Nepal tasapainottelee kehityksen ja kriisien välimaastossa

Kirjoittajan henkilökuva
Tiina Salola | 14.12.2024
Tekstiartikkelin kuva. Opettaja pitää oppituntia kuurojenkoulun oppilaille Karnalin provinssissa, joka kuuluu Nepalin vähiten kehittyneisiin alueisiin ja jossa koulutuksella on erityisen merkittävä rooli. Kuva: Tiina Salola

Nepal tunnetaan matkailijoiden keskuudessa korkeista vuoristaan ja kehitysyhteistyön saralla päätähuimaavista onnistumisista esimerkiksi köyhyyden vähentämisessä. Lupaavista saavutuksista huolimatta maan menestystarina on yhä kesken. Nepalin maantieteellinen sijainti ja poliittinen epävakaus tekevät maasta erityisen haavoittuvaisen ilmastokriisin edetessä.

Nepalissa on saavutettu vuosikymmenien varrella huomattavia kehitysyhteistyön tuloksia, vaikka maan lähtökohdat ovat haastavat. Vaikeakulkuinen maasto on altis luonnonkatastrofeille ja ilmastokriisin vaikutuksille. Kastijärjestelmä on edelleen merkittävä syy syrjinnän ja epätasa-arvon taustalla, vaikka kastiin perustuva syrjintä on ollut lailla kiellettyä jo 1960-luvulta asti. Nepalin talous myös kasvaa hitaasti ja on paljolti riippuvainen naapureidensa Kiinan ja Intian talouden tilasta sekä suurvaltapolitiikasta. 

Kuitenkin siinä missä kehittyvät maat yleensä kokevat nopeaa talouskasvua mutta hidasta köyhyyden vähenemistä, on Nepal ollut poikkeus sääntöön. Vuosien 1990 ja 2021 välillä Nepalin inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI), kasvoi yli 50 prosenttia, eliniänodote nousi 13 vuodella ja bruttokansantulo kasvoi noin 146 prosentilla. Näitä saavutuksia ovat tukeneet muun muassa Nepalin onnistuneet investoinnit terveydenhuoltoon, koulutukseen ja köyhyyden vähentämiseen, kansainvälisen kehitysyhteistyön pitkäjänteiset panostukset sekä siirtotyöläisyys. 

Hyvistä tuloksista huolimatta Nepalin ei tule liikaa ylpeillä saavutuksillaan. Maa lukeutuu edelleen maailman köyhimpiin valtioihin, sukupuolten välisessä tasa-arvossa on suuria rakenteellisia ongelmia eikä koulujärjestelmä takaa lapsille ja nuorille riittäviä valmiuksia perustaitojen oppimiseen. Maailmanpankin vuoden 2019 tutkimuksen mukaan valtion bruttokansantuote voisi olla kaksinkertainen, jos kaikilla nepalilaisilla lapsilla olisi esteetön pääsy koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Maan kehitystä hidastavat ja vaarantavat esimerkiksi sen sisäpoliittiset ongelmat, joissa valtaeliitin intressit asetetaan kansalaisten hyvinvoinnin ja etujen edelle.

Nepalin poliittisen historian pitkä varjo

Nepalin poliittiseen historiaan sisältyy useita erilaisia kriisejä, joilla on ollut kauaskantoinen vaikutus aina maan nykytilaan asti. Vuosina 1996-2006 Nepalissa vallitsi monarkistisen hallituksen ja maolaississien välinen sisällissota, kun maolaiset aloittivat kansannousun kuningashuonetta vastaan. Jo sisällissotaa edeltävinä vuosikymmeninä maa kamppaili monipuoluejärjestelmän ja absoluuttisen monarkian välimaastossa. Lopulta osapuolet päätyivät rauhansopimukseen, joka muutti kuninkaan roolin seremonialliseksi. Kymmenen vuotta kestänyt sota oli kuitenkin vaatinut yhteensä 17 000 nepalilaisen hengen ja arviolta 150 000 oli joutunut jättämään kotinsa. Vuonna 2008 Nepalista tuli virallisesta tasavalta.

Nepalin demokratian tarina alkoi jo 1950-luvulla, mutta sen demokraattinen kehitys on ollut poukkoilevaa ja politiikkaa leimaa laajalle levinnyt korruptio. Sisällissodan päätyttyä ja seitsemän vuoden poliittisen kiistelyn jälkeen Nepaliin saatiin voimaan uusi perustuslaki, jonka odotettiin luovan pohjaa myös taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. 

Poliittisen historioitsijan Rajesh Gautamin mukaan puolueet ovat soveltaneet uutta perustuslakia kuitenkin heikosti, joka vaikeuttaa demokratian vakiintumista osaksi Nepalin poliittista järjestelmää. Perustuslaki takaa esimerkiksi Nepaliin liittovaltiomallin, jonka tarkoitus on tasapainottaa vallanjakoa keskushallinnon, provinssien ja paikallishallinnon kesken. Hallitukset kuitenkin keskittävät yhä valtaa itselleen sekä estävät provinsseja ja kuntia täyttämästä perustuslaillisia tehtäviään. 

Ailahtelevaa päivänpolitiikkaa havainnollistaa hyvin kuvaus Nepalin “pääministereiden pyöröovista”. Viimeisen 15 vuoden aikana Nepalissa on ollut yhteensä 14 pääministerinimitystä ja usein samat henkilöt päätyvät johtamaan maan hallituksia useampaan otteeseen. Esimerkiksi Nepalin tämän hetkinen pääministeri K. P. Sharma Oli on toiminut neljän eri hallituksen pääministerinä. Hänen edeltäjänsä, Pushpa Kamal Dahal, on puolestaan nähty valtionpäämiehenä jo kolmesti. Yksikään Nepalin pääministeri ei ole pysynyt virassaan kokonaista hallituskautta.

Siirtotyöläisyys tukee kehitystä, mutta millä hinnalla?  

Siirtotyöläisyys ja ulkomaalaiset rahalähetykset ovat tukeneet Nepalin nopeaa kehitystä. Esimerkiksi vuonna 2020 paremman elämän ja korkeampien palkkatasojen perässä lähteneet siirtotyöläiset lähettivät 8,1 miljardia dollaria takaisin kotimaahansa. Ulkomailta perheilleen lähetetyt varat eivät kuitenkaan lisää julkisia investointeja tai monipuolista talouden rakennetta, jolloin maan taloudellinen kehitys on vaarassa jäädä pintapuoliseksi. 

Lisäksi rahavirrat ovat erityisen haavoittuvaisia ulkoisille uhille. Suuren mittakaavan esimerkki tästä oli koronapandemia, jonka aikana sadat tuhannet nepalilaiset joutuivat väliaikaisesti palaamaan takaisin kotimaahansa menetettyään elantonsa ulkomailla. 

Siirtotyöläisyys näyttäytyy nepalilaisille mahdollisuutena tukea perhettään, mutta sen mukana tuomat riskit ovat myös suuret. Ulkomaille lähtevät nepalilaiset työntekijät altistuvat usein hyväksikäytölle ja ihmisoikeusrikkomuksille – myös Suomessa. Fyysisesti vaarallisten olosuhteiden lisäksi siirtotyöläisten kohtaamat henkiset paineet tukea perheitään kotimaissaan sekä hyväksikäyttö ovat johtaneet mielenterveyden haasteisiin ja itsemurhiin

Tyytymättömyys poliittiseen järjestelmään, kehnot työllisyysmahdollisuudet ja matala sosioekonominen tausta ovat perinteisiä syitä muuttaa töihin ulkomaille. Näiden syiden rinnalle on noussut ilmastokriisin kasvava uhka. Ilmastonmuutoksen vaikutukset nepalilaisten ruokaturvaan, elinkeinon harjoittamiseen ja veden saatavuuteen saattavatkin lisätä muuttoliikettä tulevina vuosikymmeninä.

Ilmastokriisin etulinjassa

Ilmastokriisi muodostaa Nepalille ilmeisen uhan, johon sen vaikutusmahdollisuudet globaaleilla areenoilla ovat rajalliset. Nepalin maantieteellinen sijainti ja maaston haastavuus asettavat sen erittäin haavoittuvaiseen asemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Eroosio, maanvyörymät, tulvat ja kuivuus ovat yleistyneet ja muuttuneet vakavimmiksi viimeisten vuosikymmenien aikana. Esimerkiksi syyskuun lopussa 2024 ennätyssateiden aiheuttamissa tulvissa kuoli yli 200 ihmistä

Ilmastokriisin negatiiviset vaikutukset kohdentuvat Nepalin väestöön epätasaisesti ja kohdistuvat erityisesti jo valmiiksi haavoittuvaisiin ihmisryhmiin kuten tyttöihin ja naisiin, vähemmistöihin sekä vammaisiin henkilöihin. Sään ääri-ilmiöt kasvattavat esimerkiksi tytöille ja naisille jo valmiiksi kasaantuvia kotitaloustöitä, mikä puolestaan vaarantaa tyttöjen koulutuksen sekä kasvattaa lapsiavioliittojen määrää. 

Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat lisäksi suoraan Nepalin talouteen ja täten myös sen kehitykseen. Nepalin valtion arvion mukaan syyskuun 2024 ennätyssateet aiheuttivat 120 miljoonan euron loven maan talouteen. Ilmastokriisin eteneminen tarkoittaa Nepalille tulevaisuudessa jatkuvia takaiskuja tasa-arvon ja talouden kehityksen edistämiselle. 

Nepalin matka menestystarinaksi on yhä kesken

Nepalin tavoitteena on siirtyä pois vähiten kehittyneiden maiden (Least Developed Countries, LDC) listalta vuonna 2026 ja nousta alemman keskitulon maaksi vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä jälkimmäinen näistä tavoitteista vaikuttaa epätodennäköiseltä ja vaatisi Nepalilta huomattavasti nykyistä nopeampaa taloudellista kehitystä. Nepalin siirtyminen pois vähiten kehittyneiden maiden joukosta näyttää puolestaan lupaavalta. 

Nepalin siirtymisellä pois vähiten kehittyneiden maiden listalta ja nousulla alemman keskitulon maaksi olisi vääjäämättömiä vaikutuksia sen asemaan globaalissa taloudessa sekä kehitysyhteistyörahoituksen kentällä, mutta seurausten luonnetta on vaikea ennustaa etukäteen. UNDP:n mukaan negatiiviset vaikutukset kehitysyhteistyön saralla voisivat jäädä Nepalin kannalta lopulta vähäisiksi, sillä monet sen monen- ja kahdenkeskeisen yhteistyön kumppanimaat eivät vaadi LDC-statusta tuen takaamiseksi. Vaikka Nepalin talous tulee kokemaan myös takaiskuja muutoksen myötä, LDC-statuksen karistamisen odotetaan jatkossa tuovan maahan kipeästi tarvittavia kansainvälisiä sijoituksia.

Nepalin matka menestystarinaksi on alkanut, mutta sen määränpää siintää vielä epävarmassa tulevaisuudessa. Ilmastokriisi voi osoittautua Nepalille kohtalonkysymykseksi, johon sen on vaikea varautua. Selvitäkseen sisäisistä ja ulkoisista haasteistaan, Nepalin tulee nähdä vaivaa oikeusvaltiokehityksen, syrjinnän vastaisen työn ja talousjärjestelmänsä monipuolistamisen eteen. Jo hallintoa parantamalla ja korruptiota kitkemällä voisimme lukea Nepalista vieläkin vaikuttavampia uutisia vastaisuudessa.

Kirjoittaja: Tiina Salola

Editointi: Veikko Mäkelä, Eero Tuorila

Kielenhuolto: Saana Kääriäinen


Lisättävää?

Ylläpito tarkistaa kommentit ennen julkaisua. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.