al-Nusran rintaman jäseniä paraatissa lokakuussa 2013. Kuva: Karam al-Masri / Flickr

Turun veitsi-iskun takia suomalaisten kiinnostus jihadismiin ja jihadistisiin liikkeisiin on kasvanut merkittävästi. Isku nousi valtakunnan ykköspuheenaiheeksi sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, sillä poliisi tutkii puukotuksia terrorismirikoksina. Jos kyseessä on jihadistinen terrori-isku, mikä näyttää tällä hetkellä erittäin todennäköiseltä, on se lajissaan ensimmäinen Suomen historiassa.

Jihadismi on näkynyt suomalaisessa mediassa jo paljon ennen Turun tragediaa, erityisesti edellisten kolmen vuoden aikana Islamilaisen valtion noustua globaalin jihadin lipunkantajaksi. Leijonanosa ryhmän saamasta julkisuudesta on painottunut usein pinnalliseen uutisointiin yksittäisistä terrori-iskuista, massamurhista ja muista hirmuteoista. Sen sijaan suomalainen media on tuottanut hyvin vähän sellaista sisältöä, joka avaisi laajemmin jihadismin historiallista, yhteiskunnallista tai strategista taustaa. Media on jättänyt vastaamatta suuriin kysymyksiin, kuten siihen, mitä jihadismi on, mikä sen suhde islamiin on ja ketkä osallistuvat jihadistiseen liikehdintään ja miksi.

Lisäksi aihetta käsittelevää kotimaista tietokirjallisuutta on edelleen saatavilla erittäin niukasti. Suomessa ei tiettävästi ole useaan vuoteen julkaistu ainuttakaan suurelle yleisölle tarkoitettua kirjaa, joka käsittelisi yksittäisiä jihadistiryhmiä tai jihadismia yleisesti. Vaikka aihe on saanut paljon julkisuutta, jihadismia ja jihadisteja ymmärretään kotimaisissa uutisissa heikonlaisesti, mikä varmasti johtuu osaltaan syvällisen käsittelyn puutteesta. Esimerkiksi kun Isis menetti otteensa Pohjois-Irakin Mosulista, muutamat mediat julistivat, että järjestö on “tuhottu” tai “melkein kukistettu”, mikä ei suinkaan pidä paikkaansa.

Isisin esiinmarssin aikana, ja pitkälti sen takia, jihadismista on kirjoitettu maailmanlaajuisesti kenties enemmän kuin kertaakaan syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen. Suomessakin näkyvyyttä ovat saavuttaneet niin sanotun Kepel–Roy-debatin kriittiset tiivistelmät, jotka keskittyvät erityisesti uskonnon merkitykseen jihadistisessa liikehdinnässä. Usein on jäänyt sanomatta, kenties kohteliaisuussyistä, että kummankaan ranskalaisakateemikon tuotokset eivät hyödyllisistä oivalluksistaan huolimatta edusta jihadismin tutkimuksen terävintä kärkeä.

Ulkomailla on julkaistu laadukkaita, laajalle yleisölle sopivia terrorismia käsitteleviä teoksia, joiden näkyvyys Suomessa on ollut vähäistä. Lista ei ole tyhjentävä, vaan se rajoittuu jihadismia käsitteleviin teoksiin – ja osittain allekirjoittaneen kirjahyllyn valikoimaan. Terrorismista laajemmin kiinnostuneiden kannattaa tutustua Leena Malkin suosituksiin.

Islam ja jihadismi

• David Cook, Understanding Jihad (University of California Press, 2005)
• Shiraz Maher (@ShirazMaher), Salafi-Jihadism: A History of an Idea (Hurst, 2016)
• Graeme Wood (@gcaw), The Way of the Strangers: Encounters with the Islamic State (Allen Lane, 2017)

Jihadismin historia

• Mustafa Hamid & Leah Farrall (@allthingsct), The Arabs at War in Afghanistan (Hurst & Co, 2015)
• Thomas Hegghammer (@Hegghammer), Jihad in Saudi Arabia: Violence and Pan-Islamism since 1979 (Cambridge University Press, 2010)
• Alex Strick van Linschoten (@strickvl) & Felix Kuehn (@felixkuehn), An Enemy We Created: The Myth of the Taliban/Al Qaeda Merger in Afghanistan, 1970-2010 (Hurst & Co, 2012)

Al-Qaida

• Bruce Hoffman & Fernando Reinares (@F_Reinares) (toim.), The Evolution of The Global Terrorist Threat: From 9/11 to Osama bin Laden’s Death (Columbia University Press, 2014)
• Gilles Kepel & Jean-Pierre Milelli (toim), Al Qaeda in its Own Words (Harvard University Press, 2009)
• Assaf Moghadam (@assafmoghadam), The Globalization of Martyrdom: Al-Qaeda, Salafi Jihad, and the Diffusion of Suicide Attacks (Johns Hopkins University Press, 2011)
• Anne Stenersen (@annestenersen), Al-Qaida in Afghanistan (Cambridge University Press, 2017)

Isis

• Brian Fishman (@brianfishman), The Master Plan: ISIS, Al-Qaeda, and the Jihadi Strategy for Final Victory (Yale University Press, 2016)
• Joby Warrick (@JobyWarrick), Black Flags: The Rise of ISIS (Bantam Press, 2015)
• Michael Weiss (@michaeldweiss) & Hassan Hassan (@hxhassan), ISIS: Inside The Army of Terror, päivitetty painos (Regan Arts, 2016)

Jihadismi länsimaissa

• Petter Nesser (@petternessern), Islamist Terrorism in Europe: A History (Hurst & Co, 2016)
• Peter Neumann (@PeterRNeumann), Radicalized: New Jihadists and the Threat to the West (I.B. Tauris, 2016)
• Peter Neumann, Joining al-Qaeda: Jihadist Recruitment in Europe (Routledge Adelphi Series, 2009)

Muut jihadismiaiheiset kirjat

• Brynjar Lia (@brynjarlia), Architect of Global Jihad: The Life of al-Qaeda Strategist Abu Mus’ab al-Suri (Columbia University Press, 2009)
• Assaf Moghadam, Nexus of Global Jihad: Understanding Cooperation Among Terrorist Actors (Columbia University Press, 2017)
• Gilbert Ramsay, Jihadi Culture on the World Wide Web (Bloomsbury, 2015)

Jihadismia käsitellään myös muutamien suomalaisten asiantuntijoiden ja asiaan vihkiytyneiden Twitter-tileillä, joita kannattaa seurata.

• Leena Malkki (@LeenaMalkki)
• Antti Paronen (@AnttiParonen)
• Otso Iho (@otsokarhu)
• Marko Kivikoski (@MarkoKivikoski)
• Atte Kaleva (@AtteKaleva)
• Juha Saarinen (@JP_Saarinen & @NihilisticZeal)