Kirjoittaja Joel Pyykkönen työskentelee erityisasiantuntijana puolustusministeriössä ja opiskelee maisteritutkintoa maailmanpolitiikasta Lapin yliopistossa. Hän on aiemmin valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat hänen omiaan.

Pohjois-Korean keulakuvina on viimeisen yli 70 vuoden ajan totuttu näkemään vain Kim-dynastiaa edustavia miehiä. Kim Jong-un, 40, on toiminut dynastian kasvoina viimeiset 13 vuotta, ja vaikka hänen valtakautensa ei todennäköisesti ole loppumassa piakkoin, on syytä arvioida aikaa hänen jälkeensä. Miehisen Kim-dynastian aika saattaa tulla hänen jälkeensä ainakin toistaiseksi päätökseensä, jos sosialistisen satumaan ruoriin astuu hänen pikkusiskonsa Kim Yo-jong. 

Kim Jong-unin sisaresta Kim Yo-jongista tiedetään edelleen melko vähän. Sen kuitenkin tiedämme, että Pohjois-Korean kansan voi olla turha odottaa liennytyksiä valtiojohdon otteessa suhteessa kansalaisiin, sillä Kim Yo-jong tunnetaan jopa isoveljeään Kim Jong-unia suurempana agitaattorina, jonka puheet erityisesti Yhdysvaltoja ja Etelä-Koreaa kohtaan on ollut viime vuodet uhoa täynnä. 

Pohjois-Koreaa ovat hallinneet vuodesta 1946 lähtien Kimin perheenjäsenet kolmessa sukupolvessa. Jumalalliseen asemaan kohonneen Kim Il-sungin kuoltua vuonna 1994 johtotähdeksi nostettiin hänen poikansa Kim Jong-il, joka puolestaan menehtyi vuonna 2008. Tämän jälkeen Kim-kulttia on jatkanut Kim Jong-un. 

Yleinen käsitys on, että Kim Yo-jong on syntynyt vuoden 1987 aikoihin ja että hän on opiskellut nuoruudessaan veljensä tavoin Sveitsissä useamman vuoden ajan. Hän oli joidenkin lähteiden mukaan Kim Il-jongin suosikkilapsi. Luonnehdinnat Kim Yo-jongista eivät lähtökohtaisesti ole järin mairittelevia, sillä häntä on kuvailtu maailman vaarallisimmaksi naiseksi. Hänen puheensa ja tekonsa ovat olleet jopa Kimin suvun mittakaavassa rujoja, vaikka täytyy muistaa, että osa hänestä liikkuvista tarinoista – kuten mediauutisointi hänen toimeenpanemistaan teloituksista – voivat olla vahvasti liioiteltuja. 

Onko mahdollista, että Kim Yo-jongin tyyli on pelkkää kulissia, jotta hänen veljensä näyttäytyisi ”vakaana nerona”, joka pelaa ulko- ja turvallisuuspoliittista shakkia fiksummin kuin usein kuvitellaan? Entä onko Kim Yo-jong todella niin äärimmäisyyksiin menevä kuin hänen puheensa antavat ymmärtää? Jos Kim Yo-Jong nousee valtaan, ei nykytiedon valossa kannata ladata liian optimistisia odotuksia pohjoiskorealaisten olojen parantumiselle.

Olympialaisten riemua ja ydinaseuhkailua: Mistä Kim Yo-jong nousi parrasvaloihin?

Kim Yo-jongin ensimmäinen muodollinen asema Pohjois-Korean valtiokoneistoissa oli toimia vuodesta 2014 alkaen ”kansallisen propaganda- ja agitaatioviraston” varajohtajana. Samassa tehtävässä toimi aikanaan myös hänen isänsä Kim Jong-il. Kim Yo-jongin merkitys valtiollisen propagandan visionäärisessä johtamisessa on ilmeisesti alusta alkaen ollut huomattava, ja muutaman vuoden kuluessa hän nousi koko viraston todelliseksi johtajaksi. Anna Fifieldin The Great Successor –kirjan mukaan hänen tehtävänsä ovat keskittyneet erityisesti veljensä imagon rakentamiseen. Pohjois-Korean ulkopuoliselle maailmalle hän säilyi melko tuntemattomana vuoden 2018 Etelä-Korean talviolympialaisiin saakka.

Etelä-Korean talviolympialaiset olivat poikkeukselliset siksi, että Etelä- ja Pohjois-Korean naisten jääkiekkojoukkue esiintyi yhden lipun alla. Kisoissa nähtiin myös toinen erikoisuus, kun Pohjois-Korean hallitsijasuvun jäsen – juuri Kim Yo-jong – vieraili ensi kertaa Etelä-Korean maaperällä sitten Korean sodan. Tuolloin noin 30-vuotias Kim kuvattiin olympialaisten avajaisissa istumassa Yhdysvaltojen varapresidentti Mike Pencen takana, johon Pohjois-Korean delegaatio vaatimalla neuvotteli itsensä tiedostaen siitä saatavan näkyvyyden. Samoissa olympialaisissa Kim Yo-jong myös tapasi Etelä-Korean presidentti Moon Jae-inin. Kim loi itsestään olympialaisissa jonkinlaisen mediailmiön, kun hänen olemustaan ja tyyliään analysoitiin useissa medioissa. 

Olympialaisten jälkeen Kim Yo-jong opittiin tuntemaan ulkomaillakin veljensä luotettuna neuvonantajana. Vuoden 2020 aikana tapahtui kuitenkin kysymyksiä herättänyt tapahtumasarja, kun Kim Yo-jong jäi hetkellisesti ulos politbyroosta, joka on Pohjois-Korean valtiollisessa hierarkiassa korkea-arvoisin Korean työväenpuolueen (KWP) politiikkaa tekevä elin. Valtiollisissa elimissä, kuten politbyroossa, keskuskomiteassa sekä sihteeristössä työskentelee paljon samoja jäseniä, minkä myötä valta on keskittynyt hyvin pienelle joukolle. Kim Yo-jong sai paikan politbyroosta vasta Pohjois-Korean historian toisena naisena vuonna 2017. 

Lyhyen katoamisen jälkeen Kim Yo-jongin veli ilmeisesti otti hänet takaisin politbyroon jäseneksi. Tässä tapauksessa perheside kesti, mutta aina edes sukulaisuus ei ole riittänyt turvallisuuden takeeksi. Tästä esimerkkeinä Kim Jong-unin oman sedän teloitus vuoden 2013 aikoihin sekä hänen veljensä Kim Jong-namin vuonna 2017 Malesiassa toteutettu murha. 

Kim Yo-jong on siivonnut hallintoa lujalla kädellä lähettäen epämiellyttäviä henkilöitä perheineen vankileireille. Hänestä liikkuvat huhut antavat hänestä kuvan impulsiivisena ja äärimmäisen julmana toimijana.

Klikkaa twiitataksesi.

The Sister -kirjassa tutkija Sung-Yoon Lee arvioi, että vuoteen 2021 mennessä Kim Yo-jong oli saavuttanut aseman, jossa hänellä on valtuudet päättää, kuka elää ja kuka kuolee. Tämä valta on myös hänen veljellään, joka on joidenkin arvioiden mukaan tapattanut valtaan noustuaan useita satoja ihmisiä, joista merkittävä osa puoluevirkailijoita. Lisäksi Kim Yo-jong on siivonnut hallintoa lujalla kädellä lähettäen epämiellyttäviä henkilöitä perheineen vankileireille. Hänestä liikkuvat huhut antavat hänestä kuvan impulsiivisena ja äärimmäisen julmana toimijana. 

Vuonna 2022 Kim Yo-jong uhkasi Etelä-Koreaa ydinaseen käytöllä. Suivaantunut vuodatus oli kirjassa esitetyn arvion mukaan seurausta Etelä-Koreassa tuolloin käynnissä olleesta hallinnon vaihtumisesta ja sen aikana nykyisen presidentin Yoon Suk Yeolin lausunnosta koskien Etelä-Korean ensi-iskun mahdollisuutta. Presidentti Yoon toisti kantansa Etelä-Korean presidentinvaalien alla käydyissä keskusteluissa, joissa hän painotti sen olevan ainoa keino estää Pohjois-Korean isku Etelä-Koreaan, mikäli Etelä-Korean sotilaallinen kolmiportainen vastejärjestelmä osoittaisi Pohjois-Korean iskun olevan todennäköinen. 

Kim Yo-jong on kyennyt luomaan itsestään kuvan merkittävänä toimijana Pohjois-Korean poliittisessa järjestelmässä, jossa valta ja päätöksenteko on keskittynyt harvoille Kim Jong-unia lähellä oleville. Se, kuinka paljon valtaa Kim Yo-jong todellisuudessa käyttää on toistaiseksi eriasteisten spekulaatioiden tasolla. Miten merkittävä painoarvo hänellä todellisuudessa on yksinvaltiasveljensä päätöksenteossa, jää kuitenkin sumuverhon taakse. Viimeaikaisten tapahtumien valossa voidaan kuitenkin ajatella, että hänen merkityksensä on keskeinen, sillä tammikuussa Etelä–Koreaan suunnatun tykistötulen uutisointi Pohjois-Koreassa tapahtui hänen kauttaan. Kim Yo-jong ei poikennut lausunnossaan Pohjois-Korean pitkäaikaisesta linjasta, vaan uhkasi sotilaallisella eskalaatiolla, mikäli “provokaatiot” ylittävät tietyn rajan. 

Samalla ei voida poissulkea sitä mahdollisuutta, että kyseessä on harkittu näytelmä, jolla halutaan ruokkia spekulaatioita erityisesti Pohjois-Korean ulkopuolella siitä, kuka Pohjois-Korean seuraava johtaja mahdollisesti olisi. Se voisi ajaa Kim-suvun etua siinä mielessä, että Kim Jong-un tai hänen valtaklikkinsä kykenisivät taustalla valmistelemaan todellista seuraajaa nykyiselle yksinvaltiaalle. 

Kim-dynastian tulevat vuodet

On täysin mahdollista, että Pohjois-Korean yhden suvun käsiin keskitetty valta romahtaisi jonain päivänä arvaamattomasti, jolloin muodostuisi valtatyhjiö. Tällöin valtion johdossa voitaisiin nähdä yllättäviäkin henkilövaihdoksia. Kuten historia on osoittanut, poliittisten järjestelmien romahduksia on haastavaa ennustaa. Siksi on perusteltua tehdä tulevaisuusskenaarioita perustuen sekä historialliseen että nykyiseen tilannekuvaan. Paektu-vuoren verenperimän merkityksen Pohjois-Korean historiallisessa sekä nykyisessä valtiollisessa tarinassa huomioiden voidaan perustellusti olettaa, että Kim Jong-unin seuraaja tulee jatkamaan hänen Kim-sukunsa dynastiaa.

Usean vuoden ajan on pohdittu nykyisen johtajan Kim Jong-unin terveydentilaa ja sitä, onko hän kykenevä hallitsemaan valtiota vielä vuosikymmenien ajan. Kim Jong-unin verrattain nuoren iän huomioiden olisi melko rohkeaa arvailla, että vallanvaihdos tapahtuisi vielä lähitulevaisuudessa. Mikäli nykyisen johtajan terveydentila kuitenkin pettäisi esimerkiksi seuraavan vuosikymmenen aikana, olisi hänen siskonsa melko luonnollinen vaihtoehto Kimin seuraajaksi.

Mikäli nykyisen johtajan terveydentila kuitenkin pettäisi esimerkiksi seuraavan vuosikymmenen aikana, olisi hänen siskonsa melko luonnollinen vaihtoehto Kimin seuraajaksi.

Klikkaa twiitataksesi.

Kim Jong-unin tällä hetkellä 11-vuotias tytär Kim Ju-aen on liian nuori nousemaan isänsä seuraajaksi. Kim Yo-jongin poliittisen aktiivisuuden, lausuntojen ja avausten perusteella voidaan myös olettaa, että valmistelee omaa brändiään kansallisen ja kansainvälisen politiikan areenoja varten. 

Kuten Pohjois-Koreaa seuraavat usein tietävät, ei maassa tapahdu mitään sattumalta, ja siksi Kim Yo-jongin viime vuosina lisääntynyt julkisuus vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta. Kun Kim Jong-il kuoli äkillisesti vuonna 2011, ei tuolloin 27-vuotias Kim Jong-un ollut kansalle kovinkaan tuttu hahmo. Siksi on luontevaa ajatella, että Kim Yo-jongin tuominen mukaan olisi osa pidemmän ajan suunnitelmaa tai varavaihtoehto, jos Kim Jong-un joutuisi esimerkiksi terveydellisistä syistä siirtymään syrjään. 

Ydinaseet ja nälkiintynyt kansa yksinvaltiaiden suojana

Jos Kim Yo-jong astuu veljensä jälkeen valtaan, olisi hänellä käsissään nälkää näkevä kansa ja ydinaseohjelma. Nämä kaksi asiaa todennäköisesti varmistaisivat, että hän voisi jatkaa sukunsa hyväksi katsomalla linjalla, sillä kansa, jonka kaikki voimavarat kuluvat selviytymiseen, on huomattavasti vähemmän altis vallankumoukselliselle toiminnalle. 

Se, minkälaiseksi hänen poliittinen linjansa muovautuisi, on ulkopuolisille täysi mysteeri, mutta vähäisten tietojen valossa ei ole syytä olettaa, että hänen komennossaan Pohjois-Koreassa ryhdyttäisiin esimerkiksi aktiiviseen ydinaseriisuntaan tai yhteiskunnan asteittaiseen avaamiseen. Tämän vuoksi ydinaseet ja niiden käytöllä uhkailu pysyvät keskeisinä keinoina myös tulevaisuudessa, mikäli Pohjois-Korean hallitseminen jatkuu nykyiseen tyyliin. 

Vähäisten tietojen valossa ei ole syytä olettaa, että Kim Yo-jongin komennossa Pohjois-Koreassa ryhdyttäisiin esimerkiksi aktiiviseen ydinaseriisuntaan tai yhteiskunnan asteittaiseen avaamiseen.

Klikkaa twiitataksesi.

On kuitenkin kehityskulkuja, joiden rajoittaminen on yhä haastavampaa jopa yksinvaltiaille. Pohjois-Koreassa on nykyään paikoittain mahdollista käydä laillista torikauppaa. Kim Jong-un on havainnut sen lisäävän ihmisten hyväksyntää järjestelmää kohtaan, koska he voivat parantaa elintasoaan itsenäisesti. Tätä kehityskulkua on haastavaa peruuttaa. Lisäksi yhä useampi pohjoiskorealainen omistaa nykyään matkapuhelimen, minkä myötä mahdollisuudet vastaanottaa tietoja ulkomaailmasta ovat kasvaneet Nettisurffailu puhelimella vaatii kylläkin kiinalaisen puhelinliittymän, joka usein toimii vain Kiinan rajan läheisyydessä. 

Merkittävä osa ulkomaailman laittomasta materiaalista kulkeutuu maahan edelleen videoiden, muistitikkujen sekä radion kautta. Useat maasta paenneet ovat jälkikäteen maininneet pakenemisen lähtölaukaukseksi kokemukset eteläkorealaisista TV-ohjelmista, joiden kautta he ovat alkaneet kyseenalaistamaan oman maansa tilaa. Harvalla on kuitenkaan mahdollisuutta tutustua vapaasti esimerkiksi internetiin, johon pääsee käsiksi edelleen vain harvalukuinen joukko korkeita puoluevirkailijoita ja muita silmäätekeviä.

Pohjois-Korean kansalaisille on iskostettu viimeiset 70 vuotta, että ”meillä ei ole mitään kadehdittavaa ulkomailta”. On kuitenkin mahdollista, että tulevaisuudessa tarpeeksi moni kansalainen löytää ulkopuolisesta maailmasta liiaksi kadehdittavaa ja Kim-suvun dynastia Pohjois-Korean kansan alistajina tulee päätökseensä. Toisaalta vihjeitä siitä, että nykyisen kaltainen valtiojärjestelmä olisi Pohjois-Koreassa uhattuna, ei juurikaan ole. Valtion äärimmäisen tiukka kontrolli kansalaisvapauksiin sekä todella suuri turvallisuusviranomaisten verkosto pelotevaikutuksineen takaa sen, että järjestelmää ei uskalleta uhmata. Avoimia kysymyksiä Kim-suvun ja Pohjois-Korean tulevaisuuden suhteen on runsaasti, mutta vastauksia kumpaankin valitettavan vähän. 

—
Kirjoittaja: Joel Pyykkönen
Editointi: Eero Tuorila, Sasu Katajamäki, Julia Lintunen
Kielenhuolto: Elena Rintamäki