Latvian pääministeri Andris Kulbergsin keskustaoikeistolainen puolueliittouma Yhtenäislista sai maan lauantaisissa parlamenttivaaleissa murskavoiton yli 35 prosentin ääniosuudella, mikä oli vaaleja edeltävien kyselyjen valossa todellinen jymy-yllätys. Kulbergs, vaalien ylivoimainen äänikuningas, on autokaupan alalla menestynyt lennokasliikkeinen liikemies, jolla ei ole pitkää taustaa maan politiikassa. Pääministeriydestään huolimatta hän ei ole minkään puolueen jäsen, mikä luultavimmin vain lisäsi hänen kannatustaan vaaleissa.

Vaaleissa valitussa uudessa parlamentissa Yhtenäislista saa jopa 41 kaikkiaan 100:sta paikasta. Sen paikkamäärä kasvoi yli kolminkertaisesti. Puolueen vaalivoitto onkin poikkeuksellisen suuri Latvian politiikassa. On hyvin todennäköistä, että hallitustunnustelijaksi nimitetty Kulbergs muodostaa Yhtenäislistan johtaman uuden keskustaoikeistolaisen koalition. Apupuolueina tulevassa hallituksessa ovat oletettavasti Yhtenäislistan nykyiset kaksi hallituskumppania, kansallismielinen oikeistopuolue Kansallinen Liittouma ja Latvian entinen pitkäaikainen valtaryhmittymä, keskustaoikeistolainen puolueliittouma Uusi Yhtenäisyys.

Yhtenäislistalla ei ole vahvaa aatteellista pohjaa, mikä auttoi sitä keräämään suuren osan muihin keskustaoikeistolaisiin puolueisiin kyllästyneiden kansalaisten äänistä. Viimeisessä mielipidekyselyssä ennen vaaleja Yhtenäislistan kannatus oli vain runsaat 14 prosenttia. Edeltävä koalitiohallitus kaatui sisäisiin riitoihin nelisen kuukautta ennen vaaleja. Pääministeriksi noussut, suurelle yleisölle varsin tuntematon Kulbergs onnistui suorapuheisuudellaan ja managerimaisella otteellaan vakuuttamaan äänestäjät siitä, että hän on pätevä kuski. Yhtenäislista saakin kiittää vaalivoitosta nimenomaan Kulbergsia, johon kohdistuvat odotukset ovat korkeat.

Kansallinen Liittouma menetti kaksi edustajaa, mutta tuli vaaleissa neljänneksi noin 9 prosentilla äänistä ja saa parlamenttiin kymmenen edustajaa. Uusi Yhtenäisyys jäi kuudenneksi hieman yli 6 prosentin ääniosuudella; puolueen paikkamäärä putoaa rajusti nykyisestä 25:stä vain 7 edustajaan. Istuvan hallituskoalition neljäs kumppani, regionalistinen agraaripuolue Vihreiden ja Maanviljelijöiden Liitto, sai vain 4,4 prosenttia äänistä. Se ei siten ylittänyt viiden prosentin äänikynnystä, joten puolue jää kokonaan parlamentin ulkopuolelle.

Sosiaalidemokraattinen oppositiopuolue Edistykselliset tuli vaaleissa viidenneksi 7,9 prosentilla äänistä, ja sen kymmenen edustajaa jäänevät edelleen oppositioon. Oppositioon jäävät todennäköisesti myös vaaleissa toiseksi tullut oligarkki Ainārs Šlesersin johtama trumpistinen Latvia Ensin ja kolmanneksi tullut avoimen venäjämielinen Suvereeni Valta. Latvia Ensin sai noin 13 prosenttia äänistä ja tuplasi paikkamääränsä 17:ään. Suvereeni Valta sai uutena puolueena melkein 12 prosenttia äänistä ja 15 edustajaa.

Yhtenäislista oli ylivoimaisesti suosituin ryhmä kaikkialla muualla maassa paitsi venäläisenemmistöisessä idässä, jossa Latvia Ensin oli selvästi suosituin puolue. Voidaan siten sanoa, että Latvia Ensin on Suvereenin Vallan ohella tällä hetkellä toinen Latvian merkittävistä venäläispuolueista. Edellisten parlamenttivaalien merkittävin venäläispuolue Vakauden Puolesta sai koko maassa nyt vain noin 2 prosenttia äänistä, ja sitä ennen suurimman osan venäläisäänistä kerännyt sosiaalidemokraattinen Harmonia sai alle prosentin äänistä.

Parlamenttipaikoille ylsi kaikkiaan kuusi ryhmää, mikä on yksi vähemmän kuin väistyvässä parlamentissa. Ulkopuolelle jääneet pienpuolueet ja vaalilistat saivat yhteensä runsaat 10 prosenttia äänistä. Parhaiten pienryhmittymistä menestyi populistinen protestipuolue, teatteriohjaaja Alvis Hermanisin johtama Me Muutamme Säännöt, joka sai noin 3,4 prosenttia äänistä. Muut pienpuolueet saivat vain 2 prosenttia tai vähemmän äänistä. Vähintään 2 prosenttia vaaleissa ääniä saaneet puolueet ovat oikeutettuja valtionavustukseen.

Vaalituloksen voidaan todeta olevan valtava luottamuksen osoitus politiikassa vielä varsin kokemattomalle pääministerille. Tätä “jytkyä” toisaalta varjostaa se, että äänestysvilkkaus näissä vaaleissa oli Latvian historian alhaisin sitten maan itsenäisyyden palauttamisen – alle 52 prosenttia. Äänestysinto ei tosin ole ollut kovin korkea aiemmissakaan parlamenttivaaleissa. Erityisen alhainen äänestysprosentti on ollut venäjänkielisessä idässä, mikä kertoo siitä, että monet alueen asukkaista ovat vieraantuneet valtakunnallisesta politiikasta.

Latvia Ensin ja Suvereeni Valta, joiden ehdokkaista monien taustat ovat kietoutuneet toisiinsa, kalastelivat äänestäjiä suureksi osaksi samoilla vesillä ja vieheillä. Molempien puolueiden johtajat ovat mediassa hyvin näkyviä ja paljon vastakkaisia tunteita herättäviä hahmoja. Vaikka näiden kahden puolueen kannatus kasvoi selvästi, Latvian liittolaisia huojentaa tieto, että pahimmat pelot venäjämielisten voimien noususta maan hallitukseen eivät näytä toteutuvan, vaan uusi hallitus jatkaa nykyisellä Ukrainaa voimakkaasti tukevalla linjalla.