The Ulkopolitist tapasi komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) Brysselissä. Eurooppaa ympäröivät sodat ovat nostaneet puolustuksen EU-päätöksenteon keskiöön. Urpilaisen mukaan Euroopan turvallisuudessa ei ole kyse vain investoinneista puolustusteollisuuteen, vaan sen rinnalla on tärkeää panostaa kansainvälisiin kumppanuuksiin. Jos Eurooppa leikkaa esimerkiksi kehitysyhteistyötä, lisää se muiden geopoliittisten voimien vaikutusvaltaa globaalissa etelässä.

Komissaari Jutta Urpilainen matkustaa lähemmäs 150 päivää vuodessa. Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaarina monet matkat suuntautuvat Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.

Urpilaisella onkin kiistatta ainutlaatuinen käsitys globaalin etelän maiden suhtautumisesta Euroopan unioniin sekä sitä ympäröiviin konflikteihin ja sotiin, kuten Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.  

– Meille on selvää, että Ukraina taistelee YK:n peruskirjan ja suvereenin valtion puolesta, mutta samaan aikaan monessa muussa maailman osassa sota nähdään eri tavalla. Heidän näkemyksensä mukaan kyse on suurvaltojen välisestä taistelusta, Urpilainen kuvaa Euroopan komission Berlaymont-rakennuksessa sijaitsevassa työhuoneessaan.

Osa globaalin etelän maista ei Urpilaisen mukaan halua valita puoltaan Ukrainan hyökkäyssodassa, sillä se näyttäytyy niille Yhdysvaltojen ja Venäjän välisenä kiistana. Nämä maat kärsivät myös Euroopan maaperällä tapahtuvan sodan globaaleista vaikutuksista, kuten ruokaturvan heikkenemisestä ja inflaation kiihtymisestä. Urpilainen muistuttaa, että monilla globaalin etelän mailla on jo valmiiksi korkea velkataso ja hidas talouskasvu, joihin on Ukrainassa käydyn sodan seurauksena yhdistynyt pahimmillaan jopa kaksinumeroinen inflaatioprosentti.   

– On ymmärrettävää, että he kokevat epäoikeudenmukaisena sen, että heillä ei ole mitään tekemistä tämän sodan kanssa, mutta silti sodan kielteiset vaikutukset näkyvät heidän arjessaan, Urpilainen sanoo.    

– Tästä syystä tietyissä maissa on vahva rauhan retoriikka: vaaditaan, että sota pitäisi lopettaa ja saada aikaan rauha. He kokevat sen olevan inhimillisesti oikea ratkaisu, mutta myös heidän etujensa mukaista.

Ukrainalle globaalin etelän tuki on ratkaisevan tärkeää

Globaalin etelän maiden suhtautumisella Ukrainan hyökkäyssotaan on ratkaiseva merkitys muun muassa Venäjä-pakotteiden tehokkuudelle ja presidentti Volodymyr Zelenskyin rauhanehtojen toteutumiselle.

Vastauksena Venäjän hyökkäykseen EU, Yhdysvallat ja monet muut maat ovat asettaneet Venäjälle pakotteita, joiden tarkoituksena on eristää Venäjää taloudellisesti ja heikentää sen edellytyksiä jatkaa hyökkäystä. Pakotteiden myötä Venäjän kaupankäynti esimerkiksi Kiinan, Intian ja Turkin kanssa on korostunut. Sodan jatkuessa muutamat maat, mukaan lukien Kiina, ovat esittäneet rauhansuunnitelmia, joihin sisältyy Ukrainalle epämieluisia ehtoja. Esimerkiksi Kiinan rauhansuunnitelma ei mainitse Venäjän joukkojen vetäytymistä Ukrainan alueilta.

Globaalin etelän maiden suhtautumisella Ukrainan hyökkäyssotaan on ratkaiseva merkitys muun muassa Venäjä-pakotteiden tehokkuudelle ja presidentti Volodymyr Zelenskyin rauhanehtojen toteutumiselle.

Klikkaa twiitataksesi.

Sveitsissä kesäkuussa järjestettävä Ukrainan rauhankonferenssi pyrkii tekemään Zelenskyin rauhanehtoja tunnetuiksi.  

Komissaari Urpilaisen mukaan rauhankonferenssin tärkein tehtävä on lisätä ymmärrystä ja tietoa Ukrainan hyökkäyssodasta globaalisti. Paikalle olisi tärkeää saada suuri joukko globaalin etelän maita. Venäjää ei ole kutsuttu konferenssiin, ja myös Kiina on ilmoittanut jättävänsä sen väliin.

– Globaalissa etelässä on niin erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja tähän sotaan, minkä takia ajattelen itse, että tärkeintä on, että nämä maat tulevat paikalle ja pääsevät kuulemaan siitä todellisuudesta, jossa Ukraina tällä hetkellä on, Urpilainen sanoo.

Globaalin etelän johtajia tavatessaan Urpilainen jakaa itsekin tietoa Ukrainan hyökkäyssodan taustoista. Usein hän aloittaa kertomalla tulevansa Suomesta, jolla on pitkä raja Venäjän kanssa ja jonka kansalaisten luottamus naapurimaata kohtaan on syvästi järkkynyt hyökkäyssodan myötä. 

Vaikka eurooppalainen viesti saa yleensä ymmärrystä, Urpilainen kertoo tulleensa joskus myös haastetuksi. Erityisesti komissaarin mieleen on jäänyt eräs keskustelu muutamien afrikkalaisten johtajien kanssa. 

Urpilaisen mukaan nämä kokivat Euroopan toimivan entisten puheidensa vastaisesti. He olivat tottuneet eurooppalaisten korostavan sitä, kuinka Eurooppa ei toimita aseita tai rahoita sotataloutta. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Euroopan maat alkoivat kuitenkin tukea ja toimittaa aseita Ukrainaan. 

Urpilainen kertoo, kuinka eurooppalaiset olivat afrikkalaisten johtajien mielestä myös yleensä kannustaneet konfliktin osapuolia neuvottelupöytään, mutta eivät Ukrainan kohdalla enää vaatineetkaan tätä hinnalla millä hyvänsä.   

– Tämä on se narratiivi, jolla he haluavat Eurooppaa haastaa, eli toimiiko Eurooppa samojen periaatteiden mukaisesti nyt kuin se toimii joidenkin toisten konfliktien osalta, Urpilainen kuvaa.

Ukrainan ulkopoliittisessa toiminnassa näkyy selvästi, että se tiedostaa tarvitsevansa globaalin etelän tuen taakseen. Maa pyrkii vahvistamaan diplomaattista läsnäoloaan Afrikassa vastatakseen muun muassa Venäjän ja Kiinan alueelliseen vaikutusvaltaan. Ukraina on hiljattain avannut suurlähetystöt esimerkiksi Norsunluurannikolle ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan, ja sen tarkoituksena on jatkaa lähetystöverkoston laajentamista sodasta huolimatta.

Ukrainan ulkopoliittisessa toiminnassa näkyy selvästi, että se tiedostaa tarvitsevansa globaalin etelän tuen taakseen.

Klikkaa twiitataksesi.

Urpilainen luopuisi yksimielisyysvaatimuksesta EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa

Vaikka EU on reagoinut yhtenäisesti Venäjän hyökkäykseen asettamalla maalle pakotteita ja tukemalla Ukrainaa, saa se usein kritiikkiä liian hitaasta reagoinnista ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin.

Komissaari Urpilainen kannattaa luopumista yksimielisyysvaatimuksesta EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eikä näe tämän olevan ristiriidassa pienten jäsenmaiden, kuten Suomen, edun kanssa. Käytännössä määräenemmistöpäätökset kuitenkin kasvattaisivat suurten maiden valtaa.

– Vahva EU on myös Suomen etu, ja vahvuus syntyy juuri siitä, että EU kykenee ottamaan kantoja eikä niin, ettei kantoja pystytä muodostamaan johtuen yhden tai kahden jäsenmaan vastustuksesta. Muuten syntyy mielikuva, ettei EU:lla ole mitään kantaa, Urpilainen perustelee.

Myös Suomi tukee EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä. Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta linjaa, että ”määräenemmistöpäätösten ja rakentavan pidättäytymisen käytön lisäämisellä voidaan osaltaan vahvistaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan nopeutta ja uskottavuutta”.

Keskustelu EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan määräenemmistöpäätöksistä aktivoitui Ukrainan hyökkäyssodan alettua ja sai uusia kierroksia Gazan sodan myötä. Taustalla on myös EU:n tulevaisuuskonferenssi, jossa kansalaispanelistit ehdottivat määräenemmistöpäätösten lisäämistä EU-päätöksenteossa.  

Unkari on jarruttanut useampaan otteeseen Ukrainan tukemista, muun muassa EU-pakotteiden ulottamista venäläiseen öljyyn ja 50 miljardin euron tukipaketin hyväksymistä. EU-johtajilla kesti myös yli viisi kuukautta vaatia yksimielisesti Gazaan välitöntä humanitaarista taukoa, joka johtaisi kestävään tulitaukoon. 

Komissaari Urpilainen pitää erityisen tärkeänä, että EU toimii omien periaatteidensa mukaisesti Gazan sodassa. Hän tiedostaa, että globaalit toimijat ja kansalaiset seuraavat tarkkaan, kohteleeko EU kaikkia sotia ja konflikteja samoin. 

– Me olemme kansainvälisen sääntöihin perustuvan järjestelmän puolustajia ja uskomme siihen, että kun kansainvälisiä sopimuksia on neuvoteltu, tulee niitä kunnioittaa ja noudattaa. Ihmishenki on ihan yhä arvokas, oli se missä tahansa päin maailmaa.

Gazan sodasta vastaavat Urpilaisen kollegat, EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell Fontelles ja humanitaarisesta avusta ja kriisinhallinnasta vastaava komissaari Janez Lenarčič. EU pyrkii poliittisesti vaikuttamaan siihen, että Gazaan saataisiin tulitauko mahdollisimman nopeasti. 

EU on lisännyt humanitaarista tukeaan muun muassa YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle UNRWA:lle. Tällä hetkellä avun toimittamisessa perille Gazaan on Urpilaisen mukaan kuitenkin isoja vaikeuksia, mikä tekee Yhdysvaltojen roolista keskeisen, sillä maalla on merkittävä vaikutusvaltaa Israeliin.  

Myös komissaari Janez Lenarčič on vedonnut Israeliin, jotta se kansainvälisen oikeuden velvoitteiden mukaisesti avaisi välittömästi lisää rajanylityspaikkoja Gazaan ja laajentaisi mahdollisuuksia avun kuljettamiseen maareittejä pitkin. EU, Yhdysvallat ja muut maat ovat käynnistäneet meri- ja ilmateitse tapahtuvia avustuskuljetuksia, mutta yleisen arvion mukaan apua saada tehokkaimmin perille maata pitkin. Avustusten lähettäminen Gazaan on takunnut jo useita kuukausia johtuen muun muassa Israelin asettamista rajoituksista ja yleisen järjestyksen murenemisesta.      

Avustusten lähettäminen Gazaan on takunnut jo useita kuukausia johtuen muun muassa Israelin asettamista rajoituksista ja yleisen järjestyksen murenemisesta.

Klikkaa twiitataksesi.

Urpilainen pitää leikkauksia kehitysyhteistyöhön valitettavana – uhkana Euroopan globaalin vaikutusvallan heikkeneminen 

EU:n ympärillä raivoavat sodat ovat nostaneet puolustuksen ja turvallisuuden EU-politiikan kärkiteemoiksi, mikä näkyy parhaillaan eurovaalikampanjoissa. Monet ehdokkaat lupaavat panostuksia esimerkiksi puolustusteollisuuteen, mutta osassa jäsenmaita laitaoikeisto ja vasemmistopopulistit vastustavat Ukrainan tukea. Samaan aikaan valtioiden budjettipaineet uhkaavat kääntää huomiota pois globaalista etelästä.

EU:n kehityspolitiikka kuuluu komissaari Jutta Urpilaisen vastuualueelle. Vaikka EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä yhä maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja, muutamat kunnianhimoisesta tuestaan tunnetut EU-maat ottavat parhaillaan takapakkia kehitysyhteistyömenoissa. Esimerkiksi Ruotsin ja Alankomaiden hallitukset leikkaavat kehitysyhteistyöstä.

Myös Suomen hallitus säästää kehitysyhteistyöstä yli miljardi euroa sekä aikoo lopettaa esimerkiksi Afganistanin, Kenian, Mosambikin ja Myanmarin maaohjelmat tämän hallituskauden aikana. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan Suomi panostaa jatkossa kaupan ja kehityksen yhdistämiseen sekä pyrkii luomaan mahdollisuuksia suomalaiselle lisäarvolle ja osaamiselle myös kehityspolitiikassa.

– Minusta on hyvin valitettavaa, että EU-jäsenmaissa ollaan leikkaamassa kehitysyhteistyömäärärahoja, koska kuitenkin tänä päivänä monet turvallisuushaasteet, kuten ilmastonmuutos, terrorismi tai eriarvoisuuden lisääntyminen, ovat luonteeltaan sellaisia, että tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä niiden ratkaisemiseksi. 

Urpilainen sanoo pitävänsä tärkeänä, että Eurooppa investoi puolustuskyvykkyyksiin ja -teollisuuteen. Hän kuitenkin muistuttaa, että turvallisuus ei ole pelkkää puolustusta, vaan rinnalla on tärkeä panostaa myös kansainvälisiin kumppanuuksiin ja kehityspolitiikkaan. Hänen mielestään on tärkeä välttää tulevaisuudessa tilanne, jossa Eurooppa on ”puolustuksellisesti vahvempi mutta geopoliittisesti eristäytyneenä”.   

Turvallisuus ei ole pelkkää puolustusta, vaan rinnalla on tärkeä panostaa myös kansainvälisiin kumppanuuksiin ja kehityspolitiikkaan.

Klikkaa twiitataksesi.

– Kun Eurooppa vähentää läsnäoloaan vaikka globaalissa etelässä lähetystöverkon sulkemisen tai kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten kautta, luomme muille geopoliittisille toimijoille tilaa ottaa meidän paikamme, mikä vähentää meidän vaikutusvaltaamme.

Urpilainen lisää, että jos globaali läsnäolo heikkenee, sen palauttaminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä. Tietotaidon, luottamuksen ja suhteiden rakentaminen pitää aloittaa uudelleen henkilötasolta. Urpilaisen mukaan ohjelmien tai yhteistyön lopettaminen jonkin maan kanssa antaa myös signaalin siitä, että prioriteetit ovat muualla.

– Sen takia itse ajattelen niin, että vaikka on tiukka budjettitilanne, ja ymmärrän sen entisenä valtiovarainministerinä hyvin, meidän pitäisi kuitenkin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. On myös meidän omissa intresseissä investoida globaalin etelän kehitykseen, ja siihen tarvitaan myös kehitysyhteistyötä.

Kirjoittaja: Anni Juusola
Editointi ja kommentointi: Tuukka Tuomasjukka, Henna Nivakoski
Kielenhuolto: Anna Kananen