Euroopan komissio ehdottaa merkittäviä kevennyksiä juuri hyväksyttyyn yritysvastuussääntelyyn. Esitys uhkaa vesittää EU:n vastuullisuustavoitteet ja jättää suuren osan ihmisoikeus- ja ympäristöriskeistä sääntelyn ulkopuolelle. Euroopan parlamentin entinen varapuhemies Heidi Hautala näkee taustalla poliittisen suunnanmuutoksen sekä kovan lobbauksen ja varoittaa EU:n suvereniteetin heikkenemisestä.

Helmikuussa 2025, vain puoli vuotta historiallisen EU:n yritysvastuulain (CSDDD) hyväksymisen jälkeen Euroopan komissio avasi kestävyyssääntelyn uudelleen niin kutsutulla omnibus-esityksellään. Yritysvastuulaki eli niin sanottu huolellisuusvelvoite edellyttää EU:n markkinoilla toimivia suuryrityksiä tunnistamaan ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä arvoketjuissaan ja puuttumaan ongelmakohtiin. Huolellisuusvelvoite on jatketta jo voimassa olleelle kestävyysraportointidirektiiville (CSRD), joka puolestaan velvoittaa yrityksiä raportoimaan toimintansa ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista julkisesti. 

Uusi omnibus-esitys on herättänyt laajasti kritiikkiä paitsi kansalaisyhteiskunnassa myös yritysten parissa. Sen pelätään vesittävän kestävyyslakien keskeiset tavoitteet vastuullisuuden yhteisistä pelisäännöistä ja yhdenmukaisesta vastuullisuusdatasta. Samalla vastuullisuuslakien myönteiset vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen ovat vaarassa heikentyä merkittävästi. Esimerkiksi huolellisuusvelvoitteen osalta komissio ehdottaa direktiivin rajaamista pelkkiin suoriin toimittajiin, mikä jättäisi alihankkijat, ja näin ollen myös suurimman osan ihmisoikeus- ja ympäristöriskeistä, direktiivin ulkopuolelle. 

Perusteina kilpailukyvyn vahvistaminen

Mikä on saanut näin äkillisen täyskäännöksen aikaan? Euroopan parlamentin entinen varapuhemies, pitkäaikainen meppi ja yritysvastuulain keskeinen puolestapuhuja Heidi Hautala selittää suunnanmuutosta eurovaalien jälkeisellä poliittisten voimasuhteiden muutoksella, lobbauksella sekä Yhdysvaltojen painostuksella. Ulkopolitistin haastattelussa Hautala valottaa EU:n kulissien takaista vääntöä ja nostaa esiin huolen EU:n suvereniteetin heikkenemisestä.

Vastuullisuuslainsäädännön muutosehdotuksia perustellaan Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisella. Pandemian, energian hintojen nousun ja yleisen geopoliittisen epävarmuuden takia EU:n talous onkin tiukassa paikassa. Esityksessään komissio viittaa Euroopan keskuspankin (EKP) entisen pääjohtajan Mario Draghin raporttiin (2024) EU:n kilpailukyvystä. Vaikka Draghin mukaan vihreä siirtymä on avainasemassa EU:n kilpailukyvyn vahvistamisessa, hän kritisoi vastuullisuuslainsäädäntöä sen aiheuttamasta liiallisesta sääntelykuormasta. Draghin viesti sääntelyn yksinkertaistamisesta ja eri lakien harmonisoinnista otettiinkin EU:n uuden vaalikauden talouspoliittiseksi ohjenuoraksi. 

Heidi Hautala selittää suunnanmuutosta vuoden 2024 eurovaalien jälkeisellä poliittisten voimasuhteiden muutoksella sekä Saksan, Ranskan ja Italian teollisuusetujärjestöjen lobbauksella. Parlamentissa enemmistö kallistui oikealle juuri sen verran, että valtapuolue EPP:stä tuli vaa’ankieliasemassa oleva ryhmä. Tämä muutos antoi sille mahdollisuuden ajaa aloitteitaan läpi taktisesti joko oikeistokonservatiivien tai progressiivisten ryhmien tuella.

Samalla EPP:n riveissä kyti Hautalan mukaan tyytymättömyyttä siihen, että edeltävällä kaudella oli hyväksytty liikaa luontopositiivisia ja vastuullisuuteen tähtääviä lakeja. Tämä turhautuminen yhdistettynä kolmen ison EU-maan etujärjestöjen lobbaukseen kohdistui  ensimmäisenä vastahyväksyttyyn vastuullisuussäädäntöön. Hautalan mukaan Draghin raportti valjastettiin vastuullisuuslainsäädännön purkamiseen enemmän kuin siihen olisi aihetta. Monet yritykset näkevät vastuullisuuden kilpailukykyä vahvistavana tekijänä.

Fossiilialan lobbausta ja Yhdysvaltojen painostusta

Oman mausteensa soppaan on antanut presidentti Donald Trumpin Yhdysvaltojen kauppaneuvotteluihin liittyvä painostus. EU ja Yhdysvallat julkaisivat elokuussa julkilausuman kauppasopimuksen yksityiskohdista. Julkilausumassa linjataan, että EU sitoutuu varmistamaan, ettei kestävyyssääntely aseta kohtuuttomia esteitä transatlanttiselle kaupalle. Erikseen mainitaan pyrkimys keventää huolellisuusvelvoitteen hallinnollista taakkaa yrityksille ja muuttaa vaatimuksia, jotka koskevat siviilioikeudellista vastuuta lain laiminlyönnistä. Lisäksi EU ilmaisi aikomuksensa ostaa yhdysvaltalaista maakaasua, öljyä ja ydinenergiatuotteita 750 miljardin dollarin edestä vuoteen 2028 mennessä. 

Julkilausuman taustalla piilee ankaraa lobbausta erityisesti fossiilienergiayritysten taholta. Esimerkiksi ExxonMobil käytti LobbyFacts-verkkopalvelun mukaan EU-lobbaukseen vuonna 2024 noin 3,5–4 miljoonaa euroa. Alan etujärjestö American Petroleum Institute kiitti elokuussa Trumpin hallintoa EU:n huolellisuusvelvoitteen vastustamisesta, ja jo syyskuussa Exxon vetosi Trumpiin koko lain alasajon puolesta.

Saman liikehdinnän tunnistaa myös Heidi Hautala. Merkit olivat Hautalan mukaan nähtävissä jo vuosi sitten amerikkalaisten lobbausjärjestöjen aktivoitumisena Brysselissä. Lobbauksessa on vedottu muun muassa siihen, että lait olisivat ekstraterritoriaalisia. Tätä ne eivät kuitenkaan ole, koska ne pätevät vain EU:n sisämarkkinoilla toimiviin ulkomaisiin yrityksiin. 

Lisäksi Hautala huomauttaa, että elokuun julkilausuman tekstissä on identtisiä ilmaisuja helmikuun omnibus-esityksen kanssa. Ikävästi voisi siis ajatella, että asiasta oltiin neuvoteltu jo kauan ennen varsinaisia kauppaneuvotteluita. “En voi väittää, että näin on tapahtunut, mutta viitteitä siihen on olemassa”, Hautala toteaa.

Kauppaneuvotteluiden tulos on yritysvastuukysymyksiä laajemminkin kirvoittanut kritiikkiä EU:n suvereniteetin luovuttamisesta Yhdysvaltojen käsiin. Hautala myös epäilee, että Yhdysvaltojen vaatimukset tuskin jäävät tähän. 

Lisäksi Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteita hiertävät EU:n asettamat sakot Googlelle kilpailulainsäädännön rikkomisesta. Hautalan mukaan tilanne on niin tulenarka, että komission varapuheenjohtaja Teresa Riberaa kiellettiin järjestämästä päätöksestä tiedotustilaisuutta, jottei Trumpia ärsytettäisi. “Tämä on EU:lta itsensä sensurointia. On todellinen huoli, että EU ei ole enää suvereeni lainsäätäjä”, Hautala summaa.

Komission esitys kritiikin kohteena

Hautala ei ole kritiikkinsä kanssa yksin. Huolen muutosehdotuksista ovat kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän lisäksi ilmaisseet jopa Norjan hallitus ja YK:n ihmisoikeusvaltuutettu. Elokuussa sadat yritykset (ml. Nokia, Paulig Group, IKEA / Ingka Group ja Nestlé), sijoittajat ja muut toimijat julkaisivat vetoomuksen, jossa puolletaan yritysvastuusääntelyn ydinelementtien säilyttämistä. Vetoomuksessa todetaan, että kestävyyslait edistävät pitkällä aikavälillä kilpailukykyä, kasvua ja parempaa riskien hallintaa. Ennakoivuus onkin yleensä taloudellisesti järkevämpää kuin reaktiivisuus riskien toteutuessa.

Myös EKP:n nykyinen pääjohtaja Christine Lagarde toteaa mepeille osoitetussa kirjeessään, että ilmastonmuutoksella on syvällisiä seurauksia hintavakaudelle. Lagarden mukaan omnibusin esittämä kestävyysraportoinnin kattavuuden kaventaminen vaikeuttaisi kestävyysdatan keruuta, mikä puolestaan heikentäisi eurojärjestelmän kykyä arvioida ilmastoon liittyviä taloudellisia riskejä taseessaan ja vakuusjärjestelmässään. Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten kesän 2024 helleaallon, kuivuuden ja tulvien, on arvioitu aiheuttaneen EU:lle jo lyhyessä ajassa kymmenien miljardien eurojen tappiot.

Eri tahojen esittämää kritiikkiä yhdistää se, että vaikka sääntelyn yksinkertaistaminen ja eri lakien harmonisointi on tervetullutta, komission esitys kuitenkin vesittää lakien keskeiset tavoitteet ja aiheuttaa lisäksi epävarmuutta yrityksissä.

Vastuullisuussääntelyn ydinelementit vaarassa

EU:n kestävyysraportoinnissa yritysten tulee arvioida sekä omia vaikutuksiaan ympäristöön ja yhteiskuntaan että ympäristön ja yhteiskunnan vaikutuksia yrityksen toiminnalle. Yritysten tulee siis tunnistaa, millaisia taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi maastopaloilla tai kuumuuden heikentämällä työpanoksella on sen liiketoimintaan. Kun yritys ymmärtää riskinsä ja mahdollisuutensa, se on paitsi vastuullisempi myös houkuttelevampi sijoituskohde. Jos valtaosa yrityksistä jää direktiivin ulkopuolelle, ei kattavaa ja vertailukelpoista vastuullisuusdataa voida kerätä.

Huolellisuusvelvoitteessa olennaista on ollut riskiperustaisuus eli toimenpiteiden suuntaaminen ja mitoittaminen sen mukaan, missä ja kuinka vakavia riskejä arvoketjussa ilmenee. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kobolttia Kongosta hankkivan elektroniikkayrityksen merkittävimmät riskit liittyvät lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöön raaka-ainetuotannossa, eivät toimistotilojen sähkönjakeluun. Omnibusin ehdotus rajata huolellisuusvelvoitteen piiriin ainoastaan suorat toimittajat sotii siis täysin riskiperustaisuuden ajatusta vastaan. Herää kysymys, mitä tällaisella lailla edes saavutetaan. 

Komissio myöntää esityksessään, että omnibus hidastaisi lakien tuomia myönteisiä vaikutuksia ihmis- ja perusoikeuksien toteutumiselle – EU:n omille perusarvoille. Jos esitys menee läpi, on perusteltua väittää, ettei kyse ole vain positiivisten vaikutusten hidastamisesta vaan laajemmasta patoamisesta.

Vastuullisuussääntelyn kohtalo

EU:n yritysvastuulainsäädännön tulevaisuus riippuu nyt siitä, millaiseen lopputulokseen EU:n kaksi muuta vallankäyttäjää, Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto, tulevat komission kanssa. Neuvosto ilmaisi kesäkuussa tukensa omnibus-esitykselle ja ehdotti jopa vielä pidemmälle meneviä kevennyksiä. Parlamentissa poliittiset ryhmät neuvottelevat kannoistaan syksyllä. 

Mikä lopputulos onkaan, Heidi Hautala arvelee suunnanmuutoksen olevan väliaikainen. Monet yritykset seuraavat kuitenkin edelleen alan kansainvälisiä normeja, ja olisi varsin erikoista, jos kesän aikana esitettyjä vetoomuksia ei huomioitaisi neuvotteluissa mitenkään. Jos omnibus menee läpi sellaisenaan, se aiheuttaa paljon hämmennystä ja resurssien hukkaa.

Samalla EU on luonut Hautalan mukaan itselleen paradoksaalisen tilanteen, jossa monet maat Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa ovat EU:sta inspiroituneina kehittäneet omaa vastuullisuussääntelyään. “Jos EU kääntää kurssia, se törmää tilanteeseen, jossa muu maailma on jo lähtenyt sen viitoittamalle tielle”, Hautala toteaa.