmästä vuonna 2022 kaikki kolme maata ovat taas samalla aaltopituudella Kiinan suhteen, mutta lähestymistavoissa on myös eroja. Liettua on valinnut korkean profiilin, mikä on tuonut paljon kansainvälistä näkyvyyttä mutta johtanut samalla Kiinan kovempiin vastatoimiin. Latvian ja Viron asenteet ovat olleet maltillisempia, ja ne ovat korostaneet valmiutta jatkaa yhteistyötä Kiinan kanssa kahdenvälisellä ja EU:n tasolla.

EU:lla ja Yhdysvalloilla oli merkittävä rooli siinä, että Baltian maiden suhtautuminen Kiinaan muuttui myönteisestä varovaisemmaksi. EU kannatti aluksi Kiinan Vyö ja tie -hanketta, ja monet Keski- ja Itä-Euroopan maat, Baltian maat mukaan lukien, näkivät sen taloudellisena mahdollisuutena. Länsimaat alkoivat kuitenkin kiinnittää yhä enemmän huomiota Kiinan kasvavan vaikutusvallan herättämiin haasteisiin.

Yhdysvaltain strateginen siirtymä kohti Aasiaa sai Baltian maat tuntemaan olonsa turvattomammaksi, minkä vuoksi ne lähentyivät Yhdysvaltoja tietyissä konkreettisissa kysymyksissä. Kaikki kolme maata asettuivat Yhdysvaltojen puolelle 5G-teknologiaa koskevassa kysymyksessä ja vastustavat Kiinan ylivaltaa tällä kriittisellä alalla. Baltian maiden politiikassa on myös kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota Kiinan ihmisoikeusrikkomuksiin.

Yhdysvaltain strateginen siirtymä kohti Aasiaa sai Baltian maat tuntemaan olonsa turvattomammaksi. Klikkaa twiitataksesi!

Pelko päätyä Pekingin panttivangiksi

Kiinan 17+1-aloite ei ollut monenvälistä yhteistyötä, vaan Kiinan ja ryhmään osallistuneiden yksittäisten maiden kahdenvälisten suhteiden kehikko, kiinalainen ”kauneuskilpailu”. Osallistujamaat kilpailivat keskenään Kiinan lupauksista. Kiina tuntuu olevan ylipäätään huono hoitamaan monenvälisiä suhteita. Lisäksi Kiinan talouden rakenteelliset ongelmat, kasvava velkataakka ja läpinäkyvyyden puute ovat tehneet kaupallisesta yhteistyöstä kiinalaisten liikekumppanien kanssa entistä vähemmän houkuttelevaa.

Baltiassa heräsi huoli, että Kiinan luomat yhteistyömallit ja kahdenväliset suhteet voivat vahingoittaa kansallista taloutta ja turvallisuutta. Pelättiin joutumista alttiiksi Pekingin painostukselle tai kahdenvälisten suhteiden ehdollistamiselle. Yhteistyö ei näyttänyt tähtäävän molemminpuoliseen hyötyyn vaan Kiinan vaikutusvallan vahvistamiseen. Baltiassa heräsi myös pelkoja siitä, että halpatuonti Kiinasta voi vahingoittaa kotimaista tuotantoa.

Yhteistyö ei näyttänyt tähtäävän molemminpuoliseen hyötyyn vaan Kiinan vaikutusvallan vahvistamiseen. Klikkaa twiitataksesi!

Baltian maat eivät halua päätyä Pekingin ”punaviivojen” panttivangiksi. Riippuvuus kiinalaisesta tuonnista on itseään vahvistava kierre, jossa kotimaiset toimijat alkavat laajemminkin toimia Kiinan hyväksi. Pienille maille Venäjän naapurissa tämä on liian suuri riski. Koska Baltian maiden riippuvuus Kiinasta on ollut verrattain pientä, niiden on ollut myös helpompi tehdä irtiotto EU-maiden korostuneen varovaisesta Kiina-politiikasta.

Pekingin-Moskovan akseli ahdistaa

Baltian maiden ulkopolitiikka on ollut suoraviivaista: Venäjä on niiden ensisijainen turvallisuusongelma ja kansanvallat luontaisia liittolaisia. Kiina on sekoittanut tätä pakkaa. Sen valtava talous tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta itsevaltainen poliittinen järjestelmä on jyrkässä ristiriidassa Baltian maiden omien arvojen kanssa. Tallinnassa, Riiassa ja Vilnassa on pitkään pohdittu painotusta talouden ja arvojen välillä.

Kiinan lisääntyvä läsnäolo Itämeren alueella on osa sen tavoitetta heikentää transatlanttista liittosuhdetta ja Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa Euroopassa. Peking on etsinyt väyliä vaikuttaa EU:n ja Naton päätöksentekoon myös Baltian maiden kautta. Se on pyrkinyt luomaan valtiotasoa alemman tason kumppanuuksia solmimalla suhteita suoraan maiden paikallishallintoon ja yksityisiin yrityksiin ohittaakseen kansalliset säännökset ja valvonnan.

Samaan aikaan Venäjä värittää yhä enemmän Baltian maiden Kiina-suhteita. Baltian maiden etääntyminen Kiinasta johtuu suureksi osaksi siitä huolesta, jota Pekingin ja Moskovan lähentyminen aiheuttaa Baltian pääkaupungeissa. Kiina pyrkii Venäjän lailla repimään Euroopan irti Yhdysvaltain ”hegemoniasta”. Baltian maille tiivis ja turvallinen transatlanttinen suhde on kuitenkin kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys.

Ei ole Baltian maiden kansallisen edun mukaista istua aidalla, kun sääntöpohjaista maailmanjärjestystä haastavat suurvallat pyrkivät puskemaan Baltian tärkeintä liittolaista ja turvallisuuden takaajaa ulos Euroopasta. Tässä tilanteessa ei ole myöskään kestävä ajatus jatkaa suhteiden syventämistä sellaisen Kiinan kanssa, joka tukee yhä voimallisemmin Baltian maiden ainoata eksistentiaalista turvallisuusuhkaa.

Ei ole kestävä ajatus jatkaa suhteiden syventämistä sellaisen Kiinan kanssa, joka tukee Baltian maiden ainoata eksistentiaalista turvallisuusuhkaa. Klikkaa twiitataksesi!

Pekingin painostus pilasi suhteet

Baltian maiden ja Kiinan välisten suhteiden kolmea vuosikymmentä leimaavat alun optimismi, sitä seurannut pettymys ja varovainen etääntyminen. Mielipidetutkimukset osoittavat, että Kiinasta vallitsee Baltiassa edelleen neutraali mutta epävarma käsitys. Monet kansalaiset pyrkivät erottamaan taloussuhteet poliittisista kysymyksistä. Kaikissa kolmessa maassa suuri enemmistö on sitä mieltä, että heidän maansa on liian pieni arvostellakseen Kiinaa.

Pekingin sotaisampi viestintä (”susisoturidiplomatia”) on kääntänyt julkisen mielipiteen monissa Euroopan maissa Kiinaa vastaan. Kiinan kommunistipuolueen korostunut kiihtyneisyys Taiwanin ja Tiibetin kysymyksissä ja lisääntynyt hermostuneisuus kiinalaisten yritysten toimintaa rajoittavista toimista ilmentävät sen aiempaa aggressiivisempaa asennetta kansainvälisen politiikan areenalla. Kovempi puhe on johtanut myös kovempiin toimiin.

Kiinan painostus Baltiassa on viime vuosina kohdistunut ennen kaikkea Liettuaan. Vuonna 2019 Kiinan suurlähetystön ohjaamat vastamielenosoittajat häiritsivät Hongkongin demokratialiikettä tukevaa mielenosoitusta Vilnan keskustassa. Vuonna 2021 Liettua antoi Taiwanin avata edustuston Vilnaan. Tästä raivostunut Peking alensi diplomaattisuhteet Liettuaan asiamiehen tasolle ja asetti maan epäviralliseen taloussaartoon. Kiinan toimet koettiin uhkana kaikissa kolmessa Baltian maassa ja EU:ssa laajemmin.

Kiinan viestintä vaikuttaa monasti taitamattomalta eikä Peking näytä kykenevän kohdentamaan viestintää kulloisellekin kohdeyleisölle sopivalla tavalla. Herää kysymys, välittääkö Kiina tästä laisinkaan. Me emme ehkä osaa katsoa maailmaa samalla tavalla kuin Keskustan valtakunta: Pekingissä ei sopeuduta siihen, miten me näemme maailman, vaan siellä odotetaan, että me sopeudumme siihen, miten maailman napa näkee toimintaympäristönsä.

Pekingissä ei sopeuduta siihen, miten me näemme maailman, vaan siellä odotetaan, että me sopeudumme siihen, miten maailman napa näkee toimintaympäristönsä. Klikkaa twiitataksesi!

Kiinan kovaotteisuus on vahingoittanut sen maakuvaa Baltiassa. Pekingin painostus ei rajoitu enää sen ”ydinintresseihin”, kuten Taiwanin tai Etelä-Kiinan meren kysymyksiin, vaan se on laajentunut monille muille areenoille. Venäjän aiemmat toimet taloussuhteiden aseistamiseksi ovat tehneet Baltian maat hyvin tietoisiksi talouspoliittisiin päätöksiin liittyvistä riskeistä. Baltiassa varotaan tästä syystä tulemasta liian riippuvaiseksi Kiinasta.

Kiinan ylimielistä käyttäytymistä, taloudellista painostusta ja kansanvaltaisten arvojen väheksymistä ei Baltian pääkaupungeissa enää voitu sivuuttaa. Tilanne herätti Baltiassa julkisen keskustelun siitä, onko Kiinan kaupan tuoma taloudellinen hyöty riskien arvoista. Baltian maat etsivät nyt keinoja vähentääkseen riippuvuutta Kiinasta ja pyrkivät löytämään niiden talouteen ja arvoihin paremmin sopivia yhteistyökumppaneita.

Kirjoittaja: Kerkko Paananen
Kommentointi & editointi: Kateřina Buchtová ja Julius Lehtinen
Kielenhuolto: Elena Rintamäki