Nigeria siirsi viime viikolle kaavailtuja presidentin- ja parlamenttivaaleja vain tunteja ennen äänestyksen alkamista, minkä vuoksi moni nigerialainen joutuu jättämään äänestämisen väliin. Äänestysprosentin lasku saattaa ratkaista Afrikan suurimman demokratian vaalituloksen.

Nigerian viime lauantaille kaavailtuja presidentin- ja parlamenttivaaleja* siirrettiin viikolla eteenpäin vain tunteja ennen äänestyksen alkamista. Kaupungeista takaisin kotiseuduilleen matkustaneet äänestäjät heräsivät pettyneinä ja vihaisina aamukolmelta tehtyyn päätökseen, jota ovat sittemmin kritisoineet sekä hallitus että oppositiopuolueet. Maan vaaliviranomaiset, jotka muodostavat the Independent National Electoral Commissionin (INEC), vetosivat muun muassa huonosta säästä johtuneisiin logistisiin haasteisiin korostaen, että poliittinen paine tai turvallisuushuolet eivät vaikuttaneet päätökseen. Vaaleja on siirretty Nigeriassa ennenkin, tosin hyvissä ajoin ennen äänestyspäivää eikä yhtä heppoisilta vaikuttavin perustein. Esimerkiksi vuoden 2015 vaaleja lykättiin kuudella viikolla Boko Haramin aiheuttaman turvallisuusuhan takia.

Pinta-alaltaan kolme kertaa Suomen kokoisessa, Afrikan väkiluvultaan suurimmassa maassa vaalien järjestäminen on eittämättä massiivinen logistinen ponnistus. Käytännön järjestelyiden hankaluuteen vetoaminen ei kuitenkaan vala luottamusta viranomaisten kykyyn taata vapaat ja uskottavat vaalit maassa, jolla on pitkä sotilasdiktatuurin historia ja vain parit onnistuneet vaalit takanaan. Tuoreet uutiset säkillisistä väärennettyjä äänestyslipukkeita tai tuhopoltetuista vaalitoimistoista eivät ole auttaneet luottamuksen herättämisessä. Vaikka jonkinasteinen väkivalta, poliittinen suhmurointi ja sabotaasi ovat odotettavissa oleva osa Nigerian vaaleja, viime hetken muutos vaalipäivään kasvattaa riskiä, että vaalit koetaan vilpillisiksi ja hävinneet puolueet tai niiden kannattajat eivät hyväksy lopullista äänestystulosta.

Käytännössä vaalien lykkääminen viime hetkellä tarkoittaa monelle nigerialaiselle äänestyksen väliin jättämistä. Nigeriassa kalliit ja vaivalloiset matkat vanhoille kotiseuduille ovat osa äänestämistä, sillä äänensä voi antaa vain sillä paikkakunnalla, jossa alun perin äänestäjäksi on rekisteröitynyt. Harvalla on aikaa tai rahaa tehdä toista matkaa viikon sisään tai viettää viikkoa poissa työpaikalta ensi lauantaita odotellen. Äänestysprosentin lasku saattaa osoittautua ratkaisevaksi tekijäksi äänestyksessä, jossa kaksi pääehdokasta ovat ennusteissa rinta rinnan: toista ja viimeistä kauttaan havitteleva All Progressives Congressin (APC) ehdokas, presidentti Muhammadu Buhari sekä pääoppositiopuolueen People’s Democratic Partyn (PDP) Atiku Abubakar.

Käytännössä vaalien lykkääminen viime hetkellä tarkoittaa monelle nigerialaiselle äänestyksen väliin jättämistä. Klikkaa twiitataksesi!

Kummallakin puolueella on suunnilleen saman verran osavaltioita puolellaan, APC:llä yksitoista ja PDP:llä kymmenen, ja lopullinen tulos riippuu pitkälti viidentoista vaa’ankieliosavaltion äänestyskäyttäytymisestä. Äänestysinnokkuuden lasku hyödyttää todennäköisemmin istuvaa presidenttiä, sillä vallanvaihdos vaatisi innokkaita ja muutoshaluisia äänestäjiä vaaliuurnille. Atiku ilmaisi myös heti epäilyksensä vaaliviranomaisten itsenäisyydestä ja vaalivilpin mahdollisuudesta, sillä äänestysprosentin lasku helpottaa tulosten peukalointia. Konservatiivinen Buhari on tehnyt itsensä alttiiksi tällaiselle kritiikille muun muassa erottamalla korkeimman oikeuden tuomarin vain viikkoja ennen äänestystä.

Tiukasta kisasta huolimatta kampanjoita on vaivannut innottomuus tarttua moneen tärkeään asiakysymykseen, joita lamasta toipuvassa maassa riittäisi. Taloudellisten vaikeuksien ja korruption kitkemisen ohella Buharin nelivuotista kautta ovat leimanneet sisäisen turvallisuuden ongelmat. Maan koillisosassa Boko Haram on vahvistunut uudelleen, kun taas maan keskiosissa turvallisuutta ovat heikentäneet maanviljelijöiden ja paimentolaisten väliset väkivaltaiset yhteenotot. Etnisiin, uskonnollisiin tai alueellisiin vastakkainasetteluihin pohjautuvaa vaaliretoriikkaa on osittain hillinnyt se, että Buhari ja Atiku ovat molemmat fulani-heimoon kuuluvia pohjoisen muslimeita.

Vaikka identiteettipoliittinen vastakkainasettelu ei olekaan todennäköistä, väkivallan ja tulosten kiistämisen uhka on mahdollinen. Lauantaina järjestettäviä vaaleja seurataan tarkkaan, sillä mantereen suurimpana demokratiana Nigerian näyttämä esimerkki kertoo afrikkalaisen demokratiakehityksen suunnasta laajemminkin. Atikun ja PDP:n voitto olisi Nigerian sotilasdiktatuurin jälkeisessä ajassa jo toinen kerta, kun valta vaihtuu puolueelta toiselle demokraattisesti ja rauhanomaisesti.

*Presidentinvaalit ja parlamenttivaalit pidetään lauantaina 23. helmikuuta. Osavaltioiden vaaleja siirrettiin myös viikolla, ja ne järjestetään 9. maaliskuuta.