The Ulkopolitistin avatessa kautta 2019-2020 syyskuussa Amazonin historialliset metsäpalot roihusivat uutisotsikoissa. Noin miljoona hehtaaria maailman keuhkoista paloi tuhkaksi vuoden aikana. Metsäpalojen syitä voi hakea monesta uomasta, mutta yksi keskeinen löytyy kulutuksesta. Metsäpalot olivat pitkälti ihmisten aiheuttamia. Ihmisten, jotka loivat peltotilaa soijalle ja karjalle eli tuotteille, joista entistä suurempi osa menee kansainväliseen myyntiin. Kansainvälinen kauppa on keskeinen polttoaine hyvinvoinnin kasvulle ja kehitykselle.

Valtioiden kehitystä mitataan usein bruttokansatuotteella (BKT) eli kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden vuosittaisella arvolla. Bruttokansantuotteen kasvu tarkoittaa kehitystä, mutta sillä on hinta. Klassisissa malleissa, sitä mukaan kuin bruttokansantuote kasvaa, kasvavat ilmastopäästöt. Nämä kaksi mittaria kulkevat edelleen valitettavan usein käsikkäin. Tammikuussa 2020 Kansainvälinen valuuttarahasto enteili noin kolmen prosentin globaalia talouskasvua.  

Nyt ääni kellossa on toinen. Koronaviruksen laukaisemat poikkeustilat, karanteenit ja talouden rattaiden jäädyttäminen ovat saaneet ennusteet Euroopan unionin bruttokansantuotteen kehityksestä kääntymään 7,4 prosentin laskuun. Kansainvälisten kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan laskevan vastaavat 8 prosenttia. Mutta käännös ei tapahdu kestävyyden nimissä. Se tapahtuu inhimillisen kärsimyksen ja taloudellisen kriisin siivillä. Muutos ei ole kestävä, vaikka se on tahdissa Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden kanssa. YK:n arvioiden mukaan päästöjen on tiputtava noin kahdeksan prosenttia vuodessa, jos maailma tahtoo välttyä yli kahden asteen lämpötilannousulta. Kahden asteen nousun oletetaan johtavan katastrofaalisiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ekologisiin seurauksiin.

Bruttokansantuotteen lasku on ennuste tai oire lamasta ja päästöjen pelätään näkevän rajun piikin valtioiden rämpiessä nostamaan BKT-käyränsä taas pohjoista kohti ja koronaohjeistusten suosiessa esimerkiksi yksityisautoilua. Laman myös pelätään jäädyttävän investointeja ilmastonmuutosta hillitseville tahoille kuten uusiutuvaan energiaan. Sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kriisi vaikuttaa lähes vääjäämättömältä, tapahtui mitä tapahtui.

Mikä on The Ulkopolitistin paikka tässä kaikessa? Tämä on kysymys, jota pohdimme tiukasti kaksi viikkoa sitten George Floydin kuoleman synnyttämien mielenosoitusten levitessä voimalla kansallisvaltioiden yli. Tummaihoinen George Floyd  menehtyi pidätystilanteessa neljän poliisin käyttäessä liiallista väkivaltaa Floydin paikoillaan pitämiseksi. Polveaan yli kahdeksan minuuttia Floydin niskalle painanutta poliisia syytetään toisen asteen murhasta ja kaikki neljä tilanteessa ollutta poliisia on pidätetty. Toisen asteen murha vastaa Suomen lainsäädännössä tappoa ja kolmea muuta syytetään avunannosta tappoon. 

Mediakanavien maalautuessa mustiksi pohdimme, josko meidän olisi pitänyt vaihtaa profiilikuvamme #BlackOutTuesday:n vanavedessä. Totesimme, että voimme tehdä enemmän. Meidän tehtävämme on tehdä enemmän. Päätimme julkaista kahdeksan päivän ajan sisältöjä, jotka käsittelivät vähemmistöjen oikeuksia, epätasa-arvoa ja systemaattista väkivaltaa. Nämä artikkelit käsittelivät saamelaisten oikeuksia, taloudellisen epätasa-arvon ja populismin suhdetta, Latinalaisen Amerikan naismurhia ja turvallistamista. Tavoitteemme oli palata olemuksemme ytimeen ja alleviivata, miksi me toimimme. Meidän tehtävämme on tuotteistaa ajattelu muotoon, joka on toisen henkilön sisäistettävissä. Olemme media, jonka tehtävä on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Jos päätökset johtavat ja ylläpitävät epätasa-arvoa tai haitallisia rakenteita, meidän on parannettava peliämme.

The Ulkopolitistin viimeisessä toimituskokouksessa esitimme #BlackOutTuesday:n  jatkokysymyksen, ja pohdimme sitä, mikä on The Ulkopolitistin rooli siinä uudessa normaalissa, joka astuu voimaan syksyllä 2020. Siinä normaalissa, jonka on edelleen pidettävä päästövähennykset 8 prosentissa ja kannettava lisäksi globaalin pandemian seuraukset, eli lähes 500 000 ihmishengen, taloudellisten vaikeuksien ja terveysjärjestelmien murtumisen painolasti. Uudessa normaalissa, jossa Yhdysvallat luo uusiksi poliisijärjestelmäänsä ja elää osittaisten ulkonaliikkumiskieltojen alla samalla kun se suuntaa uusiin repiviin vaaleihin. Uudessa normaalissa, jonka lähin vertailukohta löytyy 1930-luvun suuresta lamasta. Tässä uudessa normaalissa sosiaalinen koheesio, tasa-arvokuilujen kurominen ja heikoimman tukeminen on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys, kirjoittaa Maailmanpankin toimitusjohtaja Kristalina Georgieva.

Vastaus löytyi läheltä. The Ulkopolitistin rooli on jatkaa keskustelun parantamista analysoimalla ilmiöitä. Jatkaa ajattelua. Kuten koronavirus on opettanut, globaalissa maailmassa nichéitä ei ole. On vain perhosefektejä. Ja näiden perhosefektien tunnistaminen vaatii laajaa osaajaporukkaa, joka ei hengitä klikkien vaan tiedon tahtiin. 

The Ulkopolitist päättää kauden 2019-2020 usean virstanpylvään saattelemana. Olemme tehneet historiaa uusien sivustovierailujen kautta, olemme sekä vierailleet Presidentinlinnassa että toivottaneet Tasavallan Presidentin podcast-studioomme. Tämän lisäksi The Ulkopolitistin vetovastuu siirtyy tekijältä toiselle. Verkkosivua uudistetaan kesällä ja rekryä on vielä päivä jäljellä. Syksyllä Amazonin metsäpalokauden alkaessa käynnistyy jälleen myös The Ulkopolitistin koneisto. Koneisto, joka tuottaa noin 130 ulko- ja turvallisuuspolitiikan analyysia, 20 podcastia sekä tapahtumia ilmaiseksi, suomeksi ja laadusta tinkimättä. Koska se on meidän tehtävämme myös uudessa normaalissa. 

Ajatuksella kesälomaa toivottaen,

Mari Fabritius
Vastaava päätoimittaja

 Anna Tervahartiala
Väistyvä päätoimittaja