The Ulkopolitist ja Suomen YK-Nuoret järjestivät syksyllä 2024 Nuoret, konfliktit & rauha -teemaisen kirjoituskilpailun 14-19 -vuotiaille nuorille. Maire Hinkkala sai kilpailussa kunniamaininnan.

Suomi. Paikka, josta löytyy koskematonta metsää ja naavaisia puita, joiden lomasta auringon ensimmäiset säteet siivilöityvät koskemattomalle helmikuun hangelle. Järviä, joiden sininen pinta kimaltaa yöttöminä kesäöinä. Kuikan huuto ja veden liplatus sen lähtiessä lentoon. Suomi. Pohjoinen maa, jonka kansa vaikuttaa ujolta, välillä jopa hieman töykeältä. Kansa, joka kuitenkin pitää huolta omistaan, ja joka on tänä vuonna valittu maailman onnellisimmaksi maaksi seitsemättä vuotta putkeen. Olemme vain pieni piste maailmankartalla, ja silti meidän tulee katsoa myös omien rajojemme tuolle puolen. Miksi näin on?

Tällä pienellä pohjoisella valtiolla on tärkeä rooli maailmanpolitiikassa jo senkin vuoksi, että sen maantieteellinen sijainti sattuu olemaan juuri Venäjän naapurissa. Suomen ja Venäjän raja on siinäkin mielessä ratkaiseva, että siinä kulkee globaalin lännen ja idän välinen raja. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa keväällä 2022 maailma jakautui tätä rajaa myötäillen entistä vahvemmin kahtia.

Joidenkin mukaan käynnissä on jopa kylmän sodan uusintanäytös. Suomen liityttyä sotilasliitto Naton jäseneksi vuonna 2023 Venäjän ja Suomen välit ovat kiristyneet entisestään. Meillä on kuitenkin tärkeä tehtävä, jonka saatamme toisinaan unohtaa. Emme saa olla vihamielisiä venäläisiä kohtaan. Polarisaatio ja kokonaisen kansan vihaaminen saattaa asettaa Suomen vielä entistä vaikeampaan asemaan ulkopoliittisesti, ja lisäksi se on täysin kohtuutonta. Tällä hetkellä Venäjällä vallitsee käytännössä diktatuuri, ja maan edelliset presidentinvaalit järjestettiin lähinnä muodollisuutena. Venäjän kansan sananvapautta onkin rajoitettu, eikä venäläisillä ole mahdollisuuksia olla julkisesti eri mieltä johdon kanssa. Koen tämän venäläisiin kohdistuvan vihamielisyyden yhtenä suurimpana uhkana Suomen ulkopoliittisen roolin kannalta. 

Usein meillä on taipumus kääntyä sisäänpäin ja ajatella vain omaa kansaamme täällä lintukodossa. Politiikassa ja sosiaalisessa mediassa saatetaan lietsoa turhaa vihamielisyyttä ihmisryhmiä ja valtioita kohtaan, jolloin sorrumme itsekin ajattelemaan näin ja lokeroimaan ihmisiä epäreiluihin ja pieniin muotteihin. Tällainen vastakkainasettelu on sekä menneisyydessä että nykyhetkessä ajanut ihmisiä ja valtioita keskinäisiin konflikteihin.

Suomen tulisi keskittyä konfliktien ratkaisemiseen, ei niiden aiheuttamiseen. Suomi on moderni länsimainen valtio ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallimaa. Se on demokraattinen oikeusvaltio, jossa tiivistyvät hyvin eurooppalaiset ja länsimaiset arvot. Suomi on länsimaiden keskuudessa arvostettu valtio, ja sen ulosannilla on merkitystä:sitä kuunnellaan pienestä koostaan huolimatta. Suomi on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös esimerkiksi länsimaiden suurvallan, Yhdysvaltojen kanssa. Vaikka joskus saatamme ajatella, ettei meillä ole merkitystä, asia onkin päinvastoin. Siksi meidän tulisi olla aktiivisemmin mukana rakentamassa rauhaa myös länsimaiden ja Euroopan ulkopuolella.

Suomen oli helppo valita puoli Ukrainan sodassa, toisin kuin esimerkiksi Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa tai muissa Lähi-Idän ja Afrikan konflikteissa. Suomi ei ole edelleenkään tunnustanut Palestiinan valtiota itsenäiseksi toisin kuin esimerkiksi Ruotsi. Kun Suomi pysyttelee neutraalina, eikä ota juurikaan kantaa Euroopan ulkopuolisiin asioihin, se samalla tekee itsestään hiljaisen hyväksyjän. Usein myös koulumaailmassa nämä hiljaiset hyväksyjät ovat juuri niitä, jotka voisivat saada aikaan muutoksen ennen kuin koulukiusaaminen kärjistyy vielä pahemmaksi. Samasta syystä Suomen tulisi ottaa selkeämmin kantaa myös Euroopan ulkopuolisiin asioihin, tuomita väkivallan teot ja terrorismi kaikkialla maailmassa sekä toimia kompassina muille länsimaille.

Sillä välin kun Suomen johto pitää huolen siitä, että Suomi pysyy vahvana valtiona, joka seisoo omien arvojensa takana, täytyy Suomen kansan toimia samoin. Demokratiassa tärkeintä on kansan ääni eli meidän tavallisten ihmisten, meidän ujojen ja hiljaisten. Voimme yhdessä pitää huolen siitä, että äänestämme poliittisiin johtoasemiin ihmisiä, joilla on kiinnostusta ja kokemusta globaalista maailmasta ja konflikteista kotimaan asioiden ohella. Voimme itse jokapäiväisessä elämässämme vaikuttaa siihen, kuinka puhumme toisista valtioista ja ihmisistä. ”Me vastaan muut” -ajattelun lietsominen lisää riskiä polarisaatioon ja konflikteihin, muurien rakentamiseen ja vihaan.

Vihaa tämä maailma on kohdannut jo tarpeeksi. Tarpeeksi on ihmisiä kuollut ja haavoittunut, tarpeeksi on kaupunkeja tuhottu ja rajoja vedetty. Suomi on saanut tästä vihasta osansa sisällissodan, talvisodan ja jatkosodan aikana, ja nyt sen tulee pyrkiä ehkäisemään vihaa myös omien rajojensa ulkopuolella. Emme voi ajatella, etteikö maailma Euroopan ulkopuolella koskettaisi meitä, sillä kaikki on kytköksissä kaikkeen aina tavalla tai toisella. On toki oma valintamme kuinka paljon tahdomme ottaa kantaa, mutta en tunne kovinkaan montaa tapausta, jossa asioita olisi muutettu suuntaan tai toiseen  pysyttelemällä neutraalina. Meidän tuleekin siis löytää tapa, jolla otamme kantaa asioihin rakentavasti ja toisia kunnioittavasti. Uskon, että jos jokin maa niin Suomi tässä onnistuu.

Tarvitsemme vahvoja johtajia sekä rakentavaa ja avointa keskustelua. Tarvitsemme aktiivisempaa puuttumista syrjintään ja rasismiin sekä vahvempaa globaalin maailman korostamista myös koulutuksessa. Tarvitsemme uskoa siihen, että maailman kriisit ovat ratkaistavissa, ja että myös me voimme olla osallisia siinä. Meidän täytyy valita, tahdommeko olla hiljaisia hyväksyjiä vai suunnannäyttäjiä.

Suomi. Maa, jossa tykkien laulu kaikui vielä alle sata vuotta sitten, jossa taisteltiin vapaudesta, ja mahdollisuudesta oikeuden ja demokratian toteutumiseen. Paikka, jonka väestö monimuotoistuu vuodesta toiseen, joka pikkuhiljaa on noussut sinne, missä se itse haluaa seistä. Kansa, joka voi teoillaan ja sanoillaan vaikuttaa asioihin tuhansien kilometrien päässä, ja joka voi olla mukana rakentamassa kestävää rauhaa ja turvallisuutta koko maailmaan. Maa, jossa uskalletaan seistä selkä suorassa. Suomi.