Jaa

Lukuaika: 10 minuuttia

 

Koronavirukseen sairastunut potilas saa sairalaahoitoa Teheranissa.
Kuva: Mehr News Agency/Wikimedia Commons.

Agneta Kallström on valmistunut Helsingin yliopistosta Lähi-idän tutkimuksesta. Tällä hetkellä hän valmistelee väitöskirjaa Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen yksikköön. Työssään Kallström tutkii terveydenhuoltoon kohdistettua väkivaltaa Syyriassa. Hän on perehtynyt kansanterveyden ja terveydenhuollon ongelmiin Lähi-idässä sekä konfliktialueilla. 

Kansainvälisistä talouspakotteista kärsivä Iran on muun maailman tavoin joutunut keskelle vakavaa SARS-CoV-2 -viruksen aiheuttamaa pandemiaa. Luottamus maan johtoon heikko, minkä vuoksi disinformaatio ja puoskarointi leviävät hallitsemattomasti väestön keskuudessa. Vaaralliset  uskomukset viruksen ehkäisystä ovat johtaneet  metanolimyrkytysten räjähtävään kasvuun. Iranin kansa maksaa hengellään kovan hinnan hallinnon salailevasta politiikasta ja hitaasta reagoinnista virukseen. Lasku on kuitenkin tulossa myös maan ylimmälle johdolle, joka käy sisäistä valtataistelua. 

Iranissa varmistettiin kaksi koronavirustapausta ensimmäisen kerran 19. helmikuuta yli miljoonan asukkaan kaupungissa Qomissa. Qomi on yksi shiiojen pyhistä kaupungeista ja tärkeä pyhiinvaelluskohde. Samana päivänä Iranin terveysministeriö ilmoitti molempien sairastuneiden kuolleen COVID-19 -tautiin. Tässä vaiheessa varmistetut virustartunnat olivat Kiinassa huipussaan.  

Kolme päivää tämän jälkeen hallitus reagoi. Kulttuuritapahtumat peruttiin ja yliopistoja suljettiin. Maan terveysministeri vetosi Qomin viranomaisiin, jotta nämä rajoittaisivat pyhiinvaeltajien päästyä alueen pyhäkköihin. Pyyntö kaikui kuuroille korville. Suuret väkijoukot alueella mahdollistivat viruksen tehokkaan leviämisen. Lisäksi pyhiinvaeltajat suutelivat ja koskettelivat kohteita, ja näin SARS-COV-2- virus pääsi leviämään. Kuukauden päästä paikat suljettiin viruksen leviämisen rajoittamiseksi. Tämä ei kaikkia miellyttänyt. Osa pyhiinvaeltajista pyrki väkisin sisään uskoen pyhäkköjen parantavaan voimaan. Valitettavasti osa maan uskonnollisista johtajista tuki tätä harhakäsitystä.

Nyt Iran on yksi niistä maista, johon koronavirus on iskenyt pahiten. 81 miljoonaan asukkaan maassa koronavirukseen oli kuollut huhtikuun 22.päivään mennessä lähes 5 400 ihmistä. Vahvistettuja tartuntoja on lähes 86 000. Virus ei ole levinnyt ainoastaan maan sisällä, vaan myös muualle Lähi-itään. Reagoimattomuus teki maasta alueellisen viruslingon, sillä arvioiden mukaan lähes 90 prosenttia Lähi-idän virustartunnoista on jäljitettävissä Iraniin. Maaliskuun lopulla käyttöön otettiin tiukempia sosiaalisen kanssakäymisen rajoitteita. Näiden oli tarkoitus kestää kahdesta kolmeen viikkoon.

Arviolta 90 prosenttia Lähi-idän virustartunnoista on jäljitettävissä Iraniin.

Iran on kuin valtamerilaiva myrskyssä ilman kapteenia

Virukset eivät kysy uskonnollista vakaumusta, yhteiskunnallista asemaa tai poliittista näkemystä, vaan ne tarttuvat koko väestöön. SARS-CoV-2 -virus onkin tarttunut myös  Iranin ylimmän hallinnon jäseniin ja harventanut maan johtajiston rivejä. Kuolleissa on niin Islamilaisen vallankumouskaartin (Islamic Revolutionary Guard Corps, IRGC) komentajia, poliitikkoja kuin uskonnollisia johtajia. Tragikoomisena esimerkkinä  eliittiin leviävästä viruksesta sekä hallinnon harjoittamasta kieltämispolitiikasta nähtiin, kun varaterveysministeri Iraj Harirchi vähätteli tiedotustilaisuudessa viruksen vaikutusta pyyhkien hikeä otsaltaan. Seuraavana päivänä hänellä varmistettiin tartunta.  

Iranin apulaisterveysministeri pyyhkii hikeä surullisenkuuluisaksi nousseessa lehdistötilaisuudessa.

Iranin kaksoisvaltajärjestelmä, jossa uskonnollinen johtaja kontrolloi armeijaa ja presidentti johtaa siviilihallintoa, ei ole toiminut pandemian alkaessa. Vastuuta ottamaan ei ole löytynyt vahvaa ja selkeää johtajaa. Iran on kuin laiva ilman kapteenia kovassa myrskyssä miehistön riidellessä keskenään. Presidentti Hassan Ruhanin hallintoa on kritisoitu tilanteen hoitamisesta – tai pikemminkin hoitamattomuudesta. Arvostelijoiden mukaan hallinto on osoittanut huonoa harkintakykyä, epäpätevyyttä ja täydellistä ymmärtämättömyyttä pandemian vakavuudesta.

Sen sijaan Iranin islamilainen vallankumouskaarti on arvostelijoiden mukaan käyttänyt tilannetta hyväkseen esittämällä organisaation ja islamilaisen ideologian kansakunnan pelastajana. Se on ilmoittanut olevansa “terveyden puolustaja” uuden vihollisen ilmetessä.  Propagandakuvia 1980-luvulla käydystä Iranin ja Irakin välisestä sodasta on muokattu sopimaan nykyhetkeen. Kuvissa IRGC-taistelijat on kuvattu taistelemassa lääkärien rinnalla virusta vastaan. COVID-19-virukseen kuollut hoitohenkilöstö saa myös marttyyristatuksen, kuten tutkija Mariette Hägglund kirjoittaa. Samalla kuitenkin, kun muut maat ottivat käyttöön rajoitukset, uhkaili IRGC lääkäreitä kieltäen näitä kertomasta pandemian todellista skaalaa Iranissa. 

“USA:n kehittämä SARS-CoV-2 -virus kuolee elimistössä alkoholilla”

Virukseen liittyvän valheellisen tiedon levittäminen internetissä on aiheuttanut päänvaivaa viranomaisille ympäri maailmaa, eikä Iran ole poikkeustapaus. Disinformaatio leviää nopeammin kuin itse virus. Liikkeellä on niin valheellisia lääketieteellisiä neuvoja, tekaistuja viranomaistekstejä kuin salaliittoteorioita viruksen alkuperästä. Osa väitteistä pyrkii osoittamaan yhteiskunnan kyvyttömyyden ja täten rapauttamaan vallitsevaa valtajärjestelmää. Tästä esimerkkinä terveysministeri Saaed Namakin nimissä tekaisu viesti, jossa hän totesi eroavansa Ruhanin hallituksen epäonnistuttua viruksen kontrolloinnissa.  

Internetissä kiertävät vaihtoehtoiset neuvot viruksen hoitoon eivät kaikki ole itsessään vaarallisia. Monet sisältävät ohjeita yrttien ja mausteiden käytöstä. Kuitenkin puoskarointi voi johtaa pahimmillaan jopa liian myöhäiseen hoitoonhakeutumiseen. Ajatus siitä, että virukseen olisi olemassa hoitomuoto, voi myös heikentää motivaatiota seurata sosiaalisen eristäytymisen vaatimuksia.

Paniikin iskiessä ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin viruksen torjumiseksi. Yksi näistä on ollut väite, jonka mukaan alkoholi tappaa viruksen elimistössä. Iranissa on raportoitu eniten tappavan vaarallisia metanolimyrkytyksiä vuosikymmeniin. Jopa pienille lapsille on kerrottu juotetun teollisuusalkoholia.  Myrkytystilasta hoitoon joutuneet ovat perustelleet tapahtunutta viruksen ehkäisyllä. Turvautuminen  hengenvaarallisiin metodeihin voi kieliä kansalaisten epäluottamuksesta valtion kyvystä vastata kriisiin.

Poliittiset salaliittoteoriat viruksen alkuperästä ovat myös löytäneet tiensä kansan pariin, ja maan johto on myös vastuussa näiden levittämisestä.  On väitetty, että SARS-CoV-2 olisi Yhdysvaltojen kehittelemä biologinen ase ja osa hybridisodankäyntiä Kiinaa ja Irania vastaan. 

Syitä korkeisiin kuolleisuuslukuihin Teheranin lääketieteellisen tiedekunnan professori Ali Karami perustelee taas sillä, että viruksen tarkoitus on kohdistaa se iranilaisten DNA:han. Kyseessä olisi siis kohdennettu biologinen ase. Vallankumouskaartin vankan kannattajan Karamin mukaan italialaisten korkeat kuolleisuusluvut taas selittyvät sillä, että italialaisten genetiikka on hyvin samanlainen kuin iranilaisten. Nähtäväksi jää, että kuinka professori selittää Yhdysvaltojen kansalaisten kuolleisuusluvut, jotka tulevat varmasti olemaan merkittävät muutamien kuukausien sisällä.

Professori väittää, että koronavirus on kohdennettu ase iranilaisia vastaan.

Edes yhteinen vihollinen ei yhdistä Irania ja Yhdysvaltoja

Siitä huolimatta että Iran ja Yhdysvallat painivat SARS-CoV-2 viruksen kanssa, ei yhteinen globaali uhka saa osapuolia lähentymään, vaan nokittelu jatkuu entiseen tapaan. Iranin hallinnon mukaan vihollinen löytyy edelleen Yhdysvalloista, ja virus on liitetty osaksi ulkoista uhkakuvaa ylläpitävää narratiivia. Jopa Yhdysvaltojen tarjoama lääketieteellinen apu ja lääkkeiden toimittaminen on torjuttu väittäen, että kyseessä on juoni lisätä viruksen leviämistä, vaikka todellisuudessa kyse on vain valta-asetelman ylläpitämisestä.

Viimeisimmässä lausunnossaan Ruhani kuvaili kansainvälistä arvostelua Iranin koronatoimista poliittiseksi sodaksi. Hän puolusti maan toimintalinjauksia sanoen, että hänen on tasapainoteltava talouden tarpeiden ja viruksen leviämisen estämisen kanssa. Tämän asian kanssa toki muutkin valtiot painivat pandemian kiihtyessä.

Kansainväliset  talouspakotteet ovat vaikeuttaneet entisestään Iranin valmiutta kohdata virus. Vaikka pakotteet eivät koske suoranaisesti lääketieteellisiä tarvikkeita, niin näistä on silti pulaa, koska pakotteet estävät kansainvälisen rahaliikenteen.  Edes hoitohenkilökunta ei pysty paikoitellen suojautumaan virusta vastaan. Ihmisoikeusjärjestöt ovat toistuvasti alleviivanneet Iranin talouspakotteiden vakavaa vaikutusta viruksen vastaiseen taisteluun. 

Iranilaisia kasvomaskit päällä Shirazin kaupungissa. Kuva: Wikimedia Commons/Fars News Agency.

Iranin kovat ajat jatkuvat

Kuolleisuudesta COVID-19-tautiin on esitetty kolme mallia pohjautuen Teheranin Sharif yliopiston todennäköisyyslaskelmaan. Ennusteen mukaan ihmisiä kuolee 12 000 ja 3,5 miljoonan ihmisen välillä riippuen siitä, että miten väestö noudattaa sosiaalista eristäytymistä.  Mikäli rajoitteita noudatetaan, jää kuolleisuus pieneksi. Mikäli viruksen annetaan levitä väestössä ilman minkäänlaisia rajoitteita, voidaan kuolleita joutua laskemaan miljoonissa. Oletettavaa on, että mallinnuksen pahimmat luvut eivät toteudu, mutta alin ennuste voi olla hyvinkin mahdollinen.

Maan virallisiin kuolleisuuslukuihin on syytä suhtautua varauksella. Maan hoitohenkilökunnan parista on kantautunut väitteitä, joiden mukaan kuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin julkisuudessa on kerrottu. Lääkäreitä on ohjeistettu merkitsemään kuolinsyyksi keuhkokuume varmistamattomissa COVID-19 -tautiepäilyissä. Salaamisen lisäksi syynä käytäntöön voi olla testien puute. 

Qomilaisen kansanedustajan mukaan valtiojohto taas peittelee epidemian laajuutta. Hän väittää, että pelkästään Qomissa on kuollut monikertaisesti ihmisiä verrattuna koko maan viralliseen lukemaan helmikuun lopussa. Washington Postin mukaan kaupungissa on kaivettu koronaviruksen uhreille satelliittikuvissa näkyviä joukkohautoja. Hautojen kaivamisen otaksutaan alkaneen muutamia päiviä sen jälkeen, kun ensimmäisistä uhreista kerrottiin julkisuuteen. Viranomaiset vaikuttavat olevan enemmän huolissaan tiedon kuin viruksen leviämisestä. Useiden hoitohenkilökuntaan kuuluvien mukaan turvallisuusviranomaiset ovat kieltäneet heitä antamasta minkäänlaista tietoa koronaan sairastuneista tai kuolleista potilaista.

Viranomaiset ovat huolissaan enemmän tiedon kuin viruksen leviämisestä.

COVID19 -taudin vakavat jälkioireet 

Iranin ylin johto reagoi myöhään viruksen leviämiseen. Syinä passiivisuuteen saattaa olla, että maassa pidettiin parlamenttivaalit 21. helmikuuta ja hieman aikaisemmin vietettiin vallankumouksen vuosipäivää. Tutkija Joonas Mariston mukaan viruksen pelättiin vaikuttavan vaaleihin, ja tämä saattoi johtaa harjoitettuun salailupolitiikkaan.Toimenpiteisiin ryhdyttiin vasta muutama päivä parlamenttivaalien jälkeen. Siinä vaiheessa tautiin oli ehtinyt jo kuolla kaksi ihmistä. Tällöinkään rajoituksia ei kohdennettu Qomiin, joka oli taudin epidemiakeskus Iranissa ja jonka eristäminen olisi ollut merkittävä teko viruksen leviämisen hillitsemiseksi.

Iran on valitettava varoittava esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun valtio pyrkii salaamaan ja kieltämään SARS-CoV-2 -viruksen kaltaisen patogeenin olemassaolon. Nykypäivän tietoliikenteen globaalissa maailmassa kriisien salaaminen pitkiä aikoja on hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. 

Iranin johto on aliarvioinut koronaviruksen mahdolliset vaikutukset yhteiskuntaan. Se tosiasia, että parlamentin jäsenistä 23 on sairastunut  ja ainakin 12 on kuollut tautiin osoittaa, ettei virukseen suhtauduttu vakavasti. Toimenpiteet viruksen leviämisen ehkäisemiseksi ovat olleet hitaita ja tehottomia. Etenkin haluttomuutta asettaa tiukkoja rajoituksia pyhiin paikkoihin on kritisoitu rajusti. On syytä epäillä, että uskonnollinen maine ja arvovalta on laitettu väestön terveyden edelle. 

Vähättelyssä ja alisuoriutumisessa Iran ei toki jää juuri arkkivihollistaan Yhdysvaltoja huonommaksi. Presidentti Donald Trump vähätteli viruksen vaarallisuutta verraten SARS-CoV-2-virusta kausi-influenssaan. Nyt Yhdysvallat johtaa pelottavaa globaalia koronatartuntatilastoa

On mahdollista, että pandemian takia Iran kääntyy entistä enemmän Venäjän ja Kiinaan suuntaan. Tämä voi lisätä COVID-19-taudin jälkeisenä aikakautena vastakkainasettelua lännen, etenkin Yhdysvaltojen,  kanssa. Iranilaiset voivat kokea talouspakotteiden rajoittaneen mahdollisuuksia saada lääketieteellisiä aseita taisteluun virusta vastaan. Vallankumouskaarti on ollut pitkälti vastuussa viruksen kontrolloinnista.

Voi olla, että pandemian takia Iran kääntyy Venäjän ja Kiinaan suuntaan.

SARS-CoV-2 on todellinen stressitesti Iranin hallinnolle ja yhteiskunnalle. Mikäli suuria ihmismääriä kuolee, eivät kansalaiset välttämättä unohda ja anna anteeksi valtionjohdolle kriisiä pahentunutta valehtelua, salailua ja viivyttelyä. Viruksen vallitessa ei suuria hallinnon vastaisia mielenosoituksia muodostu, sillä pelko viruksen tarttumisesta on todellinen. Syksyllä väkivalloin tukahdetut mielenosoitusten seuraukset ovat iranilaisten tuoreessa muistissa. Kuitenkin pandemian osoittaessa hiipumisen merkkejä, alkaa vaarallinen globaali ja yhteiskunnallinen jälkitauti. Ne ovat usein vaarallisempia kuin itse sairaus. 

Teksti on kirjoitettu maalis-huhtikuun vaihteessa.

 

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa