Tanskalaiset rikollisjengit alkoivat värvätä keväällä 2024 ruotsalaisnuoria sosiaalisen median avulla Tanskaan tekemään väkivaltarikoksia. Ilmiö äityi kesän aikana rikosaalloksi. Sosiaalisen median käyttö rekrytointikeinona oli omaksuttu ruotsalaisilta jengeiltä. Ongelman ratkaisemiseksi viranomaiset ja teknologiayhtiöt tiivistävät yhteistyötään.

Epäillään, että ruotsalaisnuoret ovat vastuussa heinä-elokuun vaihteen vakavien väkivaltarikosten aallosta Tanskassa osana jo keväällä 2024 alkanutta kehitystä. Elokuun lopulla 17 ruotsalaista istui Tanskassa vangittuina vakavista väkivaltarikoksista. Syyskuun puolivälissä heistä ensimmäinen sai viiden vuoden tuomion.Väkivallan aalto sai Tanskan poliisin päättämään elokuussa 2024 tehostetusta rajavalvonnasta Ruotsin vastaisella rajalla. Syyskuussa hallitus antoi vuorostaan luvan käyttää kasvojentunnistusteknologiaa vakavien rikosten selvittämisessä.

Tanskan jengirikollisuus on monella tavalla kytköksissä Ruotsiin – aina jengipomoista rikosten nuoriin tekijöihin. SVT:n mukaan Tanskan verraten järjestäytyneempi alamaailma hyödyntää kaoottisempaa ja radikaalimpaa ruotsalaista rikollisuutta, jossa vakavan väkivallan käyttö on hyväksytympää. Ruotsalaisen Foxtrot-rikollisjengin hajottua vuonna 2023 alkoi sen sisäisten ryhmittymien välinen valtakamppailu, jossa myös tanskalaiset rikoskumppanit ovat mukana. Ruotsalaisnuorten väkivaltarikosten myötä ruotsalaisten rikollisjengien toiminta on Lundin yliopiston kriminologin David Sausdalin mukaan ulottunut vuoden 2024 aikana rajan yli Tanskaan. Ruotsalaiset jengijohtajat istuvat kuitenkin vankilassa tai ovat paenneet ulkomaille.

Ruotsi on ampuma-aserikoksissa Euroopan kärkikastia. Poliisin mukaan vuoden 2024 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana Ruotsissa sattui 222 ampumatapausta, joissa kuoli yhteensä 34 ihmistä. Vastaavast vuonna 2023 ampumatapauksissa kuoli 53 ihmistä, ja sitä edellisenä vuotena 62.

Tanskan oikeusministeri Peter Hummelgaard painosti elokuussa Ruotsia toimiin jengirikollisuuden pysäyttämiseksi ja korosti rajat ylittävän viranomaisyhteistyön merkitystä kansainvälisen rikollisuuden vastaisissa toimissa. Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer totesi puolestaan syyskuussa Politicon haastattelussa, että Ruotsin nuorisorikollisongelman ratkaiseminen vie ainakin 10 vuotta.

Sosiaalista mediaa hyödynnetään rekrytoinnissa

Ruotsin rikoksia ehkäisevän neuvoston (Brottsförebyggande rådet, johon myöhemmin viitataan lyhenteellä Brå) mukaan vailla jengikytköksiä tai aiempaa rikostaustaa olevat nuoret pojat ovat uudenlaisia toimijoita rikosmarkkinoilla. Uutta ovat niin ikään sosiaalisen median ja sovellusten kautta järjestetyt ampumiset.

Vailla jengikytköksiä tai aiempaa rikostaustaa olevat nuoret pojat ovat uudenlaisia toimijoita rikosmarkkinoilla. Uutta ovat niin ikään sosiaalisen median ja sovellusten kautta järjestetyt ampumiset.

Klikkaa twiitataksesi.

Ruotsin poliisin mukaan oli osin ennalta nähtävissä, että tanskalaiset rikollisjengit saattaisivat ottaa ruotsalaisilta jengeiltä oppia digitaalisten teknologioiden hyödyntämisestä nuorten rekrytoinnissa. Rikollisten työnvälitykseksi kuvattua toimintaa käytiin Dagens Nyheterin mukaan osin avoimesti Telegram-viestintäsovelluksen kanavilla. Sosiaalisen median käyttö mahdollistaa myös rikosten mainostamisen aiempaa laajemmalle vastaanottajakunnalle.

Sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen rikoksissa vaikeutti poliisin toimintaa, sillä rikosten tilaajat, tekijät ja uhrit eivät välttämättä tunne toisiaan ennalta, eivätkä oleskele samassa maassa. Lisäksi osa Tanskaan rekrytoiduista ruotsalaisnuorista oli  tekohetkellä alaikäisiä ja vailla aiempaa rikosrekisteriä, mikä taas osaltaan vaikeutti poliisin seurantatyötä ja ennakkoarviointia. 

Huumekauppaa ja laittomia aseita  

SVT:n rikostoimittajan Diamant Salihun mukaan Ruotsin alamaailmassa vallitsi jo vuoden 2022 lopulla eräänlainen ”villi länsi”. Jengijohtajien jouduttua vankilaan väkivallalle alttiille asuinalueille muodostui valtatyhjiöitä, joita nuoremmat pojat pyrkivät täyttämään rikastuakseen huumekaupalla. Tämä johti jengien hajanaisuutta pahentaneisiin sisäisiin valtataisteluihin, jotka taas altistivat niitä kilpailevien jengien kostoiskuille.

Ruotsi on huumekaupassa välietappi Etelä-Amerikan ja muun Euroopan välillä. Huumausainebisnes lietsoo maassa rikollisjärjestöjen välisiä konflikteja, joita on pahentanut etupäässä Balkanilta tulevien laittomien aseiden suhteellisen helppo saatavuus.

Brån mukaan 2010-luvulla alkanut rikollisjengien jakautuminen sisäisten valtakamppailujen myötä on jatkunut 2020-luvulla. Tämä on johtanut siihen, että jengit ovat aiempaa pienempiä ja epävakaampia. 2020-luvulla eri kaupunkeihin tai jopa ulkomaille suuntautuvien rikosten tilaaminen on aiempaa tavanomaisempaa. 

Ruotsalaisnuorten väkivaltarikokset hälyttävällä tasolla

Ruotsalaisnuorten rikosaalto Tanskassa juontui SVT:n mukaan toukokuun ja heinäkuun 2024 aikaisista huumausaineryöstöistä, jotka taas liittyivät Foxtrot-jengin sisäiseen valtakamppailuun. Huumeryöstöt johtivat ruotsalaisnuorten rekrytoimiseen väkivaltaisiin iskuihin Tanskaan.  

SVT:n mukaan 15–17-vuotiaiden nuorten syytteet murhista ja niiden yrityksistä yli kaksinkertaistuivat vuosien 2020 ja 2023 välillä. Kansainvälisen tutkimusryhmän vertaillessa 13–17-vuotiaiden nuorten rikollisjengikytköksiä pohjoismaisissa kaupungeissa Tukholma erottui muiden joukosta selvästi: siellä asuneista tutkituista 16 prosenttia kuului jengiin, ja yhtä suurella osalla oli jengeihin kuuluvia ystäviä. Muista pohjoismaisista kaupungeista ainoastaan Gävle ylsi merkittävästi lähelle Tukholman tasoa.

2020-luvun alkuvuosina yhä nuorempien poikien osallisuus ampuma-aseväkivallasta on kasvanut Ruotsissa huomattavasti, sillä lasten rekrytoiminen on jengeille monella tapaa kätevämpi vaihtoehto. Heidät on aikuisia helpompi ylipuhua, eikä heitä valvota tai voida rangaista samalla tavalla kuin aikuisia. Brån mukaan rikollisjengeihin kuuluvat 15–20-vuotiaat lapset ja nuoret rekrytoivat muita lapsia, etupäässä 12–15-vuotiaita poikia. Tyttöjen ja naisten tehtävät ovat etupäässä aseiden ja huumeiden säilyttämistä sekä kuljettamista.

2020-luvun alkuvuosina yhä nuorempien poikien osallisuus ampuma-aseväkivallasta on kasvanut Ruotsissa huomattavasti, sillä lasten rekrytoiminen on jengeille monella tapaa kätevämpi vaihtoehto.

Klikkaa twiitataksesi.

Tutkimusryhmän raportin mukaan muita heikompi itsehillintä, puutteellinen kuri kotona, ystävien rikostausta ja ympäristön myönteinen asenne rikollisuuteen olivat nuorten kohdalla merkittäviä rikollisjengeihin ajautumiseen johtavia tekijöitä. 

Jengirikollisuuden taustalla laajempia yhteiskunnallisia epäkohtia

Ruotsalaisnuorten väkivaltarikosaallon myötä tanskalaispoliitikot syyttivät elokuussa Ruotsia epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta ja löysistä tuomiokäytännöistä. Dagens Nyheterin haastattelema sosiaalidemokraattien oikeuspoliittinen puhemies Ardalan Shekarabi myönsi edellisellä hallituskaudella tehdyt virheet, mutta totesi pääministeri Ulf Kristerssonin hallituksen osin jatkaneen samalla linjalla: eriytymiskehitykseen sekä lasten ja nuorten rekrytointiin ei ole puututtu riittävästi.

Myös SVT:n rikostoimittajan Diamant Salihun mukaan asuinalueiden ja koulujen eriytymiskehitys Ruotsissa on merkittävä tekijä nykyisen jengirikollisuusongelman taustalla. Väkivalta on keskittynyt maantieteellisesti rajatuille niin sanotuille riskialueille, joita kuvaavat tiheästi asuvan ja voimakkaasti eriytyneen väestön matala sosioekonominen asema, heikot yhteiskunnalliset turvaverkot ja rikollisten huomattava vaikutusvalta paikallistasolla. Ruotsin oikeusjärjestelmän puutteellinen kyky ratkoa väkivaltatapauksia kyllin ripeästi on Salihun mukaan myös osaltaan johtanut tilanteen nopeaan eskaloitumiseen.

Taloustoimittaja Andreas Cervenkan mukaan sosioekonomiseen kehitykseen on osaltaan saattanut vaikuttaa myös Ruotsin suhteellisen velkavetoinen talous. Esimerkiksi asuntosijoittaminen on Ruotsissa jo parikymmentä vuotta ollut osakemarkkinoille sijoittamista tuottoisampaa. Asuntojen hinnat nousivatkin Ruotsissa vuosina 1995–2021 huomattavasti Suomea nopeammin.

Ruotsin vuokralaisten etujärjestön Hyresgästföreningenin tutkimuksen mukaan 45 prosenttia ruotsalaisnuorista ansaitsee liian vähän kattaakseen vuokranmaksun jälkeiset elinkustannukset. Noin joka neljäs 20–27-vuotias nuori asuu vanhempiensa luona.

Cervenkan mukaan elintasokuilu varakkaimpien ja köyhimpien välillä on Ruotsissa syventynyt. Tämän voi vuorostaan nähdä olevan omiaan ruokkimaan köyhempien väestönosien nuorten syrjäytymistä ja lisäämään rikollisuuden kasvun riskiä.

Ruotsissa lapsiperheiden köyhyys on muihin Pohjoismaihin nähden huomattavan korkealla tasolla. Eurostatin mukaan Ruotsissa alle 18-vuotiaiden riski syrjäytyä tai joutua köyhyyteen oli vuonna 2023 21,6 prosenttia. Vastaava luku Suomen osalta oli 13,8 prosenttia, joka oli vertailun toiseksi alin luku. Koko Euroopan tasolla haastava ongelma on ulkomaalaistaustaisten lasten köyhyysriski.

Jengirikollisuuden on myös huomattu ulottaneen lonkeroitaan Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmään. Rikollisjengit pyörittivät eri puolilla Ruotsia useita nuorisokoteja, joita oli käytetty nuorten rekrytointiin rikollisjengeihin sekä aseiden ja huumeiden säilytyspaikkoina. Näitä nuorisokoteja pyörittäneitä rikollisia yrityksiä oli tuettu verorahoilla.  

Avuksi tarjottu keinoja Tanskasta 

Tanskan tiukemmat tuomiokäytännöt ovat jo pidempään jakaneet ruotsalaisten mielipiteitä. Pääministeri Kristerssonin hallitus tiukensi vuonna 2023 jengirikollisuuteen liittyviä rangaistuksia. Lisäksi se on pohtinut rikosvastuun alaikärajan laskua nykyisestä 15 vuodesta ja Ruotsin kansalaisuutta vailla olevien korkea-arvoisten jengirikollisten karkottamista jopa ilman tuomiota. Tanskassa rikosvastuun alaikärajaa laskettiin vuonna 2010 viidestätoista vuodesta neljääntoista vuoteen. Ikäraja kuitenkin palautettiin ennalleen kaksi vuotta myöhemmin. Kriminologi David Sausdalin mukaan rikosvastuun alaikärajan laskulla ei ollut toivottua pelotevaikutusta, vaan ikärajan laskun myötä 14-vuotiaat nuoret tekivät enemmän rikoksia.

Ruotsissa otettiin keväällä 2024 käyttöön Tanskan kaltaiset turvavyöhykkeet rikollisuuden torjuntakeinona. Sausdalin mukaan niiden tehokkuudesta rikosten torjunnassa ei ole pätevää tutkimusta. Lisäksi ne saattavat herkästi johtaa etniseen profilointiin ja sitä kautta heikentää paikallisväestön luottamusta viranomaisiin.

Sausdalin mukaan Tanskassa kovemmat rangaistukset eivät ole tehonneet rikosten torjunnassa. Varsinkin järjestäytyneessä rikollisuudessa vankeus on eräänlainen statussymboli. Hän korostaa, että rikoksia torjuvien toimien sijaan niitä ehkäisevät sosiaalipoliittiset toimet ovat Tanskassa olleet tehokkaampia. Esimerkiksi Tanskan poliisi tekee asian tiimoilta jatkuvaa yhteistyötä koulujen ja sosiaalitoimen kanssa.

Rikoksia torjuvien toimien sijaan niitä ehkäisevät sosiaalipoliittiset toimet ovat Tanskassa olleet tehokkaampia.

Klikkaa twiitataksesi.

Tanskassa on jo parin vuosikymmenen ajan panostettu hyvinvoinnin lisäämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tukemalla koulutusta, perheenjäsenten työllistymistä sekä vapaa-ajan toimintaa. Maahan on lisäksi perustettu erityinen nuorisorikosneuvosto (Ungdomskriminalitetsnævnet) vuonna 2019. Sen tavoitteena on kohdistaa yksilöityjä ehkäisytoimia väkivaltarikoksista epäiltyihin tai niitä uusiviin 10–17-vuotiaisiin.

Ruotsissa otettiin vuoden 2024 alussa käyttöön järjestäytyneen rikollisuuden vastainen kansallinen strategia. Eri puolilla Ruotsia on lisäksi viime vuosina pantu toimeen amerikkalaiseen Group Violence Intervention (GVI) -menetelmään perustuvia kokeiluja, joista on saatu varovaisen positiivisia tuloksia. Esimerkiksi Malmön Sluta Skjut -hankkeen aikana väkivaltarikollisuus kaupungissa laski hieman, tosin tätä ei voitu suoraan yhdistää hankkeeseen.   

Kansainvälinen yhteistyö

Kesän väkivaltarikosaallon jälkeen Ruotsin ja Tanskan poliisivoimat ovat lisänneet yhteistyötään: Ruotsin poliisi tehosti valvontaansa Tanskaan suuntaavassa julkisessa liikenteessä. Lisäksi ruotsalaisia poliiseja on asetettu partioimaan Kööpenhaminaan ja tanskalaisia poliiseja Malmöhön. 

Vuonna 2023 Suomen viranomaiset takavarikoivat suuren määrän Haaparannan ja Tornion kautta salakuljetettuja huumeita, jotka on liitetty Dödspatrullen-jengiin . Ruotsin ja Suomen poliisiviranomaiset sopivatkin keväällä 2024 yhteistyöstä juuri Tornionjokilaakson alueella. Ruotsin ja Norjan poliiseilla on puolestaan vireillä muun muassa hanke yhteisen poliisiaseman avaamisesta maiden väliselle rajalle. Poliisiviranomaiset ovat sopineet myös Tukholmaan perustettavasta yhteispohjoismaisesta poliisilaitoksesta. 

Kansainvälisellä rikospoliisijärjestöllä Interpolilla, EU:n lainvalvontayhteistyövirastolla Europolilla ja unionin rajavalvontaviranomaisella Frontexilla on keskeinen rooli huumeidenvastaisessa taistelussa. Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo saikin tiedustelupalveluyhteistyön avulla tiedon, että Ruotsissa toisiaan vastaan sotivat rikollisjengit toimivat ulkomaisten tahojen välikäsinä. Uusi EU-komissio pyrkii parantamaan unionin sisäistä turvallisuutta mm. tehostamalla Europolin toimintaa sekä päivittämällä huumeiden salakuljettamisen vastaista toimintasuunnitelmaa.   

Puuttuminen nuorten rekrytointiin sosiaalisessa mediassa

Tanskan ja Ruotsin oikeusministerit ovat kehottaneet sosiaalisen median jättejä yhteistyöhön rikollisjengien nuoriin kohdistaman rekrytoinnin estämiseksi. Ruotsin oikeusministeri Strömmer keskusteli pohjoismaisten kollegojensa sekä Googlen, Metan, TikTokin ja Snapchatin edustajien kanssa nuorten rekrytoinnin vastaisista toimenpiteistä isännöimässään tapaamisessa Uppsalassa syyskuussa 2024. Tapaamisen jälkeen oikeusministerit ilmoittivat tavoittelevansa viranomaisten ja teknologiajättien välille rakenteellisempaa yhteistyötä , jossa esimerkiksi tiedustelutiedon jakamista helpotettaisiin.

Ruotsi toivoisi EU-tasolla tehokkaampaa puuttumista sosiaalisen median käyttöön jengirikollisuuden rekrytointikanavana. Ruotsin näkemyksen mukaan sosiaalisen median alustoilla on vastuu niiden käytöstä rikolliseen rekrytointiin EU:n digipalvelusäädöksen (DSA) nojalla. Vaikka Telegram-sovelluksen kehittäjä Pavel Durov lyhytaikaisesti pidätettiin sovelluksen heikosta moderoinnista syytettynä  elokuun 2024 lopussa Ranskassa , EU ei ole toistaiseksi vaatinut yhtiötä vastuuseen. Uusi EU-komissio saa todennäköisesti pöydälleen sosiaalisen median alustojen valvonnan tehostamisen, millä on merkitystä unionin sisäisen turvallisuuden kannalta.

Ruotsi toivoisi EU-tasolla tehokkaampaa puuttumista sosiaalisen median käyttöön jengirikollisuuden rekrytointikanavana.

Klikkaa twiitataksesi.

Kirjoittaja: Anton Engelberg
Kommentointi: Milka Kiukkonen, Johanna Metsänheimo
Kielenhuolto: Elina Heikkinen