Teksti: Sohvi Kangasluoma | Kuvitus: Emilia Kangasluoma

Sohvi Kangasluoma on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Hän tarkastelee väitöskirjassaan arktista öljy- ja kaasuteollisuutta ja sen vaikutuksia inhimilliseen turvallisuuteen feministisen teorian kautta. Kangasluoma on toiminut The Ulkopolitistin Arktiset tulevaisuudet -sarjan koordinaattorina. Tämä kommentti lopettaa sarjan.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta tieteen pohjalta voidaan varmuudella todeta, että arktisen alueen tulevaisuus on sidottu ilmastonmuutoksen etenemiseen.

Arktinen alue ei ole yksi, homogeeninen yhden kansan maantieteellinen alue. Arktisia alueita on niin monta kuin on niiden ihmisiäkin — arktisen biodiversiteetin monimuotoisuutta unohtamatta. Puhuttaessa arktisesta alueesta kansainvälispoliittisessa keskustelussa, nämä kaksi asiaa usein unohtuvat huomion keskittyessä arktisen alueen luonnonvaroihin ja niiden hyödyntämiseen. Arktisen alueen öljy- ja kaasuvarannot, mineraalit sekä jään sulamisen myötä vapautuvat kauppareitit ovat herättäneet useiden ei-arktisten toimijoiden kiinnostuksen alueeseen, jota on perinteisesti pidetty periferiana. Kiinan arktinen politiikka on kenties näkyvintä ei-arktisen valtion harjoittamaa toimintaa ja vahvasti sidoksissa ilmastonmuutoksen myötä avautuviin uusiin kauppareitteihin Jäämerellä. Myös EU on vahvistanut arktista politiikkaansa. Arktiset valtiot, kuten Norja, Venäjä ja USA, etsivät ja avaavat uusia arktisia öljy- ja kaasukenttiä samanaikaisesti kun maailman tulisi pikimmiten luopua fossiilisista polttoaineista.

Ilmastonmuutos on ilmiö, joka vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Arktisilla alueilla ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat nähtävissä voimakkaammin kuin muualla maailmassa. Valitettavan usein arktisessa keskustelussa ilmastonmuutos nähdään mahdollisuutena eikä valtavana uhkana, jota se on arktiselle luonnolle, eläimille sekä ihmisille. Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa viitataan usein tulevaisuuden ilmiöön, vaikka eri puolilla maailmaa koetaan pieniä apokalypsejä jo nyt. Arktisilla alueilla ilmastonmuutoksen järisyttävät vaikutukset ovat olleet tiedossa jo pitkään. Arktinen merijää sekä esimerkiksi Grönlannin jäätiköt ovat sulaneet valtavasti viime vuosikymmenien aikana. Jääpeitteen pienentyessä ”mahdollisuudet” luonnonvarojen  sekä laivareittien hyödyntämisen kasvavat, kun taas perinteiset elinkeinot ja arktinen luonto joutuvat sopeutumaan tilanteeseen — tai jopa katoavat. Arktinen alue ei ole tyhjiö, vaan noin neljän miljoonan ihmisen ja tuhansien eläinlajien koti.

Arktisen alueen tulevaisuudelle toivoa voi löytyä yllättävistäkin paikoista. Globaalin ilmastoliikkeen lisäksi myös esimerkiksi sijoituspankit ovat kiinnittäneet huomiota arktiseen alueeseen ja sen tilaan.  Amerikkalainen investointipankki Goldman Sachs ilmoitti joulukuussa 2019 lopettavansa investoinnit uusiin arktisen alueen öljy- ja kaasuprojekteihin ja liittyi näin yhä pitenevään listaan kansainvälisistä rahoituslaitoksista, jotka ovat päättäneet lopettaa tällaisten hankkeiden rahoituksen.  Koska arktinen öljyntuotanto on hyvin kallista, päätös lienee myös taloudellisesti oikea. Suurien pankkien päätökset irtaantua arktisen alueen fossiilisten polttoaineiden tuotannosta kertovat kuitenkin suuremmasta muutoksesta. Näiden pankkien toiminta on yksi esimerkki siitä, kuinka ilmastonmuutosta voidaan ja kuinka sitä täytyy ratkaista yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Norjassa on käynnissä oikeustapaus, jossa ympäristöjärjestöt ovat haastaneet Norjan valtion oikeuteen uusien öljy- ja kaasukenttälisenssien myöntämisestä Barentsinmerelle. Vaikka oikeus tuomitsi tapauksen Norjan valtion hyväksi, tunnusti se ympäristöjärjestöjen vaatimuksen kaikkien oikeudesta hyvinvoivaan ympäristöön. Oikeuden määritelmä oli ympäristöjärjestöjen kannalta suotuisampi kuin aiemmissa samankaltaisissa oikeustapauksissa, ja nyt se etenee valituksen kautta korkeimpaan oikeuteen. Tapaus osoittaa sen, kuinka ilmastonmuutos ja sen eteneminen määritellään yhä enenevissä määrin myös oikeuslaitoksen tasolla.

Ilmastonmuutos on globaali ilmiö, joka vaikuttaa eri puolilla maailmaa eri tavoin. Se on kaikkea muuta kuin tasapuolinen. Arktinen tulevaisuus on hyvin sidoksissa ilmastonmuutoksen tulevaisuuteen. Arktisten ja ei-arktisten toimijoiden toiminnassa arktisella alueella onkin hyvä pysähtyä pohtimaan tekojen vaikutuksia ja motiiveja. Ei ole millään tavoin kestävää vain hyödyntää uniikin ja haavoittuvaisen alueen luonnonvaroja ilman, että siitä myös pidetään huolta. Arktinen alue ei saa olla paikka josta vain ammennetaan.