Ilmastonmuutos on terveysuhka: Planetaarisen terveyden merkitys kansainvälisessä politiikassa

Kirjoittajan henkilökuva
Anniina Hentinen | 13.11.2024
Tekstiartikkelin kuva. Metsät tukevat monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristön lukuisille lajeille ja toimivat merkittävinä hiilinieluina sitomalla ilmakehän hiilidioksidia. Metsäkato vaarantaa nämä ekosysteemipalvelut, mikä uhkaa sekä ihmisten terveyttä että ympäristön hyvinvointia. Kuva: Alain Audet / Pixabay. (Kuvalähde)

Historiallisen lämmin vuosi 2024 on tuonut esiin ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset terveyteen. Tuoreet tutkimukset, kuten BioSciencen julkaisema raportti ”The State of the Climate”, WWF biodiversiteettiraportti sekä Lancet Countdown 2024, korostavat, miten ihmisten ja luonnon terveys ovat erottamattomasti kytköksissä. Viimeisin raporteista osoittaa, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat terveysriskit ovat nyt korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin.

Keskustelu planetaarisesta terveydestä – ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin tasapainottamisesta – on noussut entistä vahvemmin osaksi COP-ilmastoneuvotteluja, ja käsite on saanut jalansijaa kansainvälisessä politiikassa. Mitä planetaarisen terveyden käsitteellä tarkoitetaan kansainvälisten suhteiden kentällä?

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ja planetaarinen terveys COP-ilmastoneuvotteluissa

Maailman terveysjärjestö WHO nimesi ilmastonmuutoksen suurimmaksi uhaksi ihmisten terveydelle vuonna 2021 julkaisemassaan erityisraportissa “The Health Argument for Climate Action”. Raportti painottaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä ihmisten terveyden turvaamiseksi ja että sen aiheuttamat terveyshaasteet ovat jo selvästi nähtävissä. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten helteet, tulvat ja kuivuus, rasittavat terveydenhuoltojärjestelmiä ja heikentävät elinoloja. Pitkittyneet helleaallot altistavat erityisesti ikääntyneitä ja kroonisesti sairaita lämpöstressille, mikä lisää sydän- ja hengityssairauksien riskiä ja kuolleisuutta. Samalla tartuntatautien, kuten malarian ja denguekuumeen, leviämisriski uusille alueille kasvaa, mikä pahentaa terveysuhkia erityisesti kehittyvissä maissa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat suoraan ihmisten turvallisuuteen ja ruokaturvaan sekä voivat lisätä konfliktien riskiä. Tässä valossa ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen eivät ole pelkästään ympäristökysymyksiä, vaan myös terveyden ja turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä.

WHO:n vuonna 2021 julkaisema raportti toi terveyden entistä tiiviimmin osaksi ilmastoneuvotteluita. Kehitys näkyi selvästi COP28-kokouksessa Dubaissa, jossa terveys nostettiin ensimmäistä kertaa vahvasti ilmastokeskusteluun erityisen Health Day -päivän avulla. Tapahtuman merkittäviin saavutuksiin kuului COP28 UAE Declaration on Climate and Health -julistus, jossa yli 120 maata sitoutui luomaan ilmastonkestäviä ja tasa-arvoisia terveydenhuoltojärjestelmiä.

Vuonna 2021 julkaistusta WHO:n vuoden 2021 erityisraportista sai alkunsa myps planteraarisen terveyden kasitteen nivoutuminen tiiviimmeaksi osaksi COP-ilmastoneuvotteluja. Tämän kehityksen myötä COP28 vuonna 2023 Dubaissa nosti terveyden ensimmäistä kertaa vahvasti osaksi ilmastoneuvotteluita järjestämällä Health Day -päivän, joka keskittyi syventämään ilmaston ja terveyden välistä yhteyttä. Tapahtuman merkittävimpiin saavutuksiin kuului COP28 UAE Declaration on Climate and Health -julistus, jossa yli 120 maata sitoutui luomaan ilmastonkestäviä, kestäviä ja tasa-arvoisia terveydenhuoltojärjestelmiä. 

Terveys huomioidaan ilmastoneuvotteluissa yhä useammin. COP29-neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä Bakussa, Azerbaidžanissa, ja terveys on jälleen esillä ilmastoresilienssin keskeisenä osana. Tärkeitä aloitteita ovat muun muassa Baku-aloite inhimillisen kehityksen ja ilmastokestävyyden tukemiseksi, joka yhdistää terveys-, koulutus- ja resilienssitoimet haavoittuville ryhmille; Health Impact Investment Platform (HIIP), joka tukee terveysrahoitusta matalan tulotason maissa; sekä One Health -julkilausuma, joka huomioi ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyden yhtenä kokonaisuutena. 

Planetaarisen terveyden käsitteen omaksuminen osaksi ilmastoneuvotteluja ja kansainvälistä politiikkaa heijastaa kasvavaa ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin, mitä planetaarisen terveyden käsite tarkoittaa ja miten se pyrkii yhdistämään ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi.

Planetaarisen terveyden ja One Health -lähestymistavan erot

Planetaarinen terveys käsitteenä korostaa ihmisten terveyden riippuvuutta luonnonjärjestelmien hyvinvoinnista. Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan planetaarisen terveyden näkökulma käsittelee ihmisen terveyttä ekosysteemien yhteydessä: Ihminen on osa luontoa, ja esimerkiksi puhdas vesi, ravinto sekä suoja luonnon ääri-ilmiöiltä ovat elämän edellytyksiä. Monimuotoisella luonnolla on merkittäviä terveysvaikutuksia, sillä se tukee ihmisen mikrobiston tasapainoa ja suojaa sairauksilta. Ihmiskunta on siis osa luonnon kokonaisuutta, ja kaikki ympäristöön kohdistuvat tekomme vaikuttavat myös omaan terveyteemme ja hyvinvointiimme.

Tämä lähestymistapa ylittää perinteisen terveyspolitiikan rajat ja muodostaa laajan yhteiskunnallisen ja ympäristöpoliittisen näkökulman, jonka tavoitteena on suojata sekä nykyisten että tulevien sukupolvien terveyttä. Planetaarinen terveys keskittyykin pitkän aikavälin tasapainon ylläpitämiseen ihmisten ja luonnon elinympäristöjen välillä.

Toinen merkittävä käsite terveyspolitiikan kentällä on One Health eli Yhteinen terveys -lähestymistapa, joka puolestaan keskittyy erityisesti tartuntatautien ja pandemioiden torjuntaan, erityisesti zoonooseihin (eläimistä ihmisiin siirtyvät sairaudet) ja mikrobilääkeresistenssiin. Tämä lähestymistapa syntyi zoonoosiriskien ja elintarviketurvallisuuden hallintaan, ja se korostaa sektorien välistä yhteistyötä tartuntatautien ehkäisyssä. COVID-19-pandemia on vahvistanut One Health -mallin merkitystä, ja se on saanut lisää painoarvoa esimerkiksi EU-politiikassa (EU One Health Joint Programme).

Käsitteenä planetaarinen terveys  pyrkii laajempaan, kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jossa ekologinen kestävyys nähdään ihmiskunnan hyvinvoinnin perustana. Alun perin luonnon monimuotoisuuden vaaliminen nähtiin tärkeänä pääasiassa ihmisten terveyden kannalta, mikä herätti kritiikkiä käsitteen ihmiskeskeisyydestä. Viime vuosina käsitettä on kuitenkin laajennettu, kun alkuperäiskansojen perinteinen tieto ja arvot ovat tuoneet uutta painotusta luonnon itseisarvon ja lajien oikeuksien kunnioittamiselle. Planetaarinen terveys onkin siirtynyt kohti monimuotoisuuden säilyttämistä sen itseisarvon vuoksi, ei pelkästään ihmisten hyvinvoinnin ehdoilla.

Sekä planetaarinen terveys että yhteinen terveys korostavat ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyden keskinäisriippuvuutta, mutta niiden tavoitteet ja painopisteet eroavat toisistaan. Vaikka lähestymistavat ovat lähentyneet toisiaan, niiden käytännön sovellukset eroavat edelleen toisistaan. Kansainvälisessä politiikassa ja terveyspolitiikassa nämä lähestymistavat voivat kuitenkin toimia rinnakkain ja täydentää toisiaan, joten niiden yhdistäminen ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista. Sen sijaan on hyödyllisempää selkeyttää kummankin lähestymistavan painopisteet ja sovelluskohteet ja tukea niiden kehittymistä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon edetessä on tärkeää, että erilaiset käsitteet ja lähestymistavat mahdollistavat aiheen tuomisen esille kansainvälisen politiikan kentällä. 

Muovipullo kelluu vedessä symboloiden ihmistoiminnan pitkäkestoisia vaikutuksia ekosysteemeihin. Kuva: Efes / Pixabay (Kuvalähde).

Planetaarinen terveys osana kansainvälistä politiikkaa: poliittinen muotisana vai työkalu kestävän tulevaisuuden turvaamiseen?

Planetaarinen terveys voi tarjota kansainväliselle politiikalle kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa ihmisten ja ympäristön hyvinvointi kytkeytyvät tiiviisti yhteen sukupolvien yli. Kansainvälisten suhteiden kentällä planetaarinen terveys saattaa myös yhdistää ilmasto-, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä keskusteluun ja tuoda mukanaan kansainvälisille suhteille ja turvallisuustutkimukselle ominaisen turvallistamisen näkökulman, jossa terveysuhkat ymmärretään globaalin turvallisuuden keskeisinä kysymyksinä. Terveysturvallisuus pyrkii resurssien tehokkaaseen kohdentamiseen pandemioiden torjunnassa, mutta haasteina ovat usein lyhytnäköiset toimet ja resurssien epätasainen jakautuminen, mikä voi painottaa tartuntatautien torjuntaa kroonisten sairauksien kustannuksella. Ilmastonmuutoksen ja terveyden yhteydessä on tärkeää tarkastella, miten terveyden turvallistamisen ja ilmastonmuutoksen turvallistamisen diskurssit esiintyvät politiikassa.

Käsitteenä planetaarinen terveys nostaa kansainvälisten suhteiden kentällä erityisesti luontopohjaiset ratkaisut keskeisiksi kestävän terveyden ja yhteiskuntien ylläpitämisessä. Sen toteutuminen vaatii laajaa kansainvälistä ja monitieteistä yhteistyötä, jossa tutkimustieto ja poliittiset instituutiot ovat keskeisessä roolissa. Esimerkiksi Euroopan ympäristökeskus (EEA) ja The Lancet -julkaisu tarjoavat ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen tukien päätöksentekoa ja poliittisia toimia. EEA keskittyy muun muassa ilmanlaadun ja kemikaalialtistusten vaikutuksiin, kun taas The Lancet tuo esille ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon terveysvaikutuksia globaalisti.

Terveys on vahvasti sekä poliittinen että systeeminen kysymys, joka liittyy monialaisesti talouteen, sosiaalisiin kysymyksiin ja ympäristön tilaan. Planetaarinen terveys tekee nämä yhteydet näkyviksi ja voi ohjata tulevaisuuden terveys- ja ympäristöpolitiikkoja holistisempaan suuntaan, jossa terveys ja ympäristön hyvinvointi nähdään keskinaisriippuvaisina. Samalla käsitteen holistisuus voi olla sen haaste, erityisesti näkökulman jalkauttamisessa osaksi konkreettisia poliittisia ohjelmia. 

Pelkkä käsitteen esiintyminen politiikkaraporteissa ei kuitenkaan riitä – sen on johdettava konkreettisiin toimiin, jotta siitä ei tule vain poliittinen muotisana. Planetaarisen terveyden toteuttaminen vaatii sitovia poliittisia päätöksiä ja pitkäjänteistä yhteistyötä poliittisten instituutioiden ja tiedemaailman välillä. Ilman todellista poliittista tahtoa ja riittäviä resursseja sen tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta, vaikka ilmastokriisi, luontokato ja eriarvoisuus vaativat kiireellisiä toimia globaalilla tasolla. Planetaarinen terveys voi laajemman terveyden ja ympäristön yhteenlinkittymisen linssin kautta tarjota politiikoille mahdollisuuksia, joita ihmiskunnalla ei ilmasto- ja terveyskriisien keskellä ole varaa jättää käyttämättä.

KIRJOITTAJA: ANNIINA HENTINEN
EDITOINTI JA KOMMENTOINTI: RAIKU KORHONEN, PAULIINA PARVIAINEN
KIELENHUOLTO: ELENA RINTAMÄKI


Lisättävää?

Ylläpito tarkistaa kommentit ennen julkaisua. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.