Palestiinan tila kapenee jatkuvasti, ja väkivallan kierre Israelin miehittämillä alueilla on jälleen yltynyt. Palestiinassa odotukset Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenia kohtaan olivat Donald Trumpin kauden jälkeen korkealla. Kauden puolivälissä moni lupaus odottaa kuitenkin vielä lunastamistaan. Suurlähettilään mukaan Palestiinan tilanne vaatisi enemmän kansainvälistä huomiota.

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kausi on puolivälissä, ja palestiinalaiset odottavat edelleen hänen presidentinvaalikampanjansa aikana tekemiensä lupausten lunastamista.

Poliittisesti helpompia aikoja ei kuitenkaan Bidenille ja Palestiinalle ole näköpiirissä: demokraatit näyttäisivät kirjoitushetkellä olevan menettämässä välivaaleissa edustajainhuoneen republikaaneille, ja kuun alussa järjestetyissä Israelin vaaleissa Benjamin Netanjahun johtama oikeistoblokki ekstremisteineen onnistui saamaan enemmistön Knessetiin, Israelin parlamenttiin. Lisäksi vedonlyöntisivustojen spekulaatioissa republikaanien Ron DeSantisia ja Donald Trumpia pidetään tällä hetkellä Bidenia todennäköisempinä vaihtoehtoina Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi.

Trump: uusi pääkaupunki ja rauhansuunnitelma

Sovinnaisen diplomatian nurkkaan heittänyt Trump mylläsi Luvatussa maassa miten tahtoi, silloisen Netanjahun hallinnon tavoitteiden mukaisesti.

Vuonna 2020 Trump esitteli rauhansuunnitelman Israelin ja Palestiinan välille – palestiinalaisilta sen kummemmin kysymättä. Suunnitelman takana oli kyseenalaisin meriitein Lähi-idän-politiikan arkkitehdiksi pestattu Trumpin vävy, Jared Kushner.

Suunnitelma kaatui omaan mahdottomuuteensa, sillä jo etukäteen oli selvää, etteivät palestiinalaiset tulisi hyväksymään sopimusta, jossa heidän näkemyksiään ei ole huomioitu. Myös esimerkiksi Jerusalemin asema jäi suunnitelmassa ristiriitaiseksi, sillä sen mukaan Jerusalem olisi Israelin jakamaton pääkaupunki, mutta samalla Itä-Jerusalem voisi kuitenkin tulevaisuudessa toimia Palestiinan pääkaupunkina.

Jerusalemin asema onkin yksi keskeisistä kysymyksistä rauhan kannalta. Trumpin yksi näyttävimmistä symbolisista teoista oli siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ja tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupunkina.

Lisäksi Trump katkoi Yhdysvaltain diplomaattisia siteitä Palestiinaan sulkemalla Palestiinan-konsulaatin Jerusalemissa ja Palestiinaa edustavan Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n toimiston Washingtonissa.

Lähi-idässä Biden ei pääse Trumpia pakoon

Virkaanastujaisissaan Biden julisti ottavansa Yhdysvaltain kansainvälisen diplomaattisen johtajuuden takaisin Trumpin Amerikka ensin -doktriinin jälkeen. Joitakin Trumpin päätöksiä Biden kumosi jo ensimmäisenä päivänään.

Bidenin presidentinvaalikampanja näyttikin pitkälti perustuvan siihen, että hän tulisi tekemään suunnilleen kaiken päinvastoin kuin edeltäjänsä.

Lähi-idässä Trumpin perintöä on kuitenkin vaikea sivuuttaa, vaikka presidentiksi astuttuaan Biden vaikuttaa muuten välttelevän mainitsemasta edeltäjäänsä nimeltä.

Israelin suhteen Biden on urallaan edustanut Yhdysvaltain vakiintunutta, Israelia vankkumattomasti tukevaa linjaa, mutta toisaalta hän haluaisi tehdä pesäeroa Trumpiin sekä huomioida puolueessaan lisääntyvät Palestiina-sympatiat.

Joitakin symbolisia kädenojennuksia Palestiinalle tarjonnut Bidenin hallinto vaikuttaa kuitenkin monilta osin sitoutuneen Trumpin muovaamaan uuteen järjestykseen, mikä on palestiinalaisille pettymys.

Lähi-idässä Trumpin perintöä on vaikea sivuuttaa.

Klikkaa twiitataksesi.

Suurlähettiläs: palestiinalaisilla realistisen varaukselliset odotukset Bidenia kohtaan

Suurlähettiläs Päivi Peltokoski siirtyi Ramallahiin Suomen Palestiinan-yhteystoimiston päälliköksi Trumpin kauden lopulla. Hänen mukaansa palestiinalaisten odotukset Bidenia kohtaan olivat Trumpin jälkeen suhteellisen korkealla, mutta samaan aikaan realistiset.

“Täällä odotettiin, että Biden alkaa perumaan Trumpin aikana tehtyjä muutoksia, jotka olivat kaikki Palestiinan osalta heikennyksiä. Toisaalta arvioitiin, ettei Lähi-itä tule olemaan ensimmäisenä prioriteettina Bidenin agendalla, ensin tulisivat varmasti sisäpoliittiset haasteet ja Yhdysvaltain talous”, summaa Peltokoski.

Suurlähetystöä Biden ei aio palauttaa Tel Aviviin, mutta presidentinvaalikampanjassaan hän lupasi toimia ensi tilassa Itä-Jerusalemin konsulaatin ja Washingtonin PLO:n toimiston uudelleen avaamisen eteen.

Parin ensimmäisen vuoden aikana kysymys on kuitenkin osoittautunut yllättävän vaikeaksi, ja Itä-Jerusalemissa sijaitseva rakennus seisoo edelleen tyhjillään.

“Tarkkaa syytä ei ole annettu julkisuuteen. Palestiinalaiset sanovat, että esteenä on Israelin vastustus”, arvioi Peltokoski.

Biden: teknis-taloudellista tukea poliittisen ratkaisun sijaan

Bidenin presidenttiys on sen sijaan konkreettisesti näkynyt kehitysyhteistyössä. Trumpin kokonaan lakkauttamaa rahoitusta on palautettu esimerkiksi kehitysyhteistyövirasto USAID:n Palestiina-ohjelmiin.

“Ei kylläkään vielä täysimääräisesti”, huomauttaa Peltokoski.

Peltokosken mukaan merkittävää on erityisesti se, että USAID palasi YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:n rahoittajaksi.

Peltokoski pitää symbolisesti merkittävänä myös sitä, että vieraillessaan Länsirannalla Biden liikkui Itä-Jerusalemissa ilman Israelin protokollaa.

Itse tapaaminen Palestiinan presidentti Mahmud Abbasin kanssa Betlehemissä jäi kuitenkin palestiinalaisten mielestä turhan lyhyeksi ja käsitteli lopulta lähinnä teknis-taloudellisia kysymyksiä, jotka ovat poliittisesti helpommasta päästä. Niistä jopa Israel suostuu neuvottelemaan palestiinalaisten kanssa.

Palestiinalaishallinto on joutunut joustamaan konfliktin poliittisesta ratkaisusta neuvottelemisesta saadakseen palestiinalaisille työlupia Israeliin sekä muita taloudellisia myönnytyksiä. Työluvat ovat palestiinalaishallinnolle sisäpoliittisesti tärkeä asia, sillä niiden myötä Israelin kontrolloima valtio pystyy tarjoamaan kansalaisilleen edes jonkinlaisia taloudellisia näkymiä.

Taloudellisista parannuksista agendalla on ollut työlupien lisäksi esimerkiksi 4G-verkon salliminen Länsirannalle ja 3G:n Gazaan. Toistaiseksi 4G ei Peltokosken mukaan ole käytössä ainakaan Ramallahissa. Biden lupasi vierailunsa yhteydessä myös  Itä-Jerusalemin Augusta Victorian sairaalalle 100 miljoonaa dollaria, mutta nekään rahat eivät ole Peltokosken mukaan vielä tulleet perille.

Lupaukset ovat yksi asia, mutta niiden toteuttamisen aikajänne näyttää olevan asia erikseen.

Palestiinan kohtalonkysymyksenä siirtokuntapolitiikan pysäyttäminen

Vierailullaan Biden toisti tavoitteensa kahden valtion ratkaisusta vuoden 1967 rajojen mukaan, mikä on Peltokosken mukaan huomionarvoinen lausunto.

Kriitikoiden mukaan kahden valtion ratkaisu on kuitenkin tällä hetkellä tavoitteena saavuttamaton, sillä vallitseva tilanne ei ole staattinen, rauhanneuvotteluja odottava tila. Sen sijaan Israel tiukentaa otettaan miehitetyistä alueista jatkuvasti ja lunastaa yhä enemmän maa-alaa Länsirannasta.

Konkreettisten toimien ja neuvottelujen loistaessa poissaolollaan kahden valtion ratkaisu jää lähinnä kansainvälisen yhteisön ja israelilaisten poliitikkojen tyhjäksi hokemaksi.

“En usko, että ilman tilanteen rauhoittamista voidaan puhua isommista kysymyksistä”, Peltokoski myöntää.

Rauhanneuvottelujen etenemistä jarruttaa myös se, että Venäjän sotiminen Ukrainassa vuodesta 2014 alkaen on halvaannuttanut aiemmin rauhanneuvottelujen foorumina toimineen Lähi-idän kvartetin, jonka osapuolet ovat YK, EU, Yhdysvallat ja Venäjä.

Palestiinalaisten kohtalonkysymys on Peltokosken mukaan tällä hetkellä siirtokuntapolitiikka.

Israelin Länsirannan puolelle rakentamat juutalaissiirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden näkökulmasta laittomia, ja kansainvälinen yhteisö (yhtenä poikkeuksena Trumpin hallinto) tuomitsee ne kategorisesti – siis periaatteessa.

Käytännössä mikään taho ei estä Israelia rakentamasta siirtokuntia.

Siirtokuntalaisia lasketaan olevan nyt noin 750 000, ja Israel myöntää jatkuvasti rakennuslupia uusille siirtokunnille.

Rauha lipuu koko ajan kauemmaksi, kun käy yhä vaikeammaksi määritellä, missä itsenäisen Palestiinan raja menisi.

“Jos katsoo kartasta, niin alue on täyttä tilkkutäkkiä”, sanoo Peltokoski.

Väkivallan kierre tulisi katkaista

Israelissa ja sen miehittämillä palestiinalaisalueilla väkivalta on kiihtynyt keväästä asti. Israel vastasi alkukevään terrori-iskujen aaltoon edelleen jatkuvalla ratsioiden sarjalla. Länsirannan kaupunkeihin ja pakolaisleireihin kohdistuneissa ratsioissa on kuollut yhteensä noin 130 palestiinalaista.

Elokuussa Israel teki Gazaan ennaltaehkäiseviä ilmaiskuja, joka on kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kyseenalainen käsite. Israelin puolella huomio kuitenkin usein kiinnittyy Gazan puolelta lentäviin raketteihin, joita tällä kertaa ampui Israelin iskujen kohteena ollut järjestö Islamilainen jihad iskujen jälkeen.

Peltokoski toteaa Israelin puolelle kohdistuvan terrorismin uhan olevan todellinen. Juurisyynä hän näkee kuitenkin konfliktin pitkittymisen ja palestiinalaisten turhautumisen yhtäältä palestiinalaishallinnon ja toisaalta kansainvälisen yhteisön kyvyttömyyteen tarjota turvaa ja tulevaisuutta. Se on omiaan saamaan palestiinalaiset ottamaan oikeuden omiin käsiinsä.

“Sitä mukaa kun nuorten miesten toivottomuus ja näköalattomuus lisääntyy, niin kuin Nabluksessa ja Jeninin pakolaisleirillä, sitä enemmän Israelin puolelle tulee väkivaltaisia iskuja.”

Iskut taas antavat Israelille oikeutuksen uusiin ratsioihin ja otteiden koventamiseen – ja väkivallan kierre on valmis.

Al Jazeeran palestiinalais-yhdysvaltalainen toimittaja Shireen Abu Akleh oli raportoimassa nimenomaan Israelin ratsioista Jeninin pakolaisleirillä, kun hänet ammuttiin toukokuussa 2022.

Aluksi Israelin armeija syytti kuolemasta palestiinalaisia ja totesi sitten ampujan määrittelemisen olevan mahdotonta, kunnes lopulta myönsi kyseessä todennäköisesti olleen israelilaissotilaan luoti.

Abu Aklehin perhe sekä kymmenet kongressiedustajat vaativat pitkään FBI:n osallistumista tutkintaan, kuten usein toimitaan Yhdysvaltain kansalaisten epäselvissä kuolemantapauksissa. Bidenin hallinto tyytyi pitkään toteamaan, ettei se aio syyttää Israelia sotarikoksista tapaukseen liittyen. Lopulta 14.11. Yhdysvaltain oikeusministeriö kuitenkin tiedotti aloittavansa tapauksesta tutkinnan.

Tällä hetkellä Palestiinan tilanne vaatisi Peltokosken mielestä paljon nykyistä enemmän kansainvälistä huomiota. Hänen mukaansa lännessä ei ymmärretä, kuinka pahaksi tilanne on liukumassa.

“Ensinnäkin pitäisi olla huomio, toiseksi suoraa puhetta molemmille osapuolille esimerkiksi korkean tason yhteyksissä ja kolmanneksi seuraamuksia kansainvälistä oikeuden rikkomisesta”, esittää Peltokoski.

Trumpin perintöä on jäänyt vakiintuneeksi osaksi Bidenin ulkopolitiikkaa.

Klikkaa twiitataksesi.

Abraham-sopimukset jättävät Palestiinan paitsioon

Kun loitonnetaan karttaa Israelia ja Palestiinaa laajemmalle alueelle, Trumpin kaudella Lähi-idän-suhteissa tapahtui huomattava läpimurto: Israelin ja usean arabimaan suhteet normalisoineet Abraham-sopimukset. Aiemmin juuri Palestiinan kysymys oli ollut este Israelin ja arabimaiden välisille suhteille.

Sopimusten taloudellisen luonteen vuoksi ne vaikuttavat kaikille osapuolille hyvältä diililtä – paitsi tietenkin paitsioon jääneelle Palestiinalle (lisälukemista Abraham-sopimuksista Palestiinan näkökulmasta).

Bidenilla ei näytäkään olevan intressejä kyseenalaistaa Abraham-sopimuksia – oikeastaan päinvastoin. Abraham-sopimukset ovat julkilausuttu osa Bidenin hallinnon kansallisen turvallisuuden strategiaa.

Trumpin perinnöstä sekä Jerusalemin tunnustaminen Israelin pääkaupunkina että Lähi-idän-suhteiden uudelleenjärjestely ovat siis jääneet vakiintuneeksi osaksi myös Bidenin ulkopolitiikkaa.

Osa kriitikoista sanookin Bidenin Lähi-idän-politiikan olevan lähempänä Trumpin kuin Obaman linjaa, mutta nähtäväksi jää, millaisen jäljen presidentti haluaa jättää Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan kautensa jälkipuoliskolla.

Kaiken kaikkiaan Biden edustaa paluuta varovaiseen ja ennakoitavaan ulkopolitiikkaan.

Kysymys vain kuuluu, onko Palestiinalla tulevaisuutta status quoa varjelevassa maailmanjärjestyksessä. Kuten todettua, aika on Israelin miehityksen puolella.

Kirjoittaja: Aleksi Nissilä

Editointi: Ulla Henttonen ja Ilmari Reunamäki

Kielenhuolto: Elena Rintamäki

Analyysia päivitetty 14.11.2022 kello 16.50 huomiolla Israelin elokuussa Gazaan tekemistä ilmaiskuista.

Analyysia päivitetty 15.11.2022 kello 0.17 tiedolla Yhdysvaltain oikeusministeriön aloittamasta tutkinnasta Shireen Abu Aklehin ampumiseen liittyen.