Aiemmin tieteellisen tutkimuksen ja rauhanomaisen yhteistyön alueena nähty arktinen on tänä päivänä geopoliittisen kilpailun ja suurvaltapolitiikan näyttämö. Avaruus on kohdannut samanlaisen kehityskulun, ja arktisen alueen strategisen merkityksen kasvaessa myös avaruuspohjaisten suorituskykyjen merkitys Suomen turvallisuudelle kasvaa.

Muuttunut arktinen tarvitsee uudenlaista tilannekuvaa

Tilannekuvan tarpeen kasvaessa avaruuspohjaiset kyvykkyydet ovat yksi vaihtoehto sen tuottamiselle valtion viranomaisten tarpeisiin. Tämän on huomannut myös puolustushallinto, joka kehittää avaruuskyvykkyyksiä osana puolustusjärjestelmää. Avaruuden strategisen merkityksen kasvusta kertoo myös Ilmavoimien komentajan nimeäminen avaruuskomentajan tehtävään. 

Suomen arktinen toimintaympäristö voi määrittää sen, millaisille avaruuskyvykkyyksille Suomella on erityistä strategista tarvetta, tarjoten samalla suomalaiselle teknologialle luontevan käyttöympäristön. Suomalaisella teknologialla on mahdollisuus vastata niihin tarpeisiin, joita arktinen turvallisuusympäristö avaruudelta tarvitsee sen merkityksen kasvaessa ja turvallisuusympäristön muuttuessa.

Arktinen alueen strateginen merkitys kasvaa

Ulkoministeri Elina Valtosen arktisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksen mukaan suurvaltakilpailu heijastuu voimakkaasti arktiselle alueelle, muun muassa kasvavien sotilaallisten ja taloudellisten jännitteiden vuoksi. Suomen tuleekin vahvistaa rooliaan arktisessa turvallisuudessa ja osallistua Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseen arktisella alueella, erityisesti tarjoamalla huomattavaa arktisen ja kylmän ilmanalan osaamistaan. Ulkoministerin linjaus on tervetullut lisäys Marinin hallituksen Arktiseen strategiaan vuodelta 2021. Nykyinen hallitus ei ole profiloitunut arktisen osalta erityisemmin, mutta nyt noin puoli vuotta ennen vaaleja pääministeri Petteri Orpo isännöi arktista huippukokousta Rovaniemellä EU-johtajien viimeistellessä uutta Arktista strategiaa. Kokouksen isännöinti on kuitenkin linjassa Suomen yli hallituskausien ajaman politiikan kanssa. Sillä pyritään korostamaan arktisen alueen strategista merkitystä Euroopan turvallisuudelle.

Vuonna 2024 annetun ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä Itämeri ja arktinen alue muodostavat yhtenäisen geostrategisen alueen. Sen mukaan arktista aluetta tulee lähestyä erottamattomana osana euroatlanttisen alueen turvallisuutta ja liittokunnan yhteistä pelotetta ja puolustusta. Arktiset näkökohdat tulee huomioida johdonmukaisesti kaikessa Naton toiminnassa. Suomi tukee tätä jakamalla arktista osaamistaan sekä tilannetietoja.

Nato vahvistaa pohjoisen alueen tilannekuvaa

Kiinan määritellessä itsensä ”lähes arktiseksi valtioksi” ja Venäjän ottaessa käyttöön kylmän sodan aikaisia tukikohtia Naton operaatiot arktisella alueella ovat näkyvämpiä. Kun seitsemän kahdeksasta arktisesta valtiosta on Naton jäseniä, liittokunnalla on selvä intressi alueen turvallisuuden, stabiliteetin ja yhteistyön säilyttämisessä. Vuoden 2026 aikana Nato onkin konkreettisesti vahvistanut arktista presenssiään.

Arctic Sentry -operaatio lisää valvontatoimia alueella vastatoimena Venäjän ja Kiinan toimille alueella. Se kokoaa toiminnan arktisella alueella, muodostaen yhtenäisen operatiivisen kokonaisuuden, johon lukeutuu muun muassa Cold Response -harjoituskokonaisuus, jossa Suomi on mukana. Arctic Sentry -operaatiota tukeva Naton Task Force X-Arctic käynnistyi kesäkuussa 2026, testaten verkottuneiden miehittämättömien järjestelmien kykyä tuottaa jatkuvaa, monialaisesti yhdistettyä tilannekuvaa Pohjois-Atlantilla ja arktisella alueella. Se on myös konkreettinen esimerkki uuden teknologian ja tilannekuvan kehittämisestä.

Erilaiset arktiset harjoitukset antavat käytännön kokemusta rankoissa sääolosuhteissa selviytymiseksi. Arktisen alueen muuttuessa kiistanalaisemmaksi toimintaympäristöksi ja sen valtavien etäisyyksien ja haastavien olosuhteiden vaikeuttaessa perinteistä valvontaa Suomen sekä liittokunnan toimintaa tulee mukauttaa olosuhteisiin sopivaksi. Samalla avaruuspohjaiset kyvykkyydet ovat nousseet keskusteluun, ja Nato itse kehittää pitkäkestoista monitoimialaista tilannekuvaa arktiselle alueelle. Arktisen alueen turvallisuudessa kysymys ei ole ainoastaan siitä, kuinka alueella pystytään toimimaan, vaan myös siitä, kuinka kattava ja ajantasainen kuva alueen tapahtumista pystytään muodostamaan.

Suomen arktinen sijainti ja avaruusosaaminen kohtaavat

Suomi rakentaa parhaillaan omaa avaruuspohjaista valvontakykyään. Vuonna 2025 Puolustusvoimat teki suomalaisen avaruusteknologiayhtiö ICEYE:n kanssa noin 158 miljoonan euron hankinnan, joka sisältää SAR-satelliitteja sekä tarvittavat tekniset järjestelmät kansallisen avaruuspohjaisen valvontakyvyn rakentamiseksi. ICEYE:n mukaan SAR-teknologian keskeinen etu on sen kyky tuottaa korkearesoluutioista dataa sää- ja valaistusolosuhteista riippumatta. Hankinnan avulla käynnistetään Suomen puolustuksen itsenäisen avaruusvalvontakyvyn konkreettinen rakentaminen. Suomella onkin edessään mahdollisuus yhdistää arktinen sijaintinsa ja teknologinen osaamisensa tavalla, joka vahvistaa sekä kansallista että liittokunnan tilannekuvaa. Tämä kombinaatio on kuitenkin muutettava strategiseksi suorituskyvyksi sääntelyn, rahoituksen ja yhteistyön avulla.

Suomen oma avaruuspohjainen valvontakyky tarjoaa yhden uuden välineen laajan ja vaikeasti valvottavan toimintaympäristön seurantaan. Tämä tukee yleistä eurooppalaista kehitystä suuntaan, jossa eurooppalaisilla valtioilla on omat suvereenit satelliittinsa ja niiden käyttö on valtioiden omassa hallinnassa. Euroopan komissio on myös tunnistanut avaruudesta tehtävän tiedustelun ja valvonnan puuttuvan Euroopan puolustusarsenaalista. Vastatakseen muuttuvaan turvallisuusympäristöön on esimerkiksi EU:n omien satelliittien verkosto IRIS² saamassa lisäkapasiteettia alkuperäisestä suunnitelmasta 66 satelliitilla. Euroopan pyrkiessä strategiseen autonomisuuteen Suomella on mahdollisuus profiloitua korkean teknologian osaajana. Avaruuspohjaiset suorituskyvyt muodostavat kuitenkin vain yhden kerroksen laajemmassa sensoriverkostossa ja niiden rinnalle tarvitaan muita kykyjä arktisen tilannekuvan muodostamiseksi.

Avaruus täydentää arktista tilannekuvaa

Suomen avaruusstrategia korostaa kansallista avaruustilannekuvaa ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Sen lisäksi on tärkeää, että Suomen kaltainen pieni valtio tekee yhteistyötä avaruussektorilla muiden valtioiden kanssa mahdollistaakseen erilaisten kykyjen toteuttamisen.

Tästä ajankohtainen esimerkki on marraskuussa 2025 Helsingissä järjestetty Arctic Space Forum avaruuspohjaisten kyvykkyyksien ja arktisen turvallisuuden yhteydestä. Nato, liittolaismaat ja avaruusteollisuus käsittelivät avaruuspohjaisten suorituskykyjen mahdollisuuksia vahvistaa arktisen alueen valvontaa, pelotetta ja resilienssiä, minkä lisäksi Nato nosti esiin myös kaupallisten avaruusratkaisujen merkityksen. Vuonna 2026 Nato on vienyt tätä ajattelua käytäntöön Arctic Sentryn ja Task Force X-Arcticin kautta.

Arktisen alueen olosuhteet mahdollistavat erilaisten sotilasteknologisten ratkaisujen testaamisen sekä teknologian soveltuvuuden ja suorituskyvyn kehittämisen. Suomalaisilla yrityksillä on tässä annettavaa: esimerkiksi Kelluun teknologiaa on testattu tänä vuonna menestyksekkäästi Naton harjoituksissa.

Sodankäynnin kehitystä leimaava viiden operatiivisen toimintaympäristön – maa, meri, ilma, kyber ja avaruus – yhä tiiviimpi kytkeytyminen toisiinsa sekä teknologian nopea kehitys voi kuitenkin aiheuttaa sen, ettei sääntely pysy kehityksen perässä. Suomella on mahdollisuus profiloitua kansainvälisen sääntelyn puolestapuhujana, ja presidentti Stubb korostikin yhteistyön tärkeyttä Pariisin kansainvälisessä avaruushuippukokouksessa.

Avaruuden ja arktisen turvallisuuden strateginen mahdollisuus

Arktisen alueen merkityksen kasvaessa korostuu kyky muodostaa alueesta ajantasainen ja jatkuva tilannekuva. Avaruudelliset suorituskyvyt eivät korvaa muita valvonnan suorituskykyjä, mutta tuovat arktisen alueen tilannekuvan muodostamiseen ulottuvuuden, jota muilla keinoin ei voida yksin tuottaa. Suomella on mahdollisuus yhdistää arktinen toimintaympäristö, avaruus- ja teknologiaosaaminen sekä kokonaisturvallisuuden malli tavalla, joka palvelee sekä kansallista että liittokunnan turvallisuutta.

Suomelle arktinen alue tarjoaa luontevan toimintaympäristön, jossa avaruuspohjaisten suorituskykyjen turvallisuuspoliittinen merkitys konkretisoituu. Arktisen alueen turvallisuuspoliittisen merkityksen kasvaessa on pitkäaikaisen tilannekuvan tuottaminen arktisella alueella entistä tärkeämpää. Suomella olisi hyvät edellytykset profiloitua arktisten avaruusuhkien ja kokonaisturvallisuuden nakökulmasta.