Swahili on kokenut uutta nostetta viimeisen parin vuoden aikana, sillä Itä-Afrikasta lähtöisin oleva kieli on saanut uutta tunnustusta Afrikan unionissa ja YK:ssa. Swahilinkielinen musiikki on myös pönkittänyt kielen kulttuurivientiä, ja yhä useampi Afrikan maa on ottanut kielen käyttöön opetuksessa. Swahilin laajempi omaksuminen voidaan nähdä jatkumona kielen moninaiselle historialle ja etenkin Tansanian aloittamalle perinteelle yhdistää ja dekolonisoida Afrikkaa kielen kautta. Vaikka kiinnostusta kielen aseman vahvistamiseen riittää, swahili tuskin täysin korvaa englantia, ranskaa ja arabiaa maanosan liikekielenä.

Swahili (tunnetaan myös omalla nimellä kiswahili) on bantukieli, joka sekoittaa sekä muita afrikkalaisia paikalliskieliä että lainattuja sanoja arabiasta, persiasta, englannista, saksasta, ranskasta, portugalista ja hindistä. UNESCOn mukaan se on maailman kymmeneksi puhutuin kieli, jota puhuu yli 200 miljoonaa ihmistä Itä-Afrikan rannikolla aina Somaliasta Mosambikiin asti sekä sisämaassa niin Keski- kuin eteläisessä Afrikassakin. Swahili on virallinen kieli Tansaniassa, Keniassa, Ugandassa ja Ruandassa, sekä tunnustettu vähemmistökieli esimerkiksi Burundissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Mosambikissa. Kielellä on noin 15 murretta ja monta muuta eri alueiden muokkaamaa sekakieltä, kuten Nairobista lähtöisin oleva sheng slangi.

Heinäkuussa 2024 YK:n yleiskokous tunnusti swahilin kielen päivän ensimmäistä kertaa, joka herätti odotuksia, että YK lisäisi sen viralliseksi kielekseen. Swahili on ollut virallinen työkieli Itä-Afrikan yhteisössä (EAC) jo lähes kaksi vuosikymmentä, mutta viime vuosina kielen käyttö ja tunnustus on laajentunut entisestään Afrikassa ja kansainvälisestikin.

Swahilin uusi nousukausi

Swahilin kieli saavutti kaksi merkittävää virstanpylvästä vuonna 2022. Helmikuussa Afrikan unioni (AU) virallisti swahilin aseman ensimmäisenä afrikkalaisena työkielenä. Taustalla vaikutti Tansanian diplomaattiset ponnistukset AU:ssa tunnustaa afrikkalaisen vapautumisen symbolina tunnettu kieli, jota mikään etninen ryhmä ei väitä omakseen. Saman vuoden heinäkuussa UNESCO vietti ensimmäistä swahilin kielen merkkipäivää Kenian ja Tansanian kannustuksella. YK:n yleiskokous juhlisti päivää tänä vuonna vahvistaen kielen asemaa entisestään. Swahili on ensimmäinen afrikkalainen kieli joka on saanut oman kielipäivän. Tämä on poikkeuksellista, sillä swahilia lukuun ottamatta vain YK:n virallisilla kielillä on kielipäivä. 

Swahilin kielen institutionalisoitumisessa tapahtui iso harppaus jo muutama vuosi aiemmin, jolloin eteläisen Afrikan kehitysyhteisö SADC otti myös swahilin työkieleksi. Nämä kehitykset ovat johtaneet swahilin opetuksen käyttöönottoon kouluissa muun muassa Etelä-Afrikassa ja Botswanassa, kuin myös EAC:n uusimmassa jäsenmaassa Etelä-Sudanissa. Näiden yhteisöjen ulkopuolisissa maissa opetetaan myös swahilia yliopistotasolla, kuten Addis Ababan ja Ghanan yliopistoissa, mutta syvempi kielen opiskelu on edelleen enemmän poikkeus kuin sääntö itäisen ja eteläisen Afrikan ulkopuolella.

Swahiliin kohdistuva kiinnostus muualla Afrikassa voi myös johtua musiikkialan vaikutuksesta. Bongo flava -artisti Diamond Platnumz voidaan nähdä yhtenä tärkeimmistä swahilin kielen viennin edistäjistä viimeisen vuosikymmenen aikana. Bongo flava on tansanialainen musiikkityyli, joka sekoittaa amerikkalaista hiphopia ja paikallista taarab- ja dansi-musiikkia. Diamond Platnumzin ja kenialaisen popbändin Sauti Solin useat yhteistyöt nigerialaisten suurten musiikkitähtien kanssa ovat lisänneet Afrikan länsipuolella kiinnostusta swahilin kielen oppimiseen. Nigerialainen laulajatar Yemi Alade on osakseen saanut kehuja Länsi- ja Itä-Afrikan yhdistämisestä laulamalla swahiliksi viime vuosina. 

Swahilin entistä tärkeämpi rooli näkyy myös kansainvälisessä mediassa ja teknologian kehityksessä. Syyskuun lopussa 2024 Agence France Presse ilmoitti aloittavansa satunnaisesti uutisoida swahilin kielellä. Taustalla on halu uudistaa suhdetta Afrikkaan, vahvistaen keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa yhteistyötä ja karistamalla maiden itsenäistymisen jälkeen käytetyt, nyt vanhentuneet yksisuuntaiset yhteistyöpuitteet. Britannian yleisradioyhtiö BBC on jo lähettänyt swahilin kielisiä uutisia ja radio-ohjelmia yli 65 vuotta, joita seuraa viikottain lähes 25 miljoonaa ihmistä. 

Itä-Afrikan kasvava rooli teknologiakeskuksena sai uutta puhtia toukokuussa 2024, kun Microsoft ilmoitti investoivansa jopa miljardi dollaria Kenian digitaalisen sektorin kehitykseen. Investointiin liittyy swahilinkielisen tekoälymallin rakentaminen, joka voisi vauhdittaa suuremman väestöryhmän teknologista osallisuutta. Muutkin teknologiajätit ovat alkaneet paikallistamaan palvelujaan lisäämällä juuri swahilin ensimmäisenä afrikkalaisena kielenä uusiin hankkeisiin, kuten Googlen tekoälyohjelma Bard. Ohjelmistoyhteisö Mozilla on edennyt askeleen pidemmälle tutkimalla swahilin eri aksenttien ja murteiden lisäksi kielen sosio-lingvististä ja kolonialistista historiaa uusien puheentunnistusmallien kehittämisessä.

Kieli kolonisaation ja dekolonisaation välineenä

Swahili on muokkautunut muun muassa persialaisten, omanilaisten ja portugalilaisten kauppareittien seurauksena jo yli vuosituhannen ajan, mutta kielen ensimmäinen modernin ajan nousukausi alkoi 7. heinäkuuta 1954. Tansanian (silloisen Tanganyikan) ensimmäinen presidentti Julius Nyerere teki kielestä ainoan virallisen maassa, jossa on yli 120 heimoa ja yhtä monta kieltä. Swahililla oli Nyereren sosialistisessa ujamaa (“veljeskunta”)- politiikassa tärkeä rooli yhdistää kansaa, välttää tribalismia ja toimia symbolina kulttuurilliselle ylpeydelle uudessa, Britanniasta juuri itsenäistyneessä maassa. SADC:n swahilin käyttöönotto nähtiinkin tunnustuksena Nyereren avusta eteläisen Afrikan itsenäistymiskamppailuissa.

Naapurimaan Kenian ensimmäinen presidentti Jomo Kenyatta seurasi jokseenkin Nyereren askelia, jolloin syntyi Kenian vaakunassakin esiintyvä iskulause harambee (“kaikki tekee yhdessä”). Kenyatta halusi myös käyttää swahilia yhdistääkseen kansaa uuden valtion rakentamisessa. Tästä huolimatta swahili pysyi Keniassa itsenäistymisen jälkeen kansallisen kielen roolissa aina vuoteen 2010 asti, jolloin siitä viimein tehtiin virallinen kieli englannin rinnalle.

Kenialainen kirjailija Ngũgĩ wa Thiong’o on kirjoittanut kielen tärkeydestä kulttuurissa ja maailmankuvan muodostamisessa. Hänen merkittävä teoksensa “Decolonising the mind” pohtii kielen keskeistä roolia omakuvan luomisessa ja sitä, miten siirtomaaherrojen vieraan kielen pakottaminen hämmentää ja vääristää identiteettiä. Samalla eurooppalaiset lähetyssaarnaajat ja siirtomaaherrat ovat laajalti ajaneet swahilin standardisointia. He hyväksyivät oppikirjoja ja lyhensivät tai muuttivat sanoja kehittääkseen heidän mielestä kehittymätöntä ja tieteetöntä kieltä 1900-luvun alussa. Nämä toimet muuttivat swahiliin liittyvää paikallistietoa ja historiaa. 

Kirjallisuuden kirjoittaminen paikallisella kielellä on myös välttämätöntä dekolonisaatiolle. Tätä on korostanut Frantz Fanon, joka on yksi 1900-luvun tärkeimmistä antikolonialistisista ajattelijoista. Fanonin mukaan paikallisen kielen käyttäminen kirjallisuudessa ”ravistelee” alistettuja  taistelemaan kolonialismia vastaan ​​ja mahdollistaa heidän kokemuksiensa sanoittamisen. Monen tunneside onkin vahvempi äidinkieliseen kirjallisuuteen. Tämän vuoksi tansanialainen kustantamo Mkuki na Nyota kustansi ja käänsi swahiliksi ensimmäistä kertaa syntyperäisen sansibarilaisen Abdulrazak Gurnahin kirjan vuonna 2022. Gurnah kirjoittaa englanniksi ja voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2021. Hän oli kuitenkin melko tuntematon Tansaniassa, jossa swahilin kieliset kirjat ovat olleet enemmän faktapohjaisia kuin fiktiota. Käännös on nähty tärkeänä lisänä swahilin kielen perinteeseen ja keinona, jonka kautta tansanialaiset voivat nähdä omia kokemuksiaan kirjallisuudessa.

Swahilin laajempi omaksuminen viime vuosina voidaan nähdä jatkumona kielen moninaiselle historialle ja etenkin Tansanian aloittamalle perinteelle yhdistää ja dekolonisoida Afrikkaa kielen kautta.

Klikkaa twiitataksesi.

Kysymys kuitenkin kuuluu, voiko itäafrikkalainen kieli saada todellisen jalansijan muualla Afrikassa ja toimia maanosan yhdistäjänä. Nigerialainen Nobel-kirjailija Wole Soyinka ainakin uskoo näin, sillä hän on ajanut swahilin kielen omaksumista koko Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa jo 1960-luvulta saakka. 

Afrikan kielimaisema muutoksessa

Monikielisyys ei ole uutta Afrikassa, jossa joidenkin laskujen mukaan on yli 3000 kieltä käytössä. Monet Afrikan maat ovat vaihtamassa de facto kielensä entisten siirtomaavaltojen kielistä, etenkin ranskasta. Tämä prosessi avaa sinänsä mahdollisuuden afrikkalaiskielen omaksumiselle, vaikka kehitys onkin johtanut englannin kielen yleistymiseen etenkin ranskankielisissä Afrikan maissa. Algeria ja Marokko ovat kukin tuoneet pakolliset englannin kielen tunnit ala- tai yläkouluihin. Lisäksi Ruanda vaihtoi ranskan opetuksen kouluissa englantiin jo vuonna 2008 lähentyäkseen naapurimaidensa kanssa maan liityttyä Itä-Afrikan yhteisöön. Kielen vaihtamisen tavoitteena oli houkutella myös kansainvälisiä investointeja. 

Laajemman käyttöönoton kannalta swahilin haittapuoli on sama kuin sen etu: se ei (vielä) ole kansainvälinen. Nairobin yliopiston kielitieteen tohtorin Ayub Mukhwanan mukaan swahili on tällä hetkellä lingua franca Afrikassa: “sosiolingvistisestä näkökulmasta kielestä ei tule kansainvälinen vain, koska sitä puhutaan kahdessa tai useammassa maassa, vaan silloin kun maat kasvattavat poliittista ja taloudellista valtaa”. Sellaistakin on näkyvissä Itä-Afrikan ja etenkin Nairobin kasvattaessa suosiotaan kaupanteon keskuksena ja teknologiajättien kesken.

Silti Swahili tuskin tulee kokonaan korvaamaan entisten siirtomaiden tuomia kieliä englantia ja ranskaa (tai pohjois- ja koillis-Afrikassa arabiaa), jotka ovat kansainvälisen kaupan ja diplomatian kielet. Swahilin täysimittainen käyttöönotto on monessa EAC-maassa – esimerkiksi Ruandassa, jossa yli puolet väestöstä puhuu ruandan kieltä (kinyarwandaa) mutta alle prosentti swahilia – edelleen muita paikalliskieliä jäljessä. Tansaniassakin monet koulut ovat siirtymässä pakolliseen englannin kielen opetukseen, joka on herättänyt huolta sekä swahilin säilyttämisen että oppimistulosten puolesta. Swahili on ujamaan seurauksena maassa vahvempi kieli kuin englanti, mutta se voi samalla olla heikompi kuin oman heimon äidinkieli, etenkin maaseudulla.

Kasvava kansainvälinen kiinnostus kieltä kohtaan osoittaa edelleen potentiaalia lisätä swahilin kattavuutta, ja ehkei swahilin levittäytymisen tarkoituksena olekaan korvata Afrikan rikasta kielimaisemaa. Sen sijaan se voi tarjota toisen paikallisen kielen, joka heijastaa maanosan monipuolista historiaa ja tarjoaa symbolin sekä välineen jatkaa dekolonisaatiota ja identiteettien itsemääräämistä.

Tunnistatko nämä swahilinkieliset sanat? Safari tarkoittaa matkaa swahiliksi, ei vain luonnonpuistossa ajelua ja eläinten bongailua. Leijonakuningas elokuvasta löytyy monta tuttua swahilinkielistä sanaa ja lausahdusta, kuten hakuna matata, ei huolia/ongelmia (tosin, jos haluat päteä swahilinkieliselle kaverille, kannattaa sanoa hamna shida hakuna matatan sijaan). Tiesitkö myös, että simba on leijona ja rafiki ystävä? Eteläafrikkalainen Miriam Makeba lauloi ehkäpä tunnetuimman swahilinkielisen kappaleen malaika, joka tarkoittaa enkeliä. Suosittu huojuvan puisen tornin rakentamispeli Jenga on saattanut saada nimensä swahilin sanasta (ku)jenga, eli rakentaa. Jos osaat saksaa tiedät myös miten sanotaan koulu swahiliksi: shule (ja jos ymmärrät arabiaa, saatat jo tunnistaa noin 40% swahilin sanoista).