Lokakuussa 2022 miljardööri Elon Musk osti Twitterin, joka tunnetaan nykyään X-alustana. “Sananvapausabsolutisti” Muskin käsissä X:n on pelätty täyttyvän disinformaatiosta, häirinnästä ja vihapuheesta. Euroopan unioni pyrkii laittamaan miljardöörin aisoihin ja toimimaan globaalina johtajana someyhtiöiden vastuiden määrittelyssä. 

Impulsiivinen päähänpisto. Tämä sanapari voisi tiivistää elämäkertakirjailija Walter Isaacsonin kuvauksen miljardööri Elon Muskin vuosi sitten tekemästä Twitter-kaupasta, joka sysäsi someyhtiön kohukierteeseen.

Toukokuisena yönä tehdyn tarjouksen jälkeen Musk alkoikin empiä. Twitter joutui nostamaan miljardööriä vastaan kanteen, ennen kuin 44 miljardin dollarin yrityskauppa saatiin maaliin. 

Kun omistajanvaihdos toteutui lokakuussa 2022, nimitti Musk itsensä aluksi Twitterin toimitusjohtajaksi. Hän käynnisti someyhtiössä massairtisanomiset ja joukon kiisteltyjä uudistuksia. Näihin lukeutuu esimerkiksi tilausmaksullinen varmennusmerkki, jonka avulla käyttäjä pystyy nyt kirjoittamaan pidempiä julkaisuja sekä muokkaamaan niitä jälkikäteen. Sen sijaan ilman tilausmaksua alustalla näkee aiempaa vähemmän uusia postauksia.

Kesällä 2023 some sai uuden nimen X, ja Twitterin sininen lintulogo siirtyi internetin historiaan.     

Muskin nousu someyhtiön omistajaksi herätti laajasti huolta, sillä X on yhä yksi merkittävimmistä julkiseen keskusteluun käytetyistä digitaalisista alustoista. Se on erityisesti poliitikkojen, toimittajien ja akateemikkojen suosiossa, minkä takia X määrittää yhteiskunnallisen keskustelun agendaa ja sävyä.  

Heti kaupan toteuduttua asiantuntijat niin teknologiayrityksissä kuin järjestökentällä arvioivatkin Muskin uhkaavan jopa demokratiaa ja sananvapautta. Uusissa käsissä somealusta tulisi täyttymään disinformaatiosta, häirinnästä ja vihapuheesta.   

Mihin nämä väitteet Muskin vaarallisuudesta perustuvat, ja ovatko ne käyneet toteen vuoden aikana? Entä kuinka someyhtiöiden valtaa yhteiskunnalliseen keskusteluun tulisi säännellä?

Valtaa aina autoteiltä avaruuteen asti

Elon Musk on kiistatta äärimmäisen menestynyt liikemies, joka on johdattanut maailman sähköautojen aikakaudelle. Visionääriset ideat ovat tehneet Muskista maailman rikkaimman henkilön, jonka valta ulottuu yritysomistusten kautta autoteiltä avaruuteen asti. Yritysten tuoma valta on avannut Muskille vaikutuskanavan myös kansainväliseen politiikkaan, muun muassa Ukrainan sotaan, ja hän haluaa selvästi ottaa kantaa globaaleihin tapahtumiin.

X-alustan takia maailma on entistä kiinnostuneempi Muskin poliittisista näkemyksistä. Niillä on merkitystä muun muassa sen kannalta, miten X moderoi sisältöjään ja mitä tietoa alustan toimintalogiikasta on kaikkien saatavilla.

Muskin poliittisesta ajattelusta on kuitenkin vaikea saada selkeää kuvaa, vaikka hän ilmaisee mielipiteitään usein estoitta somessa. Yritysjohtaja on tunnettu ronskeista vitseistään ja huumorista, joka osan mielestä flirttailee välillä jopa netin laitaoikeistolaisten alakulttuurien kanssa.

Yleisesti miljardöörin poliittisen ajattelun onkin arvioitu liikkuneen aiempaa oikeistolaisempaan suuntaan viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2022 Musk kertoi äänestäneensä vaaleissa ensimmäistä kertaa republikaanipuolueen ehdokasta ja tukevansa Floridan kuvernööriä, republikaani Ron DeSantisia, Yhdysvaltain presidenttikisassa.     

Woke-vastainen sananvapausabsolutisti

Musk vastustaa woke-ajattelua, jonka hän on sanonut olevan “perustavanlaatuisesti tiedettä, meriittejä ja yleensä ihmisyyttä vastaan”. Miljardööri kutsuu itseään “sananvapausabsolutistiksi”, ja hän on jo pitkään suhtautunut epäileväisesti yrityksiin rajoittaa loukkaavaa puhetta sosiaalisen median alustoilla. 

Jo ennen ostopäätöstään Musk ajatteli, että Twitterin moderoinnista vastasivat lähinnä demokraatteja äänestävät liberaalit työntekijät. Muskin mielestä tämä rajoitti käyttäjien sananvapautta ja uhkasi alustan keskustelukulttuuria. Esimerkiksi Donald Trumpin tilin sulkeminen oli Muskin silmissä osoitus liian pitkälle menneestä sananvapauden rajoittamisesta, ja hän palauttikin entisen presidentin tilin alustan ostettuaan. 

Elämäkertakirjailija Isaacson väittää, että Twitter-kauppa syntyikin pitkälti Muskin halusta estää alustaa ajautumasta julkisesta keskustelufoorumista samanmielisten kerhoksi, jossa eriäviä mielipiteitä ei suvaita. Musk on perustellut myös julkisuudessa Twitterin ostoa sananvapauden ja demokratian puolustamisella. 

Musk on perustellut julkisuudessa Twitterin ostoa sananvapauden ja demokratian puolustamisella. Käytännössä hän on sananvapauskäsityksessään kuitenkin hyvin ristiriitainen.

Klikkaa twiitataksesi.

Käytännössä Musk on sananvapauskäsityksessään kuitenkin hyvin ristiriitainen. Samalla kun hän julistaa taistelevansa demokratian puolesta löysemmällä moderoinnilla, on X jäädyttänyt (ja myöhemmin palauttanut) tunnettujen toimittajien tilejä ja nostanut kanteen voittoa tavoittelematonta Center for Countering Digital Hate -järjestöä vastaan. 

X syyttää järjestön tutkijoita alustan palveluehtojen rikkomisesta, sillä he ovat keränneet alustalta suuren määrän dataa analyysiaan varten. Näitä tietoja järjestö on hyödyntänyt julkaisuissaan, joissa se osoittaa muun muassa vihapuheen yleistyneen alustalla Muskin omistuksen aikana. X:n mukaan Center for Countering Digital Hate -järjestö näyttää pyrkivän aiheuttamaan harmia yrityksen liiketoiminnalle.

Somealustat disinformaation ja vihan levittäjinä

Vaikka synkimmät ennustukset esimerkiksi trollien ja valeuutisten hallitsemattomasta leviämisestä eivät näytä toteutuneen X:ssä, on kulunut vuosi muistuttanut, ettei digitaalista julkista keskustelua voi jättää kaupallisten someyhtiöiden itsesääntelyn varaan. Myöskään sananvapauden määrittely ei voi olla yksittäisten ihmisten käsissä.

Muskin impulsiivinen persoona, poliittiset näkemykset ja globaali vaikutusvalta osoittavat, että pelisääntöjen laatimisella on jo kova kiire. 

Sosiaalisen median alustoihin liittyvät riskit on tiedetty jo pitkään. Useissa yhteyksissä pelkojen on myös osoitettu käyneen toteen: alustoja on käytetty disinformaation levittämiseen, vaalituloksiin vaikuttamiseen ja jopa kansanmurhaan yllyttämiseen. Tästä huolimatta somejätit ovat olleet hyvin haluttomia avaamaan alustojen toimintaperiaatteita tai paljastamaan, mihin tarkoituksiin käyttäjien dataa hyödynnetään.   

Komissaari Thierry Breton (vas.) vieraili yritysjohtaja Elon Muskin luona Austinissa Teslan tehtaalla toukokuussa 2022. He keskustelivat muun muassa EU:n digipalvelusäädöksestä. Lähde: European Union, EC – Audiovisual Service, 2022.

Lisää moderointia ja avoimuutta 

Tähän Euroopan unionin digipalvelusäädös (Digital Services Act) pyrkii puuttumaan. Säädöspaketti sisältää erityisvelvoitteita somejäteille, joilla tarkoitetaan tässä yhteydessä vähintään 45 miljoonaa EU-käyttäjää tavoittavia verkkoalustoja ja hakukoneita. X kuuluu EU:n erityisvalvonnan piiriin yhdessä 18 muun yrityksen kanssa.  

Jatkossa somejäteiltä vaaditaan, että ne kertovat entistä avoimemmin, millä perusteilla käyttäjille suositellaan sisältöjä. Sensitiivisiä henkilötietoja, kuten terveystietoja tai seksuaalista suuntautumista, ei saa enää käyttää mainonnan kohdentamiseen. Samalla yhtiöiden vastuu palveluissa olevista laittomista sisällöistä kasvaa.   

Alustojen tulee poistaa laiton materiaali, tarjota käyttäjille mahdollisuus ilmoittaa siitä ja erottaa toistuvasti laittomuuksia jakava käyttäjä, jos hän jatkaa toimintaa vielä varoituksen jälkeen. EU myös velvoittaa somejätit analysoimaan ja vähentämään esimerkiksi disinformaatioon ja vihapuheeseen liittyviä riskejä sekä raportoimaan niistä yksityiskohtaisesti Euroopan komissiolle.    

EU:n digipalvelusäädös tuottaa jo nyt päänvaivaa Muskille. 

Euroopan komission tuore raportti osoittaa, ettei X ole onnistunut disinformaation torjunnassa vaan Muskin alustalla tekemät uudistukset ovat päinvastoin jopa kiihdyttäneet muun muassa Kreml-mielisen propagandan leviämistä.    

Tilanteesta tekee entistä kiusallisemman se, että toukokuussa X jätti allekirjoittamatta disinformaation torjuntaan keskittyvän EU:n menettelyohjeen, jota suurten teknologiayritysten ja verkkomainontateollisuuden edustajat olivat kehittäneet vapaaehtoisesti. Sen sijaan esimerkiksi niin ikään amerikkalaiset Meta ja Google sekä kiinalaisomisteinen TikTok lupasivat noudattaa menettelyohjeen suosituksia.  

EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton pettyi X:n päätökseen ja lupasi vaatia Muskia henkilökohtaisesti vastuuseen ohjeen noudattamisesta. 

Breton on myös muistuttanut julkisuudessa EU:n digipalvelusäädöksen velvoittavuudesta. EU voi määrätä toistuvista rikkomuksista sakkoja, jotka voivat olla enintään kuusi prosenttia verkkoalustan maailmanlaajuisesta myynnistä. Äärimmäisessä tilanteessa EU voisi myös estää palvelun käytön väliaikaisesti.

Euroopan unioni globaalina johtajana?

Julkisuudessa Musk on vakuuttanut X:n noudattavan EU:n digipalvelusäädöstä, mutta arvioiden mukaan yhtiöllä on vaikeuksia laittaa moderointia kuntoon joukkoirtisanomisten jälkeen. Paljon riippuu siis myös EU:n valvonnasta ja kyvystä sanktioida someyhtiöitä, jos ne eivät toimi uusien sääntöjen mukaan. Kuten verkkolehti Politico ilmaisi asian, EU:lla on nyt hampaat, mutta sen pitää vielä purra niillä.

EU:n onnistuminen digipalvelusäädöksen täytäntöönpanossa olisi merkittävä voitto eurooppalaiselle sananvapauskäsitykselle, joka korostaa yksilön vastuuta puheistaan. 

Euroopassa ihmisoikeudet on nostettu demokratian ytimeen toisen maailmansodan jälkeen. Sananvapaus antaa oikeuden sanoa mitä haluaa, mutta rikoslaki ja muu lainsäädäntö määrittävät puheelle rajat. EU on pyrkinyt tarkentamaan näitä rajoja digipalvelusäädöksellä.    

Jos uudet säännöt purevat, jää Muskin kädenjälki netin keskustelukulttuuriin pelättyä pienemmäksi. Useat maat seuraavat tarkkaavaisesti EU:n toimintaa, sillä myös ne valmistelevat ja toimeenpanevat kansallista lainsäädäntöä digitaalisten alustojen vastuista.
 

Jutun lähteenä on käytetty myös Walter Isaacsonin kirjaa “Elon Musk” (2023).

–

Kirjoittaja: Anni Juusola
Kuva: Miro Johansson
Editointi: Heidi Nihtilä, Miro Johansson ja Annastina Haapasaari 
Kielenhuolto: Hanna Lehto