Yhdysvaltojen aurinkovyöhykkeen poliittinen merkitys kasvaa

Kirjoittajan henkilökuva
Henri Winberg | 25.11.2024
Tekstiartikkelin kuva. Kuvassa Phoenixin metropolialue, jonka asukasluku on kasvanut toisen maailmansodan jälkeen vajaasta 400 000 asukkaasta nykyiseen viiteen miljoonaan. (Kuvalähde)

Aurinkovyöhyke on Yhdysvaltain väkirikkain alue, jossa asuu yli 40 % maan koko väestöstä. 1960-luvulta asti republikaanipuolueen vahvana tukialueena toiminut alue on käynyt läpi merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät alueella voimakkaasti. Aurinkovyöhykkeen kasvava poliittinen merkitys ja yhteiskunnalliset muutokset pakottavat Yhdysvaltain valtapuolueet huomioimaan sen entistäkin paremmin, jos ne aikovat voittaa kansallisissa vaaleissa.

Aurinkovyöhyke (Sun Belt) kattaa aurinkoisesta säästä tunnetun alueen Etelä- ja Kaakkois-Yhdysvalloissa aina 36. leveyspiirin eteläpuolelta Atlantin valtamereltä Tyynelle valtamerelle asti. Siihen kuuluvat muun muassa Etelä-Kalifornia, Texas, Florida ja Georgia sekä kuusi kymmenestä maan suurimmasta metropolialueesta, kuten Los Angeles, Houston ja Atlanta.

Kuvassa Yhdysvaltain alueet, jotka usein mielletään kuuluvaksi aurinkovyöhykkeeseen.

Alueen merkitys Yhdysvaltain politiikassa on vahvistunut viime vuosikymmeninä voimakkaan väestönkasvun myötä. Vuodesta 1950 lähtien alueen osuus väestöstä on melkein kaksinkertaistunut: se kattaa jo yli 40% Yhdysvaltain asukasluvusta. Lisäksi suurin osa maan ennustetusta väestönkasvusta 2020-luvulla keskittyy alueelle. Neljä keskeistä aurinkovyöhykkeen vaa’ankieliosavaltiota – Pohjois-Carolina, Georgia, Arizona ja Nevada – ratkaisivat Donald Trumpin voiton vuoden 2024 presidentinvaaleissa, mikä korostaa alueen poliittista painoarvoa.

Yhdysvaltain väkirikkain alue

Poliittinen asiantuntija Kevin Phillips käytti ensimmäisen kerran termiä ”aurinkovyöhyke” vuonna 1969 julkaistussa teoksessaan The Emerging Republican Majority. Lämpimämpi ilmasto ja toisen maailmansodan jälkeinen kaupungistuminen kiihdyttivät muuttoliikettä alueelle Yhdysvaltain pohjoisosista sekä Meksikosta. Alhaisemmat elinkustannukset, avaruus- ja puolustusteollisuuden sijoittuminen alueelle sekä ammattiliittojen heikompi asema lisäsivät alueen taloudellista houkuttelevuutta. Presidentti Dwight D. Eisenhowerin käynnistämä valtakunnallisen valtatieverkoston rakentaminen paransi myös alueen saavutettavuutta. Myös ilmastointilaitteiden yleistyminen hintojen laskiessa muutti erityisesti aurinkovyöhykkeen ilmasto-olosuhteet houkuttelevimmiksi Yhdysvaltain kasvavalle väestölle. 

Toinen Yhdysvaltain tunnetuista vyöhykkeistä, Suurten järvien ja Ohiojoen alueiden teollisuustuotannon ympärille muodostunut ruostevyöhyke (Rust Belt), koki taloudellisen taantumisen toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Moninaisten syiden seuraus oli yksi Yhdysvaltain suurimmista muuttoliikkeistä, joka jatkuu edelleen.

Aurinkovyöhyke koki merkittäviä muutoksia 1950- ja 1960-luvuilla kansalaisoikeusliikkeen myötä. Käänteentekevät hetket olivat vuonna 1964 hyväksytty Civil Rights Act ja vuonna 1965 hyväksytty Voting Rights Act, jotka kielsivät rotuerottelun ja vähemmistöjen äänestämiseen liittyvät rajoitukset liittovaltion tasolla. Rotuerottelu oli voimassa aina 1960-luvulle saakka suurimmassa osassa aurinkovyöhykkettä Kaliforniaa ja Nevadaa lukuunottamatta. Vaikka demokraatit olivat keskeisessä asemassa kansalaisoikeusliikkeen edistämisessä, Etelä-Yhdysvaltojen vallassa olevat demokraatit kannattivat vahvasti rotuerottelua. 1960-luvun lopulla republikaanipuolue alkoi määrätietoisesti houkutella alueen konservatiivisia valkoisia äänestäjiä osana Southern Strategy -nimistä strategiaa. Republikaanipuolue on siitä lähtien vahvistanut hiljalleen asemaansa alueella ja on nykyään hallitseva puolue kaikkialla muualla paitsi Kaliforniassa, Nevadassa ja New Mexicossa. 

Muun Yhdysvaltain tavoin alue on kokenut 1950-luvulta lähtien kaupungistumisen, koulutustason nousun ja talouskasvun. Vuosikymmeniä jatkuneet yhteiskunnalliset muutokset ovat muokanneet aurinkovyöhykettä merkittävästi ja tehneet siitä Yhdysvaltain väkirikkaimman. Samalla alue on monimuotoistunut: monissa osavaltioissa, kuten Kaliforniassa, Texasissa ja Georgiassa, vähemmistöryhmät muodostavat nykyään enemmistön asukkaista.

Aurinkovyöhykkeellä asuu nykyisin yli 40 prosenttia amerikkalaisista, kun taas vastaavasti 1950 vain noin 27 prosenttia. Väestönkasvu on kiihtynyt Covid-19-pandemian jälkeen erityisesti alhaisten elinkustannusten ansiosta. Valtaosan Yhdysvaltain väestönkasvusta 2020-luvulla ennustetaan tapahtuvan alueella siitäkin huolimatta, etteivät kaikki alueen osavaltiot ole nähneet viime vuosina yhtä voimakasta kasvua. Esimerkiksi Kalifornia, Louisiana ja Mississippi ovat menettäneet asukkaita vuoden 2020 väestönlaskennan jälkeen.

Aurinkovyöhykkeen merkitys Yhdysvaltain poliittisessa keskustelussa

Väestönkasvu on lisännyt aurinkovyöhykkeen merkitystä Yhdysvaltain politiikassa, kun taas ruostevyöhykkeen merkitys on vähentynyt. Yhteiskunnalliset muutokset eivät ole kuitenkaan merkittävästi vaikuttaneet alueen poliittiseen valtatasapainoon, joka on Kaliforniaa, Nevadaa ja New Mexicoa lukuunottamatta vahvasti republikaanien hallinnassa. Vaikka demokraatit ovatkin saaneet uusia äänestäjiä liberalisoituneiden esikaupunkialueiden korkeasti koulutetuista nuorista aikuisista, republikaanit ovat silti onnistuneet houkuttelemaan uusia kannattajia erityisesti vähemmän koulutettujen latinotaustaisten vähemmistöjen joukosta.

Lisäksi republikaanipuolue on hyödyntänyt gerrymanderointia, joka tarkoittaa vaalipiirien rajojen muokkaamista siten, että se maksimoi oman puolueen paikkojen määrän alueella. Aurinkovyöhykkeen merkitys on näin ollen ollut keskeinen republikaanien viime vuosikymmenien menestykselle presidentin- ja kongressinvaaleissa. 

Republikaanien valta-asema alueella ei silti ole kiveen hakattu. Alue ratkaisi  vuoden 2020 presidentinvaalit Joe Bidenin saatua eniten ääniä Arizonan ja Georgian osavaltioissa. Yhtenä syynä Bidenin voittoon pidettiin vähemmistöryhmien korkeaa äänestysprosenttia. Alue onkin avainasemassa, mikäli demokraattipuolue halua palata vallankahvaan vuoden 2028 presidentinvaaleissa.

Aurinkovyöhykeellä on ollut keskeinen rooli monissa viime vuosina Yhdysvalloissa käydyissä poliittisissa keskusteluissa, joissa on käsitelty esimerkiksi ilmastonmuutosta, naisten ja vähemmistöjen oikeuksia sekä siirtolaisuutta. Ilmastonmuutoksen monet vaikutukset ovat jo nyt selvästi nähtävissä alueella: äärimmäiset sääilmiöt, lisääntyneet metsäpalot, ennätykselliset lämpötilat, kuivuus ja merenpinnan nousu. Siellä myös sijaitsee valtaosa niistä Yhdysvaltain piirikunnista, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Onkin mahdollista, että ilmastonmuutoksen kasvavat vaikutukset johtavat tulevaisuudessa lisääntyviin vaatimuksiin toimenpiteistä niin osavaltioiden kuin liittovaltion tasolla. 

Samalla ilmastonmuutos nostaa esiin kysymyksiä alueen väestönkasvun kestävyydestä ja tulevaisuudesta. Tämä korostuu erityisesti Lounais-Yhdysvalloissa, jossa Coloradojoen kuivuus 2000-luvun alusta lähtien on merkittävästi vähentänyt vesivarantoja. Keinokastelun rooli alueen kehityksessä, erityisesti Arizonassa, oli merkittävä toisen maailmansodan jälkeen. Arizonan väestö on kymmenkertaistunut 1950-luvulta, mikä on lisännyt paineita alueen rajallisia vesivaroja kohtaan.

Kuvassa Coloradojoki, jonka kuivuus 2000-luvun alusta alkaen on aiheuttanut huolta vesivarantojen riittävyydestä Lounais-Yhdysvalloissa.

Toinen suuri kysymys liittyy naisten oikeuksiin. Aihe nousi pinnalle, kun Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi kesällä 2022 liittovaltion yleisen aborttioikeuden. Päätös siirsi aborttilainsäädännön osavaltiotasolle, ja iso osa aurinkovyöhykkeen osavaltioista onkin rajoittanut abortin saamisen mahdollisuuksia. Aihe on ollut vahvasti esillä niin vuoden 2024 presidentinvaaleissa kuin osavaltiotason politiikassa. On odotettavissa, että alueen oikeusjärjestelmät joutuvat tulevina vuosina käsittelemään entistä enemmän tapauksia, jotka koskevat aborttioikeuden rajoituksia tai laajentamista.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat olleet muutenkin keskiössä alueen keskusteluissa. Erityisesti transyhteisön oikeudet sekä lapsille suunnatut kirjat, oppimateriaalit ja aiheet ovat herättäneet laajaa huomiota. Useat republikaanien hallitsemat osavaltiot ovat rajoittaneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä käsittelevien kirjojen käyttöä sekä aiheiden käsittelyä kouluissa. Myös transsukupuolisten nuorten pääsyä lääketieteellisiin hoitoihin on kavennettu. Esimerkiksi Floridassa on säädetty kiistanalainen ”Don’t Say Gay” –laki, joka kieltää kyseiset keskustelut alakouluissa.

Lisäksi alueella on keskeinen asema siirtolaisuuskysymyksessä, sillä rajaosavaltiot Kalifornia, Arizona, New Mexico ja Texas muodostavat merkittävän reitin varrella. Siirtolaisuus saavutti ennätyslukemat vuosina 2022 ja 2023, jolloin Meksikon ja Yhdysvaltain välisen rajan ylitti vuosittain yli kaksi miljoonaa ihmistä. Useat republikaanien hallitsemat osavaltiot ovat viime vuosina pyrkineet hillitsemään rajanylityksiä kansalliskaartin avulla sekä rakentamalla rajaesteitä, samalla kun kysymys on herättänyt riitaisaa keskustelua Yhdysvaltain kongressissa. 

Siirtolaisuus ja etenkin siirtolaisuuspolitiikan kiristäminen ovat olleet keskeisiä teemoja viimeisimmissä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Donald Trumpin vuoden 2024 kampanjan  tavoitteena oli muun muassa rajoittaa luvattomia rajanylityksiä Meksikosta ja lisätä paperittomien siirtolaisten palautuksia. Vaikka siirtolaisuus on ollut rajaosavaltioiden äänestäjien keskeisimpiä äänestyspäätöksiin vaikuttavia aiheita, voi Trumpin politiikalla olla merkittäviä kauaskantoisia vaikutuksia alueen talouden kehitykselle.

Aurinkovyöhykkeen tulevaisuus

Aurinkovyöhykkeen kasvu viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana on ollut poikkeuksellista: se on siirtänyt Yhdysvaltain poliittista, taloudellista ja kulttuurista painopistettä etelämpään. Kasvun raja voi silti olla edessä ilmastonmuutoksen, alueen kasvavien elinkustannusten sekä Yhdysvaltain yleisemmän väestönkasvun hidastuessa. Kasvavasta aurinkovyöhykkeestä on silti muodostunut termi, joka toimii vastakohtana taantuvalle pohjoiselle ruostevyöhykeelle.

Alueen nopea väestönkasvu on hyödyttänyt republikaanipuolueen asemaa kansallisella tasolla, ja puolue on onnistunut säilyttämään etulyöntiasemansa alueella aina 1960-luvun lopulta asti. Aurinkovyöhykkeen ennustetaan saavan seitsemän lisäpaikkaa edustajainhuoneeseen vuoden 2030 väestönlaskennassa. Samalla sen merkitys vahvistuu presidentinvaalien valitsijamiesjärjestelmässä. Etelä on siten jälleen keskeisessä roolissa vuoden 2028 presidentinvaaleissa: republikaanit tarvitsevat sitä vallan säilyttämiseksi, kun taas demokraateille voitot alueella voisivat avata ovet Valkoiseen taloon.

Kirjoittaja: Henri Winberg
Kommentoint ja editointi: Ira Pöllänen, Ilkka Tiensuu ja Ella Virtanen
Kielenhuolto: Elina Heikkinen


Lisättävää?

Ylläpito tarkistaa kommentit ennen julkaisua. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.