Suomi on osana Euroopan unionin Global Gateway -strategian toimeenpanoa tukemassa turvallisten tietoliikenneyhteyksien ja digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä kehitysyhteistyön kautta. Toiminta keskittyy alueisiin, joissa Kiinan vaikutusvalta on investointien kautta suuri. Tämän myötä Suomen harjoittama kehitysyhteistyö nivoutuu yhä tiiviimmin osaksi kovempaa yhteys- ja turvallisuuspolitiikkaa, sillä strategian alla tapahtuvien aloitteiden on tarkoitus vahvistaa valtioiden ja alueiden digitaalisen infrastruktuurin rakentamista turvallisella ja kestävällä tavalla. Nähtäväksi jää, pystyvätkö EU ja sen jäsenvaltiot kilpailemaan Kiinan kanssa lajissa, joka on toiselle osapuolelle pikajuoksu ja toiselle maraton. 

Viime vuosina on käyty paljon keskustelua taloussuhteiden merkityksen korostumisessa kehitysyhteistyössä. Vähemmän palstatilaa yleisessä keskustelussa Suomessa on kuitenkin saanut se, kuinka kehitysyhteistyössä korostuu tällä hetkellä Euroopan unionin kannalta tärkeitä yhteys- ja turvallisuuspoliittisia painotuksia EU:n lanseerattua Global Gateway -strategian vuonna 2021. Strategia on EU:n panostus G7-maiden sitoumukselle kumppanuudesta maailmanlaajuiseen infrastruktuurin ja investointien kehittämiseen ja rahoittamiseen kehitysyhteistyön keinoin. 

Vaikka sitä ei missään suoraan mainita, Global Gateway-strategia toimii EU:n vastauksena Kiinan Silkkitie-hankkeelle (Belt and Road Initiative). Strategian tavoitteena on rakentaa turvallisiin infrastruktuureihin ja datan hallintaan perustuvia kestäviä yhteyksiä erityisesti Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. 

Kehittyvät maat tarvitsevat ulkopuolista rahoitusta sekä investointeja kiihdyttääkseen digitaalisen sektorinsa kehittämistä. EU:n kehityspoliittisia linjausten ja Suomen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaan yhteistyö kehittyvien maiden kanssa takaa vaikutusmahdollisuuksia turvallisten ja kestävien toimintaympäristöjen luomiseen sekä potentiaalisesti avaa taloudellisia kumppanuuksia alueilla tulevaisuudessa. Todellisia kysymyksiä kuitenkin ovat, pystyykö EU yhteistyössä jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin kanssa kilpailemaan Kiinan kanssa ja näyttäytyvätkö markkinat houkuttelevina ja sijoituskelpoisina mahdollisille rahoittajille.

Turvallisten yhteyksien ja digitaalisen infrastruktuurin merkitys

Nykypäivän digitalisoituvassa maailmassa tietoliikenneyhteydet, datakeskukset sekä digitaalinen julkinen infrastruktuuri ovat korostuneen tärkeä osa yhteiskuntaa. Satelliitteja, kaapeleita sekä langattomia verkkoja käytetään tiedon siirtoon eri laitteiden,  järjestelmien ja ihmisten välillä. Datakeskuksissa säilytetään suuria määriä tietoja, kuten valtioiden tietovarantoja ja pilvipalveluissa olevia kansalaisten omia tietoja. Kun puhutaan julkisesta digitaalisesta infrastruktuurista, viitataan hallitusten tai julkisten organisaatioiden tarjoamaan, joka mahdollistaa palvelujen, tietojen ja sovellusten käytön kansalaisten, yritysten ja muiden organisaatioiden hyväksi. Alttius kyberhyökkäyksiin, tietovuotoihin sekä palveluiden ja tietoliikenneverkkojen häiriötoimintaan kasvaa yhteyksien ja julkisen digitaalisen infrastruktuurin vaarantuessa tai toimiessa heikosti. 

Kehityksen ja turvallisuuden välinen yhteys on tunnustettu jo pitkään. Riittämätön infrastruktuuri sekä sen turvattomuus voivat johtaa yhteiskunnalliseen epävakauteen, köyhyyteen ja konflikteihin. Kehittyvien maiden riippuvuussuhteet Kiinaan ovat ongelmallisia niin turvallisuuden kuin kestävän kehityksen kannalta. 

Vahvalla omistajuudella omasta digitaalisesta infrastruktuurista, yhteyksistä ja datasta, valtiot pystyvät säilyttämään suvereniteettinsa ja digitaalisen autonomiansa. Päätökset datan hallinnasta ja infrastruktuurin kehittämisestä voidaan ihanteellisesti tehdä maan parhaaksi, ilman ulkopuolista vaikutusvaltaa. Näin vältytään liiallisilta ulkopuolisilta riippuvuussuhteilta kriittisen infran kehittämisessä ja ylläpidossa. Yksityisen kansalaisen näkökulmasta on myös tärkeää, mitkä tahot vaikuttavat säätelyyn siitä, miten heidän henkilökohtaisia tietoja kerätään, säilytetään ja käytetään. 

EU ja Suomi pyrkivät vastaamaan Kiinan investointeihin

Mikäli EU ja erityisesti Suomi haluavat todella kilpailla Kiinan kanssa, vaatii se tulevaisuudessa yhteisen strategian kirkastamista sekä alueellista ja temaattista priorisointia. On varmasti toiveajattelua, että mahdollisuus tarjota isompaa rahallista pottia kehittyville maille olisi olemassa. Kilpailevassa vaakakupissa painona olisi kuitenkin korkealuokkaista ja luotettavaa osaamista turvallisten kriittisen ja digitaalisen infrastruktuurin rakentamisen tukemiseen tavalla, joka kestää myös päivänvaloa. 

Global Gateway jatkaa Euroopan unionin linjaa pyrkiä vähentämään Kiinan kasvavaa vaikutusta maailmalla globaalin infrastruktuuridiplomatian puitteissa. Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU pyrkii Global Gatewayn kautta tukemaan älykkäitä investointeja laadukkaaseen infrastruktuuriin, noudattaen korkeimpia sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden normeja, jotka ovat linjassa EU:n arvojen ja standardien kanssa. Pyrkimyksiä vaikuttaa arvopohjaan ei ole siis yritetty mitenkään piilottaa. 

Strategian toimeenpanoa aiotaan suunnitelmien mukaan rahoittaa yhteensä jopa 300 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Kaikki varat ei kuitenkaan tule suorana lahjoituksena EU:n ulkosuhderahoituksesta, vaan tarkoituksena on kerätä rahoitusta myös EU-jäsenvaltioista sekä vivuttaa investointeja Euroopan kehitysrahoituslaitoksilta ja yksityiseltä sektorilta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyvin pieni osa mainostetusta 300 miljardista on valmiiksi budjetoitua ja helposti eri aloitteisiin kanavoitavaa rahoitusta. Suomi kanavoi rahoitusta hankkeisiin ulkoministeriön kehitysyhteistyön määrärahoista ja kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin kautta.

Kesällä 2024 ulkoministeriön julkaisemassa kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa Global Gateway on suuressa roolissa. Selonteossa mainitaan, että Suomi vahvistaa entisestään kykyään osallistua EU:n digitaalisen diplomatian ja kehitysyhteistyön toteutukseen hyödyntämällä suomalaista teknologista osaamista. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa strategia ja sen myötä luodut kumppanuudet nostetaan esiin vastauksena “kiristyvään kansainväliseen geopoliittiseen ja geotaloudelliseen kilpailuun”. 

Suomen osalta vaikutusmahdollisuudet ovat kasvussa, sillä iso osa Global Gatewayn alaisista hankkeista on vielä suunnittelupöydällä. Kun halutaan rakentaa turvallisia ja luotettavia digitaalisia yhteiskuntia, on Suomella todistetusti paljon tarjottavaa. Nokian “connecting people” -slogan on tuttu 90-luvulta saakka, ja yhteyksiä on Suomessa ja suomalaisen osaamisen voimin rakennettu ympäri maailmaa siitä lähtien.
Business Finlandin mukaan avaruustalous ja satelliittiteknologia ovat seuraavat Suomen teknologiset kansainväliset myyntivaltit.

Suomen luotettavat digitaaliset julkiset palvelut ja kyberturvallisuus ovat taanneet tunnustusta useissa eri indekseissä. Antti Rinteen hallituksen vuonna 2019 julkaistun hallitusohjelman ulkopoliittinen tavoite, Suomi kokoaan suurempi maailmalla, voisi hyvin kuvastaa Global Gatewayn kautta avautuvaa tilaisuutta vaikuttaa globaaliin yhteys- ja turvallisuuspolitiikkaan kehitysyhteistyön digitaalisella keihäänkärjellä. Rahoituksella ja investoinnilla sektorille olisi varmasti kehittyvien maiden turvallisuustilanteen lisäksi kauaskantoista vaikutusta myös suomalaiselle viennille.

Pekingin vaikutukset ulottuvat Silkkitien kautta pitkälle

Kiina lanseerasi vuonna 2013 laajan maailmanlaajuiseen kehityshankeen, joka tunnetaan suomeksi nimellä Silkkitie. Sen tavoitteena on parantaa taloudellisia yhteyksiä ja yhteistyötä Aasian, Euroopan ja Afrikan välillä. Aloite nähdään osittain myös Kiinan keinona laajentaa poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaansa eri puolilla maailmaa. 

Vuonna 2017 Silkkite-aloite lisättiin Kiinan kommunistisen puolueen perustuslakiin. Maininta perustuslaissa mahdollistaakin yhä suurempien poliittisten ja taloudellisten resurssien kohdistamisen ohjelmaan. Toisin kuin Eurooppa, Kiina kanavoi rahoitusta pääasiassa hallitusten välisten lainojen kautta. Siinä missä Kiina pystyy helposti tarjoamaan lainaa tai investointeja vaikkapa kokonaisen datakeskuksen rakentamiseen, EU kokoaa yhteisrahoitusta vuosien ajan ja saavat kehitysrahoituslaitoksia mukaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Tämän myötä maat ja alueet saattavat olla hyvinkin riippuvaisia Kiinasta joka puolestaan tarjoaa Kiinalle merkittäviä strategisia etuja ja vaikutusvaltaa, aina taloudellisesta vallasta geopoliittiseen vaikutusvaltaan sekä tärkeiden arvoketjujen hallintaan. 

Kiinan kehitysavusta ja rahoituksesta puhuttaessa maininnan arvoista on myös, että Kiina ei ole ratifioinut YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta tai hyväksynyt Pariisin julistusta avun tuloksellisuudesta. EU:n ja Suomen ollessa sitoutuneita näihin periaatteisiin ovat niiden harjoittamassa kehitysyhteistyössä selvästi tärkeämpiä vihreä kehitys, ilmasto sekä kehittyvien maiden omistajuus.

Kehitysyhteistyön ja turvallisuuspolitiikan välinen yhteys on tärkeä räjähtävällä tahdilla kehittyvässä ja geopoliittisesti epävakaassa maailmassa. Kilpajuoksu kumppanuuksista ja alueista on käynnissä.

Klikkaa twiitataksesi.

Kilpavarustelua kehityksen ja turvallisuuden risteyksessä

Digitaalisen silkkitien kautta hankittu vaikutusvalta on herättänyt huolta demokraattisissa maissa. Aloitteen siivittämänä Kiina on tukenut kumppanimaita omaksumaan teknologianormeja, jotka mahdollistavat opposition vakoilun ja tarjonnut kiinnostuneille koulutusta internetin reaaliaikaisesta seurannasta ja sensuroinnista. Kiinalaisten rakentamien yhteyksien, 5G-verkkojen, muun infrastruktuurin sekä teknologianormien vaikutukset saattavat asettaa kumppanimaiden tietoturvan alttiiksi tietovuodoille ja samalle vakoilulle, jota Kiina harjoittaa oman maansa sisällä. 

Vaikka Suomen ja EU:n harjoittama innovatiivinen kehityspolitiikka turvallisten yhteyksien ja digitaalisen infrastruktuurin tukemiseen kehittyvillä alueilla tarjoaakin kunnianhimoisia mahdollisuuksia vaikuttamiselle, kohtaa Global Gateway merkittäviä haasteita Kiinan yhä kasvavan vaikutusvallan vuoksi. Kiina on investoinut massiivisesti infrastruktuuriin ja tarjoaa kumppaneilleen nopeaa rahoitusta, jolloin se on kiistämättä etulyöntiasemassa alueilla, jotka priorisoivat enemmän nopeita ratkaisuja kuin hitaammin eteneviä turvallisia ja rahoitukseltaan epävarmempia pitkän aikavälin suunnitelmia. Huomionarvoista on, että Kiina on investoinut yli biljoonaa euroa Silkkitie-hankkeeseen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Summa on huomattavasti suurempi kuin EU:n suunnittelemat resurssit ja epävarmat investoinnit. 

EU:n investoinnit infrastruktuuriin, kuten tietoliikenneverkkoihin, datakeskuksiin, sekä energiaan ja kuljetukseen voivat lisätä alueellista vakautta ja avata uusia mahdollisuuksia ja luoda perustaa turvallisemmalle, modernimmalle valtiolle. Innovatiivisesta kehitysrahoituksesta tehtävät investoinnit voivat kuitenkin jäädä kilpailukyvyttömiksi ilman tehokasta strategista viestintää ja kykyä tarjota houkuttelevia, kestäviä mahdollisuuksia yhteistyöhön, jonka pohjalla ovat demokraattisten, läpinäkyvien sekä turvallisten yhteiskuntien ja alueiden kehittäminen eivätkä Kiinan tarjoamat pikavoitot.

Yhteyksien ja digitaalisen julkisen infrastruktuurin suhteen kehitysyhteistyövaroilla toimitaan nyt maaperällä, jonka voisi mieltää kuuluvan suoraan turvallisuus- ja yhteyspolitiikan alueelle. Nähtäväksi jää, saumautuuko arvoiltaan helposti pehmeämmäksi mielletty kehitysyhteistyö tiiviimmin kiinni kovaan turvallisuuspolitiikkaan globaalissa kontekstissa ja maailmassa, jossa geopoliittiset jännitteet ja kilpailu vaikutusvallasta ovat lisääntyneet.

Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti kehityspolitiikka on tälläkin hetkellä tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta kokonaisvaltaisempi yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä strategiatasolla odottaa vielä toteutumistaan. Kehitysyhteistyön ja turvallisuuspolitiikan välinen yhteys on kuitenkin tärkeä räjähtävällä tahdilla kehittyvässä ja geopoliittisesti epävakaassa maailmassa. Kilpajuoksu kumppanuuksista ja alueista on käynnissä.