Isisin graffiti Sinjarissa, Irakissa heinäkuussa 2019. Kuva: Levi Clancy

Menetettyään sekä maa-alueitaan että johtohahmojaan terroristijärjestö Isis pysyi hetken aikaa poissa otsikoista. Sittemmin sen aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on kuitenkin ollut jälleen kasvussa, ja kansainvälisessä mediassa on puhuttu jo uudesta Isis 2.0 -versiosta. Organisaatio julkaisee raporttinsa nykyään multimediaspektaakkelina pdf-tiedoston sijaan, mutta muuten se ei vielä osoita merkkejä suuresta harppauksesta uuteen versionumeroon.

Isis tuli ensi kertaa laajempaan tietoisuuteen kesällä 2014 – viimeistään elokuussa 2014, kun se julkaisi YouTube-videopalvelussa videon, jolla Jihadi Johnina tunnetuksi tullut Muhammad Emwazi teloitti yhdysvaltalaisen journalistin, James Wright Foleyn. Videon lopuksi Emwazi uhkasi toisen yhdysvaltalaistoimittajan teloituksella. Kaksi viikkoa myöhemmin julkaistiinkin toinen video, jolla Steven Joel Sotloff teloitettiin.

Videoista alkoi laajamittainen kansainvälinen mediapeli, jonka ansiosta Isis pysytteli pitkään länsimaisissa otsikoissa. Se on hyödyntänyt saamaansa huomiota ahkerasti, ja viestinyt teloitusvideoidensa välityksellä suoraan paitsi länsimaille ja niiden edustajille pelotetarkoituksessa, myös kannattajilleen voimannäyttönä. Teloitusvideot, kuten muukin propaganda, ovat olleet Isisille keino legitimoida asemaansa, kommunikoida ulkomaiden kanssa, osoittaa sotilaallista kyvykkyyttään, rekrytoida uusia jäseniä sekä luoda yhteenkuuluvuutta taistelijoidensa keskuuteen.

Sosiaalisen median välityksellä organisoitu mediamylläkkä on ollut tärkeä osa Isisin strategiaa, ja se on perustanut organisaatioonsa muiden osastojen lisäksi myös viestintään keskittyviä osastoja. Sen lisäksi, että mediaosastot on sulautettu valtion kokonais­hierarkiaan, niillä on oma sisäinen hierarkiansa, ja jokaisella osastolla on myös oma erikoisalansa. Mediaosastot tuottavat monipuolista propagandamateriaalia, joka on suunnattu eri yleisöille ja tuotettu eri tarkoituksiin. Yleisöjä tavoitellaan esimerkiksi upottamalla videoihin erikielisiä tekstityksiä – tai tarjoamalla propagandamateriaalista kokonaisia käännöksiä, kuten The Ulkopolitist kirjoitti aiemmin Suomen tilanteesta.

Propagandamateriaalissa, lähinnä videoissa ja kuvissa, on näytetty monenlaista väkivaltaa, kuten ruoskintaa, amputaatioita ja ristiin­naulitsemisia. Näiden lisäksi Isis on esittänyt tekemiään teloituksia, jotka on toteutettu esimerkiksi polttamalla uhri elävältä tai katkaisemalla tämän kaula. Isis on julkaissut myös paljon väkivallatonta propagandaa. Tällainen propaganda-aineisto sisältää esimerkiksi lauluja, maisemakuvia valtion hallinnassa olevista kaupungeista, valtion johtajien puheita tai länsimaisen median Isis-myönteistä kommentointia.

Isis on menettänyt käytännössä kaikki hallitsemansa maa-alueet, eikä näin ollen voi enää kutsua itseään kalifaatiksi, vaan on taantunut tavallisen terroristiorganisaation asemaan. Alueellisten tappioiden lisäksi se on menettänyt monia avainhenkilöistään, eikä sen organisaatio ole enää vahvimpien aikojensa huippukunnossa. Pudottuaan aktiivisesta mediahuomiosta se on kuitenkin saanut elvytettyä organisaatiotaan uudelleen. Nyt Isis on kääntänyt huomionsa jälleen mediakenttään, eritoten sille tuttuun sosiaaliseen mediaan. Vaikka se on menettänyt merkittävät maa-alueensa, ovat sen tehokkaasti käyttöönsä valjastamat digitaaliset alustat edelleen järjestön hyödynnettävissä. Niiden pariin se onkin palannut tehokkaasti: se on jatkanut koordinoituja kansainvälisiä mediaoperaatioitaan, kuten jo tavaramerkiksi muodostuneita videojulkaisuita ja hashtag-kaappauksia.

Isisin tehokkaasti käyttöönsä valjastamat digitaaliset alustat ovat edelleen järjestön hyödynnettävissä

Klikkaa twiitataksesi.

Hajautettu viesti kuuluu kauemmas

Isis käyttää teknologiaa ja sosiaalista mediaa moni­puolisesti ja valikoi käyttämänsä sovellukset kulloisenkin tarpeensa mukaan. Isis ilmoittautuu terrori-iskujen tekijäksi Twitterissä, jakaa vähemmän raa’at videonsa YouTubeen ja raa’at LiveLeakiin sekä lyhyemmät videopätkänsä TikTokiin. Sisäisessä viestinnässään se hyödyntää useita eri alustoja, kuten tavanomaisia WhatsAppia ja Kikiä, tai salattuja chatsovelluksia, kuten Telegramia, Threemaa ja Surespotia. Se myös yhdistelee eri palveluja ja alustoja keskenään maksimoidakseen jaetun sisällön määrän esimerkiksi jakamalla tileillään linkkejä, jotka johtavat sen muihin tileihin eri palveluissa. Näin se on pystynyt kiertämään esimerkiksi Twitterin 140 merkin – sittemmin 280 merkin – julkaisurajaa.

Samoin Isis pystyy kiertämään palvelujen käyttöehtoja. Monet sen käyttämistä sosiaalisen median viestintäpalveluista kieltävät käyttöehdoissaan muun muassa väkivallan tukemisen tai ihannoimisen sekä siihen kannustamisen, mutta Isis pyrkii kiertämään sääntöjä jakamalla tällaisissa palveluissa linkkejä muille alustoille, joilla se julkaisee videonsa ja joita ei valvota yhtä tiukasti tai joissa ei ole käyttöehtoja ollenkaan. Monikanavaisella sosiaalisen median viestinnällä Isis maksimoi viestiensä leviämisen niin tavoitettujen ihmisten kuin aikaresurssienkin suhteen. Viestinvälitystä hajauttamalla ja keskitettyä jakokanavaa välttelemällä se pystyy myös estämään vastaiskut tehokkaammin. Hajauttamisstrategia ei ole aukoton, ja esimerkiksi Europol on onnistunut hankaloittamaan Isisin viestintää operaatioillaan, mutta se on silti keskittämistä toimivampi ratkaisu.

Sosiaalisen median alustat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat kaventaneet taistelijoiden ja siviilien etäisyyttä entisestään. Samoin ne kaventavat eri puolilla olevien taistelijoiden välistä etäisyyttä, ja Isis hyödyntää tätä seikkaa tehokkaasti. Erityisesti sosiaalisen median käytöllään se vaikuttaa jopa reaaliajassa omiin ja vastapuolen taistelijoihin, alueella oleviin siviileihin ja ulkopuoliseen mediaan. Virallisen viestintänsä lisäksi se rohkaisee taistelijoitaan aktiivisesti kuvaamaan väkivallantekoja älypuhelimillaan ja levittämään taltiointejaan oma-aloitteisesti. Onnistuessaan aktiivinen voittoa korostava sosiaalisen median viestintä voi vaikuttaa jopa taistelujen kulkuun Isisille suotuisalla tavalla. Tunnepohjaisesti ja voimakkaasti reagoiminen on olennainen osa sosiaalisen median luonnetta ja sosiaalisessa mediassa toimimista, ja Isis pyrkii kääntämään tämän seikan tehokkaasti edukseen.

Aktiivinen ja monipuolinen sosiaalisen median käyttö on myös Isisin pääsylippu länsimaiseen perinteiseen mediaan. Terroristisilla organisaatioilla ja valtamedialla on hyvin vastavuoroinen suhde. Terroristit, myös esimerkiksi jihadistit, ovat perinteisesti tarvinneet kaupallista mediaa viestinsä välittämiseen ja monistamiseen, ja media taas on hyötynyt terroristisesta toiminnasta saadessaan klikkauksia kerääviä uutisotsikoita. Päästäkseen taas suuremman yleisön tietoisuuteen Isis tarvitsee myös valtamediaa. Shokeeraavat terrori-iskut eivät ole ainoa tapa päästä otsikoihin: aiemmin Isis on esimerkiksi kaapannut Yhdysvaltain armeijan Twitter-tilin, ja luvut jäädytetyistä Isis-myönteisistä tai sen kontrollissa olevista käyttäjätileistä ovat usein esillä – mikä sekin saattaa pelata Isisin pussiin. Poistettujen käyttäjätilien määrät kertovat omalla tavallaan myös organisaation aktiivisuudesta, ja maininnat eri palveluista, joista tilit on poistettu, taas kertovat Isisin kyvystä omaksua uusia alustoja ja erilaista sosiaalisen median käyttäytymistä, joka vaihtelee olennaisesti palvelusta toiseen.

Päästäkseen taas suuremman yleisön tietoisuuteen Isis tarvitsee myös valtamediaa.

Klikkaa twiitataksesi.

Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen

Kasvanut media-aktiivisuus antaa osviittaa siitä, että Isis olisi käynnistämässä aktiivisemman ja aggressiivisemman vaiheen uudessa tulemisessaan. Eri julkaisuissaan se on kaavaillut alueiden väliaikaista haltuunottoa Irakissa ja Syyriassa voidakseen testata taisteluvalmiuksiaan, ja al-Naba-viikkolehdessään se julkaisi artikkelisarjan verran ohjeita pienten kaupunkien haltuunotosta. Huhtikuussa 2019 julkaistussa videossa viitattiin ensimmäistä kertaa Turkissa sijaitsevaan provinssiin. Isis on myös ilmoittanut olevansa vastuussa lukuisista eri operaatioista ympäri Lähi-itää ja Afrikkaa.

Isis on joutunut etsimään itseään uudelleen tappioidensa jälkeen, mutta hyvin vähän – jos oikeastaan mikään – on muuttunut sen tavassa käyttää sosiaalista mediaa. Niin operaatiotiheys kuin julkaisujen määräkin ovat taas nousussa, mutta mikään ei varsinaisesti osoita, että kyseessä olisi aivan uusien innovaatioiden pohjalta ponnistava, nahkansa luonut uusi Isis. Huippuaikojen sisällöt, kuten kalifaatin hyvää elämää markkinoivat pitsa- ja asuntokauppamainokset, puuttuvat vielä järjestön sosiaalisesta mediasta, mutta muuten viestintä vastaa muutaman vuoden takaista toimintaa. Erityisesti sen tehokas sosiaalisen median strategia, tai mediastrategia yleensä, oli huippuunsa hiottu jo edellisen nousun aikana. Organisaatio keskittyy oman media-aikansa luomiseen ja hyödyntää sen ohessa laajempaa mediakenttää ja länsimaisia uutistoimistoja, aivan kuten viimeksi. Aiemmin toiminutta strategiaa ei haluta muuttaa, mutta avoimeksi jää, tarttuvatko media-alan toimijat Isisin sisältöihin yhtä innokkaasti kuin vuonna 2014.

Isis on joutunut etsimään itseään tappioidensa jälkeen, mutta hyvin vähän on muuttunut sen tavassa käyttää sosiaalista mediaa.

Klikkaa twiitataksesi.

Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa voi saada aikaan järjestön näkökulmasta positiivisen kehän: aktiivisuus edesauttaa rekrytointia, ja tehokkaan rekrytoinnin ansiosta sillä on mahdollisuus asettaa uusia henkilöresursseja mediaosastoilleen. Oletettavaa on, että mikäli Isisin nousu ei pysähdy, muutaman vuoden sisällä sen julkaisut ovat yhtä laadukkaita kuin muutama vuosi sitten: virallisiin julkaisuihin panostettiin niin ohjauksen, editoinnin kuin muidenkin tuotannon vaiheiden osalta, ja lopputuloksena oli teknisesti huipputasoa olevia ammattilaisten tuottamia julkaisuja. Niissä hyödynnettiin länsimaista populaarikulttuuria, ja videot ja muu visuaalinen propaganda ammensivat esimerkiksi Hollywood-elokuvista ja videopeleistä, kuten Grand Theft Autosta, vedotakseen yleisöihinsä.

Sosiaalinen media ja monipuolinen propaganda ovat elintärkeitä osia Isisin monimutkaisessa hankkeessa, jonka tarkoituksena on saada takaisin menetettyjä alueita ja nousta takaisin merkittäväksi alueelliseksi toimijaksi. Kalifaattia ei voi olla ilman maa-aluetta, mutta Isisiä ei aivan turhaan ole luonnehdittu digitaaliseksi kalifaatiksi. Sillä on luja ote sosiaalisesta mediastaan ja sen syövereissä vaikuttavista alamaisistaan, ja niiden nokkelalla, oikea-aikaisella ja strategisella hyödyntämisellä se voi vielä tehdä haikailemansa paluun.