Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä äänestetään samanaikaisesti sadoissa muissakin vaaleissa, jotka jäävät mediassa täysin presidenttikamppailun varjoon. Tänä vuonna osavaltiotason vaaleissa on poikkeuksellisen paljon pelissä, sillä niissä valittavat edustajat piirtävät vuonna 2021 maan kaikki vaalipiirit uusiksi. Ensin tulisi kuitenkin saada valmiiksi maan virallinen väestönlaskenta, jonka tulokset ovat suuressa vaarassa riitautua.

Yhdysvalloissa äänestetään pian presidentin lisäksi 35 senaattorista, 435 kongressiedustajasta, 13 osavaltion kuvernööristä ja 5 876 edustajasta osavaltioiden omiin parlamentteihin. Lisäksi ympäri maata pidetään lukuisia paikallisvaaleja ja kansanäänestyksiä. Kaikki vaalit pidetään samana päivänä, minkä vuoksi maan äänestyslipukkeet näyttävät suomalaissilmin kovin monimutkaisilta.

Kuluva vuosi on muistuttanut, ettei Yhdysvaltoja johdeta yksinomaan pääkaupunki Washingtonista käsin. Osavaltioiden itsehallinto on konkretisoitunut niiden hyvin erilaisina reaktioina koronaviruspandemiaan. Ensi vuonna osavaltioiden kuvernöörit ja osavaltioparlamenttien edustajat pääsevät vaikuttamaan myös liittovaltion politiikkaan, sillä he määrittävät kongressin edustajainhuoneen vaalipiirit seuraavan kymmenen vuoden ajaksi. Tällä on valtava vaikutus maan politiikalle. Uusia vaalipiirejä päästään piirtämään kuitenkin vasta sitten, kun maan virallinen väestönlaskenta on saatu valmiiksi.

Väestönlaskenta on synnyttänyt draamaa ja oikeusjuttuja

Yhdysvalloissa lasketaan maan tarkka väkiluku jokaisen vuosikymmenen alussa. Perustuslain vaatimasta toimenpiteestä vastuussa oleva Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto joutui koronaviruspandemian vuoksi keskeyttämään väestön laskemisen keväällä kahden kuukauden ajaksi. Presidentti Donald Trump lupaili ensin lisäaikaa laskennalle, mutta käänsi elokuussa kelkkaansa ja määräsi, että laskennan tulokset tulee toimittaa hänelle vuoden 2020 loppuun mennessä, jolloin hän istuu vielä varmuudella Valkoisessa talossa.

Väestönlaskentavirastolle asetettu tiukka aikataulu herätti välittömästi epäilyjä. Syyskuussa piirioikeus Kaliforniassa puuttui asiaan ja päätti, ettei Trumpin hallinnolla ollut hyväksyttävää syytä pakottaa virastoa kiirehtimään urakassa. Oikeus antoikin väestönlaskentavirastolle lisäaikaa laskennan viimeistelylle vuoden 2021 huhtikuun loppuun asti. Päätökseen vaikuttivat todisteet, joissa väestönlaskentaviraston virkamiehet olivat varoittaneet Trumpin hallintoa, että kiire tuottaisi epätarkan laskennan, jonka tulokset saattaisivat näyttää poliittisesti manipuloiduilta.

Yhdysvaltain väestönlaskenta on politisoitunut ja vaarassa epäonnistua.

Klikkaa twiitataksesi.

Trumpin hallinto valitti piirioikeuden päätöksestä maan korkeimpaan oikeuteen, ja väestönlaskennasta päävastuussa oleva kauppaministeri Wilbur Ross tiedotti, että piirioikeuden päätöksestä huolimatta väestön laskeminen lopetetaan lokakuun alussa. Oikeusdraaman keskellä on epäselvää, milloin väestönlaskenta todella päättyy ja kuinka luotettavat sen tulokset ovat.

Kuinka niinkin tavanomainen valtion toimenpide kuin väestönlaskenta on vaarassa epäonnistua? Taustalla ovat puhtaasti valtapoliittiset syyt.

Väestönlaskennan tulosten perusteella osavaltiot jakavat paikat liittovaltion kongressin 435-paikkaisessa edustajainhuoneessa, jossa on tällä hetkellä Nancy Pelosin johtama demokraattinen enemmistö. Asukasluvultaan suurimmat osavaltiot saavat kongressiin eniten edustajia, ja kongressiedustajien määrä puolestaan lisää osavaltion valitsijamiesten määrää presidentinvaaleissa. Osavaltion väkiluku vaikuttaa myös liittovaltion budjetista osavaltiolle myönnettävään rahamäärään. Yksikään osavaltio ei halua, että sen väkiluku laskettaisiin alakanttiin.

Yhdysvaltain väestöllinen keskipiste on liikkunut maan itsenäistymisestä lähtien kohti länttä – ja viimeisen vuosisadan ajan myös hiljalleen kohti etelää. Vuoden 2020 väestönlaskennan on ennustettu tuovan esimerkiksi muuttovoittoisille Floridalle ja Texasille lisää kongressiedustajia, kun taas Michigan ja Pennsylvania ovat molemmat menettämässä yhden paikan edustajainhuoneessa.

Demokraattien ja republikaanien täydellinen erimielisyys maahanmuuttopolitiikassa on heijastunut myös väestönlaskentaan. Perustuslain mukaan väestönlaskennassa tulee huomioida kaikki maassa asuvat ihmiset. Trumpin hallinto alkoi kuitenkin jo vuonna 2017 suunnitella, että seuraavan väestönlaskennan yhteydessä kysyttäisiin lisäksi jokaisen maassa asuvan henkilön kansalaisuus. Demokraatit vastustivat jyrkästi suunnitelmaa, sillä kysymyksen esittäminen olisi heidän mukaansa vaikeuttanut maahanmuuttajien tavoittamista laskentaa varten. Tämäkin kiista eteni lopulta maan korkeimpaan oikeuteen, joka päätti kesäkuussa 2019, että hallinnolla ei ollut perusteltua syytä lisätä kysymystä laskennan yhteyteen. Päätös syntyi niukasti äänin 5–4, kun korkeimman oikeuden puheenjohtaja John Roberts ja oikeuden liberaalin siiven tuomarit äänestivät kansalaisuuskysymystä vastaan.

Trump ei kuitenkaan luovuttanut, vaan antoi heinäkuussa 2020 asetuksen, jonka mukaan rekisteröimättömiä maahanmuuttajia ei tule huomioida osavaltioiden väkiluvussa kongressiedustajien paikkoja jaettaessa. Asetus vietiin vetoomustuomioistuimeen, joka päätti syyskuussa sen olevan laiton. Trumpin hallinto valitti päätöksestä kuitenkin jälleen maan korkeimpaan oikeuteen.

Vettä myllyyn lisäsi samalle viikolle osunut Trumpin maahanmuuttopolitiikkaa vastustaneen korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburgin kuolema, mikä aloitti kiivaan kamppailun hänen korvaajansa nimittämisestä ja korkeimman oikeuden linjan tulevaisuudesta. Tämän väännön varjossa Trumpin hallinto kiirehti pyytämään, että korkein oikeus ottaisi valituksen käsiteltäväkseen nopeutetulla aikataululla. Oikeus hyväksyi pyynnön ja pyrkii aloittamaan tapauksen käsittelyn vielä kuluvan vuoden puolella.

Rekisteröimättömiä maahanmuuttajia asuu Yhdysvalloissa arviolta hieman yli kymmenen miljoonaa. Trumpin saadessa tahtonsa läpi maahanmuuttovoittoiset osavaltiot menettäisivät poliittista valtaa osavaltioille, joihin maahanmuuttoa suuntautuu vähemmän. Korkeimman oikeuden päätökset sekä väestönlaskennan aikataulusta että maahanmuuttajien asemasta tulevat olemaan viimeiset sanat vyyhdissä, jonka riitaisuus ilmentää maan politiikan tulehtunutta tilaa ja oikeusjärjestelmän korostunutta roolia.

Vaalipiirien piirtäminen on Yhdysvalloissa poliittinen prosessi

Tämän vuoden riidat saattavat olla kaikesta huolimatta vasta esinäytöstä ensi vuonna odottavista kamppailuista. Väestönlaskennan tulosten valmistuttua on kunkin osavaltion vastuulla muodostaa yhtä monta vaalipiiriä kuin sille on myönnetty edustajapaikkoja. Jokaisesta vaalipiiristä vain voittaja matkaa Washingtoniin. Vaalipiirien tulee edustaa arviolta yhtä suurta osaa osavaltion asukasmäärästä, mutta muutoin rajojen asettelu on vapaata. Liittovaltion edustajien vaalipiirien lisäksi piirretään vaalipiirit osavaltioiden omiin parlamentteihin, joten yhteensä vuonna 2021 luodaan uudet rajat tuhansille vaalipiireille seuraavan vuosikymmenen ajaksi. 

Vuonna 2021 Yhdysvalloissa piirretään uudestaan tuhansien vaalipiirien rajat.

Klikkaa twiitataksesi.

Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta vaalipiirien rajat suunnitellaan vaaleissa valittujen osavaltioparlamenttien edustajien toimesta. Pelin säännöt menevät yksinkertaistettuna niin, että jos samalla puolueella on hallussaan osavaltion kuvernööriys ja enemmistö osavaltioparlamentin ylä- ja alahuoneessa, puolue pystyy piirtämään vaalipiirit haluamansa näköisiksi. Tällä hetkellä maan 50 osavaltiosta 36:ssa on tällainen kolmen suora – trifecta – joka mahdollistaa yhden puolueen vallan. Yhden puolueen kontrolloimista osavaltioista ennen tämän vuoden vaaleja 21 on republikaanien ja 15 demokraattien hallussa. Jos valta on jakautunut puolueiden kesken, päästään uusista vaalipiireistä vääntämään molempien puolueiden edustajien kesken.

Yhdysvaltain poikkeuksellinen tapa suunnitella vaalipiirinsä mahdollistaa hyvin ongelmallisen piirteen maan poliittisessa järjestelmässä: vaalipiirien tarkoituksellisen muovailun omalle puolueelle suotuisaksi. Termillä gerrymandering tunnettu ilmiö on miltei yhtä vanha kuin valtio itse, mutta tapa on tullut tunnetummaksi tämän vuosituhannen puolella, kun tietotekniikan kehitys on mahdollistanut yhä kummallisemman näköisten vaalipiirien piirtelyn.

Vaalipiirit eri tavoin rajaamalla on mahdollista luoda samoilla äänimäärillä täysin erilaisia vaalituloksia. Tyypillistä on pakata kilpailevan puolueen äänestäjien asuinalueet yhteen vaalipiiriin tai vaihtoehtoisesti hajauttaa ne moneen vaalipiiriin selväksi vähemmistöksi, jolloin vastapuolella ei ole mahdollisuutta voittaa enemmistöä yhdessäkään vaalipiirissä. Esimerkiksi vuoden 2018 edustajainhuoneen vaaleissa demokraatit saivat Ohiossa noin puolet annetuista äänistä, mutta vain neljäsosan paikoista kongressissa. Marylandissa republikaanit saivat kolmasosan annetuista äänistä, mutta kongressiin vain yhden edustajan seitsemää demokraattiedustajaa vastaan.

Vaalipiirien epärehti piirtely rapauttaa demokratian uskottavuutta, mutta kumpikaan valtapuolueista ei ole osoittanut tarpeeksi vahvaa tahtoa tavan lopettamiseksi. Muutos kohti reilumpia vaalikarttoja onkin saanut pontta eniten kansalaisaktivismista. Vuoden 2018 välivaaleissa useassa osavaltiossa äänestettiin läpi aloitteita sen puolesta, että osavaltioiden uusien vaalipiirien piirtämisestä vastaisivat sitoutumattomat komissiot. Tämän vuoden vaalipäivänä puolestaan virginialaiset pääsevät äänestämään vastaavan komission alullepanosta.

Yhdysvaltain korkein oikeus jääväsi itsensä ulos vaalipiireihin liittyvistä haasteista, kun se päätti oikeuden konservatiivisen siiven äänien turvin vuonna 2019, että liittovaltion oikeusasteet eivät voi ottaa vaalipiireihin liittyviä asioita käsiteltävikseen. Täten vaalipiirien piirtäminen on jatkossakin osavaltioiden oma asia, ellei liittovaltion tasolta saada aikaiseksi poliittista päätöstä tavan muuttamiseksi.

Ensi vuonna uusia vaalipiirejä luodessa ollaan tienhaarassa. Kansalaisista kerättävä data mahdollistaa, että puolueet tietävät yhä tarkemmin, missä heidän äänestäjäkuntansa asuu. Samaan aikaan kansan vastustus mielivaltaisesti muovailtuja vaalipiirejä kohtaan on korkeammalla kuin koskaan. Vaalipiirien poliittisen piirtämisen soisi hamassa tulevaisuudessa päättyvän, mutta realistista on ennakoida, että demokraatit ja republikaanit pyrkivät ensi vuonnakin uusia karttoja piirtäessään ottamaan kaiken mahdollisen irti voitoistaan tämän vuoden vaaleissa.

Kilpailu osavaltioiden hallinnasta korottaa presidentinvaalien panoksia

Kymmenen vuotta sitten demokraatit kärsivät finanssikriisin jälkimainingeissa lähihistoriansa suurimman vaalitappion. Republikaanit panostivat kampanjointiin osavaltiotasolla ja saivat palkkioksi suureen osaan maata haluamansa näköiset vaalipiirit ja rakenteellisen etulyöntiaseman politiikkaan kymmenen vuoden ajaksi. Tänä vuonna osavaltioparlamenttien vaaleja käydään 44 osavaltiossa. Lisäksi osavaltion kuvernööristä äänestetään 11 osavaltiossa. Molemmat valtapuolueet painottavat, että osavaltiotason vaalien merkitystä ei voi tänä vuonna korostaa tarpeeksi – tappio jää kummittelemaan vuosikymmenen ajaksi.

Kampanjoinnin asetelmat ovat kuin peilikuva vuosikymmenen takaisesta tilanteesta. Tuolloin republikaanit onnistuivat valtaamaan demokraattien linnakkeita Suurien järvien alueella maan pohjoisosassa, mutta tänä vuonna demokraatit ovat hyökkäyskannalla ja pyrkivät valtaan maan eteläosassa. Republikaanit ovat asemoituneet puolustamaan kontrolliaan nopeasti kasvavissa etelän osavaltioissa kuten Floridassa, Pohjois-Carolinassa ja Texasissa. Näissä osavaltiossa väestökehitys on ollut jo pitkään demokraateille suotuisampaa, mutta republikaanit ovat onnistuneet pitämään osavaltioparlamenttien vallasta kiinni. Tänä vuonna olennainen seurattava asia onkin, pystyvätkö demokraatit murtamaan etelässä republikaanien “punaisen muurin”. Yksittäisistä osavaltioista Pohjois-Carolinassa on tarjolla suurin jättipotti, sillä osavaltioparlamentin lisäksi vaalipäivänä äänestetään osavaltion kuvernööristä.

Politiikka Yhdysvalloissa on polarisoitunut ja valtakunnallistunut vahvasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Ehdokkaan äänestäminen puolueesta piittaamatta on vähentynyt jo pitkän aikaa, ja tätä nykyä valtaosa kansasta täyttää koko äänestyslipukkeensa saman puolueen ehdokkailla. Presidenttiehdokas on täten puolueen kärkiehdokas, jonka suosion mukaan vaalimenestys määräytyy pitkälti myös päivän muissa vaaleissa.

Yhdysvaltain vaaleista kuulee turhan usein väitettävän, että vain muutaman vaa’ankieliosavaltion äänillä on todellista merkitystä. Pitää paikkansa, että presidentinvaaleissa hyvin monen osavaltion voittaja on lähes varma jo ennen vaaleja. Silti jokainen ääni myös näissä osavaltioissa vaikuttaa presidentinvaalien varjossa käytävien vaalien tuloksiin. Poliittiset voimasuhteet muuttuvat maassa huomattavasti voimakkaammin, jos presidenttiehdokas voittaa vaalit vahvalla valtakunnallisella mandaatilla.

Donald Trumpin saama kannatus ratkaisee paljolti myös osavaltiotason vaalien voittajan.

Klikkaa twiitataksesi.

Vaalipäivän lähestyessä demokraatit toivovat, että alle 45 %:n kansansuosiota nauttiva presidentti vaikuttaa negatiivisesti republikaanien äänimääriin päivän kaikissa vaaleissa. Vastapuolella puolestaan toivotaan, että Trumpin horjumaton kannatus republikaanien keskuudessa nostaa äänestysaktiivisuuden pilviin ja siivittää myös puolueen muut ehdokkaat voittoihin.

Kas näin. Yhdysvaltain vaalit kaikilla tasoilla ovat tänä vuonna suuri kansanäänestys Donald Trumpista. Kilpakumppani Joe Bidenin kannattajista jopa yli puolet on ilmaissut tärkeimmäksi syyksi hänen äänestämiselleen sen, että ”ehdokas ei ole Trump”. Näissä vaaleissa republikaanit joko tarraavat Trumpin johdolla yhä vahvemmin kiinni valtaan tai romahtavat johtajansa mukana. Ensi vuonna piirrettävät vaalipiirit pitävät huolen, että Trumpin saama kannatus näkyy Yhdysvaltain poliittisella kentällä koko tulevan vuosikymmenen ajan – jatkaa hän tehtävässään tai ei.