On kulunut lähes kolme vuotta siitä, kun Talibanin joukot marssivat Kabuliin ja ottivat vallan ilman Yhdysvaltojen kouluttamien turvallisuusjoukkojen (ANDSF) suurempaa vastarintaa. Palattuaan valtaan Taliban on kuitenkin joutunut huomaamaan, että hajottaminen on helpompaa kuin hallitseminen. Se on menettänyt otteensa monista sitä aiemmin tukeneista terroristijärjestöistä ja ajautunut avoimeen konfliktiin kilpailevan ääriliikkeen Isis-K:n kanssa. Isis-K:n kasvava kyky iskeä Afganistanin ulkopuolelle laittaa myös lännen tilanteessa hankalaan asemaan.

Maaliskuun 22. päivän terroristi-isku Crocus City Hall -konserttisalissa Moskovassa toi Afganistanin jälleen otsikoihin. Yhdysvaltojen Venäjälle välittämä tiedustelutieto viittasi siihen, että iskun takana oli Isisin Afganistanissa operoiva haara Isis-K. Epäilykset saivat katetta, kun neljä oikeuden eteen tuotua pahasti pahoinpideltyä epäiltyä paljastuivat olevansa kotoisin Tadžikistanista, josta suurin osa Isis-K:n taistelijoista tulee. Moskovan isku nosti jälleen esiin epäilyksen Talibanin kyvystä estää terroristijärjestöjen toiminta Afganistanin maaperältä, kuten se on Dohan sopimuksessa sekä julkisissa lausunnoissaan luvannut.

Valtaannousunsa jälkeen Taliban on kääntänyt huomionsa sisäpolitiikkaan sekä ulkosuhteiden luomiseen naapureidensa kanssa. Sen tavoitteena ei ole globaali jihad, vaan islamilaisen emiraatin rakentaminen Afganistanissa. Osittain tästä syystä sen valtaannousu on kiihdyttänyt konfliktia Isis-K:n kanssa, jonka tavoitteet sekä teologiset ja ideologiset näkemykset ovat ristiriidassa Talibanin kanssa.

Isis-K tavoittelee laajempaa kalifaattia ja tiukempaa tulkintaa islamista

Isis-K on ääri-islamilaisen Isis-järjestön alueellinen haara, joka toimii pääasiassa Afganistanissa ja Pakistanissa. Sen nimessä oleva kirjain K viittaa historialliseen Khorasanin alueeseen, joka antiikin aikana ulottui nykyisen Iranin, Afganistanin, Turkmenistanin, Uzbekistanin ja Tadžikistanin alueille. Isis-K:n kunnianhimoisena tavoitteena on islamilaisen kalifaatin rakentaminen tälle alueelle. Järjestöllä on arviolta 4000–6000 taistelijaa Afganistanissa.

Isis-K:n uskotaan sirpaloituneen omaksi ryhmäkseen vuonna 2014 Pakistanin Talibanista (Tehreek-e-Taliban-e-Pakistan, TTP). Järjestö sai jalansijaa itäisestä Afganistanista, joka on pitkään ollut turvasatama monille jihadistiryhmille. Se keräsi jäseniä tyytymättömistä Afganistanin ja Pakistanin Talibanin jäsenistä, ja tuli tunnetuksi emojärjestönsä kaltaisesta brutaalista väkivallasta siviilejä kohtaan. Vuonna 2020 järjestö sai uutta suuntaa emiirinsä Sanaullah Ghafarin (joka tunnetaan paremmin sotanimellä Shahabab al-Mujahir) innoittamana. Se alkoi laajentaa värväämistään Keski-Aasiaan ja keskittää iskujaan Kabuliin, erityisesti šiiamuslimeja ja muita uskonnollisia vähemmistöjä vastaan. 

Talibanin otettua vallan Afganistanissa on Isis-K haastanut iskuillaan sen auktoriteettia. Vaikka molemmat ovat ääri-islamilaisia järjestöjä, on niiden uskonnolliset doktriinit, tavoitteet ja ideologiat ristiriidassa keskenään. Talibanin pitkäaikaisena tavoitteena oli kaataa Yhdysvaltojen tukema hallinto ja perustaa ”puhdasoppinen” islamilainen emiraatti. Toisin kuin Isis-K:n, Talibanin maantieteellinen kunnianhimo on rajoittunut Afganistaniin. Sisäpolitiikan ohella sen suurin ulkopoliittinen tavoite on tulla tunnustetuksi Afganistanin virallisena hallintona.

Talibanin maantieteellinen kunnianhimo on rajoittunut Afganistaniin. Sisäpolitiikan ohella sen suurin ulkopoliittinen tavoite on tulla tunnustetuksi Afganistanin virallisena hallintona.

Klikkaa twiitataksesi.

Isis-K tavoittelee laajempaa kalifaattia sekä tiukempaa tulkintaa islamista, ja näkee Talibanin harhaoppisena. Teologisesta näkökulmasta Talibanin katsotaan nojaavan deobandistiseen islamintulkintaan, jossa korostuu anti-imperialismi ja läntisten vaikutteiden vastustaminen. Isis-K taas on kovemman linjan salafistiseen islamintulkintaan pohjautuva liike. Vastakkainasettelun taustalla on myös etnisiä eroja: Ghafari on Afganistanin tadžikki. Vaikka Tadžikistan ei olekaan jihadistisen ekstremismin pesäke, ovat tadžikit Isis-K:n taistelijoiden joukossa yliedustettuja. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että Afganistanissa vähemmistössä olevat tadžikit ovat kokeneet syrjintää maan paštuenemmistön toimesta, joka on saanut tadžikkimilitantit hakemaan viiteryhmää järjestöstä, jota paštut eivät hallitse. Isis-K:n taistelijoiden on arvioitu olevan etnisesti 90 prosenttisesti muita kuin paštuja.

YK:n keräämän datan mukaan vuodesta 2022 lähtien Isis-K on ottanut nimiinsä 190 itsemurhapommitusta suurissa kaupungeissa, jotka ovat johtaneet 1300 kuolemaan. Se nousi ensimmäistä kertaa suuren yleisön tietoisuuteen Kabulin tuhoisalla lentokenttäiskulla, ja se on lisäksi iskenyt muun muassa Venäjän suurlähetystöön Kabulissa sekä Iranin vallankumouskaartin entisen johtajan Qassem Suleimanin hautajaisiin. Asiantuntijoiden mukaan Moskovan isku antaa viitteitä Isis-K:n kasvavasta kyvystä ja ideologisesta valmiudesta iskeä myös Afganistanin ulkopuolelle.

Taliban tukalassa tilanteessa Afganistanissa operoivien äärijärjestöjen kanssa

Isis-K:n valmius iskeä Afganistanin ulkopuolelle tarjoaa Talibanille myös ulkopoliittisia mahdollisuuksia. Korostamalla Isis-K:n uhkaa se pystyy esittämään itsensä ”pienempänä pahana”, ja painostaa naapurivaltioitaan sekä länttä tekemään yhteistyötä kanssaan Isis-K:n pysäyttämiseksi. Toisaalta Isis-K:n luoma uhka on Talibanille myös todellinen. Vaikka sen kapasiteetti ei riitä kaatamaan Taliban-hallintoa, muodostaa se silti merkittävän turvallisuusriskin. Siksi Talibanin täytyy pystyä hallitsemaan Isis-K saadakseen legitimiteettiä sekä kansainvälisesti että Afganistanin sisällä.

Taliban onkin onnistunut rajoittamaan Isis-K:n uhkaa Afganistanissa. Sen iskut vähenivät 94 prosenttia tammikuun 2022 ja huhtikuun 2024 välillä. Vaikka Taliban väittää neutralisoineensa Isis-K:n, sen kykyä ja halukkuutta estää iskut Afganistanin ulkopuolelle on kyseenalaistettu. Jos tämä pitää paikkansa, se olisi ristiriidassa Dohan sopimuksessa sovittujen velvoitteiden kanssa.

Tällä hetkellä kovin ulkoinen paine Afganistanissa toimivien äärijärjestöjen tukahduttamiseksi tuleekin naapurimaa Pakistanilta.

Klikkaa twiitataksesi.

Talibanilla on Isis-K:n ohella muutenkin vaikeuksia pitää kurissa Afganistanin maaperällä toimivia äärijärjestöjä, jotka aiemmin tukivat sen jihadia Yhdysvaltoja vastaan. Taliban on tilanteessa puun ja kuoren välissä: sen täytyy yrittää kontrolloida näitä ryhmiä säilyttääkseen suhteensa naapurimaihinsa, mutta samalla pyrkiä olemaan vieraannuttamatta niitä, jotta ne eivät muodosta sille itselleen sisäpoliittista uhkaa. Tässä Taliban on jo osittain epäonnistunut. Jotkin Uzbekistanin islamilaisen liikkeen siivet ovat loikanneet Isis-K:n puolelle, koska ne ovat olleet tyytymättömiä Taliban-hallinnon niille asettamiin rajoituksiin. Sama pätee Itä-Turkestanin islamilaisen liikkeen (ETIM) uiguureihin.

Suurimman ongelman Talibanille muodostaa kuitenkin Pakistanin Taliban (TTP), jolla on tuhansia taistelijoita Afganistanin maaperällä. Se on kiihdyttänyt taisteluaan Pakistanin hallintoa vastaan aseilla, joita Yhdysvallat jätti jälkeensä vetäydyttyään Afganistanista. Taliban on pyrkinyt parantamaan suhteitaan Pakistaniin ja siksi kieltänyt afganistanilaisia taistelemasta TTP:n riveissä. 

Se on myös kieltänyt vierasmaalaisia taistelijoita käyttämästä Afganistania tukikohtana iskuille muihin maihin. Taliban on pidättänyt joitain TTP:n taistelijoita jotka ovat palanneet Afganistaniin Pakistaniin kohdistettujen hyökkäysten jälkeen, mutta käytännössä se ei pysty tehokkaasti hallitsemaan järjestöä. Tällä hetkellä kovin ulkoinen paine Afganistanissa toimivien äärijärjestöjen tukahduttamiseksi tuleekin naapurimaa Pakistanilta.

Pakistanilla ja Kiinalla jaettu intressi toimia Isis-K:ta vastaan, miten reagoi länsi?

TTP:n lisäksi myös Isis-K on iskenyt Pakistania vastaan. Se hyökkäsi Pakistanin Kabulin-suurlähetystöön ja yritti tappaa maan suurlähettilään. Se on tehnyt iskuja myös Pakistanissa, kuten yli 50 ihmistä tappaneen itsemurhaiskun Bajaurin heimoalueella. Vuonna 2023 yli 1500 ihmistä tapettiin Pakistanissa terroristi-iskuissa, mikä on kolminkertainen määrä verrattuna aikaan ennen Talibanin valtaan paluuta Afganistanissa.

TTP:n ja Isis-K:n välisten suhteiden oletetaan olevan läheiset. Isis-K on todennäköisesti saanut alkunsa TTP:n entisistä jäsenistä tai sitä lähellä olevista ryhmistä. Järjestöt ovat tehneet yhteistyötä Pakistanissa muun muassa sopimalla verotusoikeuksista, värväysalueista ja logistiikasta, ja TTP:n uskotaan sallivan Isis-K:n läsnäolo sen kontrolloimilla alueilla myös Afganistanin sisällä.TTP:n on uskottu ilmaisseen Talibanille, että mikäli se luopuisi jihadistaan Pakistanissa, menettäisi se vääjäämättä taistelijansa Isis-K:n riveihin. Näin se antaa samalla ymmärtää, että tässä tilanteessa myös TTP:n johdon pitäisi liittoutua Isis-K:n kanssa. 

Isis-K:n hillitseminen vaatisi kuitenkin vieläkin läheisempää yhteistyötä Taliban-hallinnon kanssa, joka muodostaisi lännelle moraalisen dilemman.

Klikkaa twiitataksesi.

Pakistan syyttää Talibania TTP:n tukemisesta ja sen iskujen sallimisesta omalta maaperältään. Vastareaktiona se karkotti marraskuussa 2023 satojatuhansia laittomasti maassa asuvia afgaaneja takaisin Afganistaniin, mikä laittoi emiraatin talouden kovalle koetukselle. Se on vastannut TTP:n uhkaan myös tekemällä ilmaiskuja Afganistanin puolelle rajaa. Taliban taas on yrittänyt toimia välittäjänä TTP:n ja Pakistanin hallinnon välillä, mutta yritykset epäonnistuivat. Sittemmin TTP on karannut yhä kauemmas Talibanin kontrollista sen jatkaessa iskujaan Pakistaniin Afganistanin maaperältä. Talibanin sisällä on eittämättä myös monia, joiden sympatiat ovat TTP:n puolella sen taistelussa Pakistanin hallintoa vastaan. Siksi TTP:n toiminnan kovempi kieltäminen voisi lisätä jännitettä myös Talibanin sisällä, mikä saattaisi myös johtaa TTP:n yhä vahvempaan liittoutumiseen Isis-K:n kanssa.

Isis-K:n iskujen kohteena on ollut myös Kiina. Se on iskenyt muun muassa kiinalaisia liikemiehiä vastaan Kabulissa ja sen iskut ovat haitanneet Kiinan kaivostoimintaa Afganistanissa. Iskuja motivoi todennäköisesti Kiinan toimet islamilaista uiguurivähemmistöä kohtaan Xinjiangissa, minkä Isis-K on nostanut esiin propagandassaan. Kiinaa vastaan hyökkääminen on ongelmallista Talibanille, joka haluaa tehdä läheisempää yhteistyötä Kiinan kanssa houkutellakseen investointeja Afganistaniin. Lisäksi Kiinan on arvioitu olevan merkittävistä suurvalloista lähimpänä Taliban-hallinnon tunnustamista sen hyväksyttyä Talibanin suurlähettilään Pekingiin. Kiina puolestaan on edellyttänyt Taliban-hallinnolta sitoutumista terrorismin torjuntaan vaatimuksena viralliselle tunnustukselle, ja on ilmaissut olevansa erityisen huolissaan juuri Isis-K:n ja radikaalien uiguurijärjestöjen uhasta.

Kiinan ja Pakistanin ohella myös lännellä voi olla yhä suurempi intressi taistella Isis-K:ta vastaan, varsinkin jos järjestön globaalit iskut yleistyvät. Tästä nähtiin viitteitä jo Yhdysvaltojen tukeman hallinnon viimeisinä vuosina, kun Yhdysvallat ja Taliban tekivät yhteistyötä taistelussa Isisiä vastaan. Isis-K:n hillitseminen vaatisi kuitenkin vieläkin läheisempää yhteistyötä Taliban-hallinnon kanssa, joka muodostaisi lännelle moraalisen dilemman. Yhteistyön syventäminen Talibanin kanssa tarkoittaisi vääjäämättä vähintäänkin epäsuoraa Taliban-hallinnon tunnustamista, ja sen Afganistanissa harjoittaman yhteiskuntamallin hiljaista hyväksymistä.

—

Kirjoittaja: Aleksi Järvinen
Editointi: Eero Tuorila
Kielenhuolto: Hanna Lehto