Israelin droonit surisevat Libanonin yllä tulitauoista huolimatta. Parhaimmillaan ne valvovat naapurustoja, keräävät tietoa ja painostavat väestöä. Pahimmillaan ne iskevät tekoälyn avulla kohteisiin ja ihmisiin, joita Israel pitää uhkana. Libanonin kokemus antaa esimakua tulevaisuuden sodankäynnistä, jolla ei ole selvää loppua: se jatkuu valvontana ja psykologisena painostuksena, eikä kukaan joudu siitä tilille.

Kun koneeni laskeutui syyskuussa Beirutiin ja istuin taksissa matkalla keskustaan, huomasin jotain outoa. Taivaalta ei kuulunut Israelin droonien matalaa surinaa. Hiljaisuus osoittautui kuitenkin tilapäiseksi.

Vielä kesällä surina oli jokapäiväistä. Pahimpia olivat sunnuntait, jolloin muuten kaoottinen asuinalueeni hiljeni ja ikkunoiden läpi kuului vain droonin tasainen surina. Joskus ääni oli niin kova, ettei ulkona voinut keskustella. Libanonissa droonia kutsutaan useimmiten nimellä MK tai Umm Kamel, ”Kamelin äiti”. Kamelilla ei tässä yhteydessä viitata eläimeen, vaan nimi juontuu israelilaiseen Heron MK -drooniin yhdistetyistä kirjaimista ”MK”, jotka ovat ajan myötä muuntuneet puhekielessä naisen nimeksi. Nimitys tuo mieleen parvekkeeltaan naapuruston tapahtumia tarkkailevan uteliaan naapurin.

Kesän jälkeen surinaa on Beirutissa ollut hieman vähemmän, mutta arkipäivisin se kuuluu yhä joka kaupunginosassa, kovimmin eteläisissä lähiöissä. Etelä-Libanonissa droonit ovat kuuluneet äänimaisemaan jo vuoden 2006 sodasta lähtien.

Droonien valvotuimpia alueita ovat Etelä-Libanon, Bekaan laakso ja Beirutin eteläiset lähiöt eli Dahiyeh. Niissä toimii aseellinen järjestö ja puolue Hizbollah ja asuu pääosin shiiamuslimeja. Samoja alueita Israel pommitti kovimmin vuosien 2006, 2024 ja 2026 sodissa.

Nykyinen kierre alkoi lokakuussa 2023. Hamasin johtamat ryhmät hyökkäsivät 7. lokakuuta Etelä-Israeliin, minkä johdosta Israel aloitti massiiviset sotatoimet Gazassa. Seuraavana päivänä Hizbollah aloitti iskut Israeliin ilmoituksensa mukaan Gazan tueksi. Yhteenotot kärjistyivät syyskuussa 2024 sodaksi, kun Israel aloitti laajat ilmaiskut ja maaoperaation Libanonissa. Sota päättyi tulitaukoon 27. marraskuuta 2024.

Rauha jäi lyhyeksi. Maaliskuussa 2026 Libanon ajautui mukaan Yhdysvaltain ja Israelin Iranin-sotaan, kun Hizbollah iski pohjois-Israeliin Iranin ylimmän johtajan Ali Khamenein surman jälkeen. Uusin tulitauko astui voimaan 17. huhtikuuta. Syyskuuhun 2026 mennessä Israelin iskuissa oli kuollut Libanonissa vuoden 2023 jälkeen lähes 9 000 ihmistä. Tulitaukojen ehdot perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1701, joka päätti aikoinaan vuoden 2006 sodan.

Tulitauot ovat vähentäneet pommituksia, mutta Israelin läsnäolo Libanonin ilmatilassa on jatkunut. Sota on muuttunut pysyväksi valvonnaksi, josta Israel ei joudu tilille.

Kaupunki droonin alla

Samir asuu Jnahissa Dahiyeh’n reunalla. Hänen kotikylänsä Israelin rajan tuntumassa tuhoutui vuoden 2024 sodassa. Hänen mukaansa droonit keräävät tietoa puhelimista ja ihmisten liikkeistä, eikä valvonta kohdistu vain Hizbollahin taistelijoihin vaan koko shiiayhteisöön.

Ennen vuoden 2024 sotaa drooneja kuuli Samirin mukaan vain rajakylissä. Sodan myötä ne tulivat kuitenkin myös Beirutin ylle. Ensimmäisinä viikkoina hän halusi niiden häipyvän, mutta nyt hän on luovuttanut: ”Pysykää siellä. Ette muuta mitään.”

Tulitauon aikana drooni oli Samirin kodin yllä aamuyhdeksästä kuuteen illalla. Hän sulki ikkunat ja vetäytyi huoneeseensa. Samir tulkitsi lisääntyneet lennot viestiksi: sodan voittanut osapuoli halusi painostaa hävinneen alistumaan.

Kun kysyin, pelkäsikö hän aseistettujen droonien iskuja, Samir sanoi, ettei pelkää. Tuhannet siviilit ovat kuolleet ennen häntä, ja muulle maailmalle hän olisi vain yksi lisää. “Olen vain numero.”

Ashrafiehissa, pääosin kristityssä kaupunginosassa asuva, eteläisestä Libanonista kotoisin oleva insinööri Lina kuvaa ääntä näkymättömäksi ruohonleikkuriksi, joka tulee joka puolelta ja tunkeutuu aivoihin. Ääni saa hänet jännittymään, mutta ajan mittaan se siirtyy taustalle. ”Ihminen sopeutuu valitettavasti, koska se on siellä koko ajan.” Ulkona ja luonnossa oleminen ei tosin enää rauhoita häntä kuten ennen.

”Rauhan” ääni

Kun tulitauko astui voimaan marraskuussa 2024, kesti vain muutaman päivän, ennen kuin “MK” palasi Beirutin ylle.

YK:n rauhanturvaoperaatio UNIFIL kirjasi helmi–kesäkuussa 2023 ennen sotilastoimien alkua 131 Israelin ilmatilaloukkausta. Saman pituisena jaksona lokakuusta 2025 helmikuuhun 2026 tulitauon ollessa voimassa niitä oli 3 091. Niistä 90 prosenttia oli droonien tekemiä.

Myös Linan mielestä droonit ovat aktiivisempia tulitauon päivinä kuin taistelujen aikana, ikään kuin ne keskittyisivät valvontaan, kun tuhottavaa ei ole

YK:n pääsihteeri on todennut, että ylilennot rikkovat päätöslauselmaa 1701 ja Libanonin suvereniteettia sekä aiheuttavat ahdistusta väestölle. Kansainvälisen yhteisön huoli ei ole kuitenkaan muuttanut tilannetta. Elokuussa 2026 UNIFIL laski yhden viikonlopun aikana 97 ilmatilaloukkausta, joista suurin osa oli drooneja, ja 455 Israelin ampumaa ammusta Etelä-Libanoniin.

Israel on jo ennen nykyistä sotaa perustellut lentoja Hizbollahin uudelleenvarustautumisella. Pääministeri Benjamin Netanjahun mukaan Israel käyttää oikeuttaan itsepuolustukseen tulitauon ehtojen mukaisesti. Yhdysvaltain mediaan vuotaneen takuukirjeen mukaan lennot ovat sallittuja, kunhan ne palvelevat tiedustelua ja valvontaa eivätkä riko äänivallia.

Silti Israelin hävittäjät ovat rikkoneet äänivallin useasti Beirutin ja Etelä-Libanonin yllä, mikä on levittänyt paniikkia siviilien keskuudessa. Lina kuitenkin muistaa, kuinka hänen isänsä ei edes keskeyttänyt puheluaan, kun äänivalli paukahti. Lina itse säikähti ääntä, joka on paljon kovempi kuin ilmaiskujen ääni. Hän pelkää olevansa samanlainen 30 vuoden päästä.

Taistelussa testattu

Libanonin yllä lentävät pääosin haifalaisen Elbit Systemsin Hermes 450- ja 900-droonit sekä pienemmät Skylarkit. Brittiläisen RUSI-tutkimuslaitoksen mukaan Hermes 900 voi olla ilmassa 36 tuntia ja kantaa neljä ohjusta. Carnegien Lähi-idän keskuksen mukaan droonit keräävät passiivisesti WiFi-, GPS- ja mobiiliverkkoliikennettä, jota voidaan yhdistellä tekoälyn avulla muihin tietoihin. Aseistettujen droonien käytön Israel myönsi virallisesti vasta vuonna 2022. 

Israelin asevienti nojaa siihen, että aseet on testattu käytössä. RUSI totesi jo vuonna 2018, että Israelin armeija kehittää keskeneräistä tekniikkaa kentällä, joten myyntiin tullessaan drooni on todennäköisesti ollut käytössä vuosia. Israel miehitti Etelä-Libanonia vuosina 1978–2000, ja miehitysvuodet maksoivat yli 900 israelilaissotilaan hengen. Carnegien mukaan nykyinen ’etämiehitys’ droonien avulla on paljon halvempi eikä vaaranna sotilaita.

Israelin puolustusvienti nousi vuonna 2024 ennätykselliseen 14,7 miljardiin dollariin ja vuonna 2025 yli 19 miljardiin. Vuonna 2022 droonit olivat neljännes viennistä, mutta sittemmin kasvu on nojannut lähinnä ohjuksiin ja ilmatorjuntaan. Puolustusministeri Israel Katz kytki kasvun suoraan armeijan “taistelukenttämenestyksiin kaikilla rintamilla”, vaikka ministeriö kiistää käyttävänsä taistelukenttiä testialustoina.

Ostajia on myös Suomessa. SIPRIn tietokannan mukaan Israel oli vuosina 2021–2025 Suomen suurin raskaan sotilaskaluston toimittaja 48 prosentin osuudella. Hankintoihin kuuluu ohjusjärjestelmiä, vastatykistötutkia, drooneja sekä viesti- ja tietojärjestelmiä. Suurin yksittäinen kauppa on vuonna 2023 tilattu Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmä, jonka arvo on yli 300 miljoonaa euroa. Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen väitöskirjatutkijan Kari Paasosen mukaan Israelin aseteollisuus on hyötynyt siitä, että sotaa käymällä maa on pystynyt “esittelemään” uusia aseitaan.

Israelin aseteknologian testaamisen hinnan maksavat ensisijaisesti palestiinalaiset ja libanonilaiset. Gazassa droonit ovat osa dystooppista miehitystä. Genevessä toimivan ihmisoikeusjärjestö Euro-Med Monitorin mukaan kvadrokopterit ovat soittaneet kaiuttimista ääniä koirista raatelemassa lapsia ja lentäneet öisin koteihin kuvaamaan nukkuvia perheitä, mikä on jättänyt eloonjääneille syviä psyykkisiä vammoja.

Israelilainen toimittaja Yuval Abraham paljasti vuonna 2024, että armeija käytti Gazassa tekoälyjärjestelmä Lavenderia tappolistojen laatimiseen epäillyistä taistelijoista. Lähteiden mukaan järjestelmä tunnisti väärin joka kymmenennen kohteen. The Dialin mukaan Libanonissa käytetyt järjestelmät toimivat todennäköisesti samoin. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto vahvisti, että Israelin iskuissa oli kuollut Libanonissa tulitauon aikana helmikuuhun 2026 mennessä vähintään 134 siviiliä, joista 24 oli lapsia.

Sota, joka ei lopu

Carnegien mukaan droonit ovat muuttaneet sodankäynnin logiikkaa ja miehityksen luonnetta. Valtaa käytetään ilmasta ilman maajoukkoja, mutta se ulottuu syvälle ihmisten arkeen. Samanlaista teknologiaa käytetään myös Euroopassa. EU:n rajavalvontavirasto Frontex on valvonut Välimerta Israel Aerospace Industriesin Heron 1-drooneilla, joita Airbus lentää palvelusopimuksen nojalla.

Libanon on valittanut YK:lle toistuvasti, mutta vähin tuloksin. Lina on turhautunut myös omaan valtioonsa ja osoittaa kysymyksensä sille: “Myönnätte ja me näemme, että meitä valvotaan. Mutta mitä varten, ja mihin olemme menossa? Eikö teitä huoleta, että kaikkien kansalaisten data on vieraan valtion käsissä?”

Libanonissa asuessani olen huomannut, että yhä useampi libanonilainen pitää maan suvereniteettia lähinnä näennäisenä, ja syystä. Heikko valtio joutuu nojaamaan muiden valtioiden turvatakuisiin, ja poliittisesti valveutuneet kansalaiset tietävät sen.

Lokakuun 9. päivänä paikallisen uutistoimiston WhatsApp-ryhmän viesti ilmoitti taas, että ”Umm Kamel” on Beirutin yllä. Drooni taivaalla on tilivelvollisuuden ulottumattomissa ja muistuttaa libanonilaisille, kuka maassa todella käyttää valtaa. ”Se antaa tälle avuttomuuden tunteelle äänen”, Lina kiteyttää. Niinpä ihminen tottuu oloihin, joihin hänen ei pitäisi joutua tottumaan.

Samirin ja Linan nimet on muutettu.