Jaa

Lukuaika: 10 minuuttia

Isisin propagandistinen lippu ja koronavirus. Kuvat: Wikimedia Commons ja Pexels.

Äärijärjestöt voivat käyttää hyväkseen yhteiskuntien haavoittuvuutta ja epävarmaa tilaa. Onko tämän vuoden alussa alkanut koronaviruspandemia uhka vai mahdollisuus ääri-islamistisille järjestöille Syyriassa? Kaksi ääri-islamistiseksi luokiteltua järjestöä, Isisiä ja Hayat Tahrir al-Sham, lähestyvät koronapandemiaa erilaisista asetelmista.

Tämän vuoden tammikuussa Kiina ilmoitti Maailman terveysjärjestölle uudentyyppisestä koronaviruksesta. SARS-CoV-2-virus on aiheuttanut maailmanlaajuisen terveyskriisin, jonka kanssa valtiot kamppailevat estääkseen väestönsä sairastumisen.

Myös useat eri äärijärjestöt joutuvat toimimaan virusta vastaan ⎼ etenkin ne, joilla on väestövastuu. Ne joutuvat ratkomaan samoja pandemiaan liittyviä ongelmia kuin kaikki maat hauraista valtioista rikkaisiin länsimaihin. Erona on, että vaurailla valtioilla on täysin erilaiset resurssit ja puitteet infektiokontrolliin sekä sairastuneiden hoitoon.

Pandemia antaa äärijärjestöille tilaisuuden vahvistaa asemiaan, muodostaa uusia verkostoja ja lisätä rekrytointia Syyriassa ja etenkin Irakissa, koska valtiot ovat keskittäneet resurssinsa koronaviruksen torjuntaan ja hoitoon. 

Pandemia antaa äärijärjestöille tilaisuuden vahvistaa asemiaan.

Isisin “terveysneuvontaa”

Brutaalista väkivallasta tunnettu Isis menetti viimeiset maa-alueensa Syyriassa vuonna 2019.  Äärisalafistinen järjestö ei lopettanut toimintaansa, vaan se on muun toiminnan ohella seurannut aktiivisesti alkuvuoden koronavirustilanteen kehittymistä.  Organisaatiolla on joko epidemiologian osaamista tai ennustajan lahjoja, sillä jo ennen Kiinan Wuhanin sulkemista tammikuun loppupuolella Isis ennusti al-Nabaa-propagandasivustollaan, että Maailman terveysjärjestö voi joutua hätätilaan koronaviruksen leviämisen takia. 

Jo viikko pandemian julistamisen jälkeen Isis antoi al-Nabaassa ohjeistuksen seuraajilleen sairastumisen välttämiseksi ja viruksen leviämisen estämiseksi. Ohjeistuksen mukaan kannattajien ei tule matkustaa maihin, joissa virus leviää nopeasti. Käytännössä se tarkoitti Eurooppaa, sillä keväällä esimerkiksi Italia oli yksi koronaviruksesta pahiten kärsivistä valtioista.

Järjestö käytti virusta myös propagandassaan. Isisin mukaan koronavirus on Jumalan lähettämä sotilas, joka kostaa muslimien kärsimykset, joita Yhdysvallat liittolaisineen ovat aiheuttaneet.  Tämä “ristiretkeläisten sairaus” kurittaa myös Kiinaa, joka saa rangaistuksen sunnilaista islamia seuraavan uiguurivähemmistön kohtelusta.  Irakin valtiokaan ei jää ilman Jumalan vihaa: kun maa ilmoitti ensimmäisestä koronatapauksesta, oli tämä merkki siitä, että shiiojen tulisi hylätä  monijumaluus, jota shiiat Isisin tulkinnan mukaan harjoittavat. Isisin ja sen kannattajien mukaan koronavirus tappaa Jumalan viholliset, mutta säästää hartaat muslimit. 

Isis käyttää koronaa propagandassaan: virus on sotilas, joka kostaa muslimien kärsimykset.

Väitteistä huolimatta koronavirus on tasa-arvoinen, sillä se tarttuu uskontoon, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Etenkin ikääntyneillä ja sairailla on kohonnut riski  kuolla tautiin. Tämän hetkisten tietojen mukaan koronavirukseen liittyvä kuolleisuus vaihtelee eri maiden välillä Lichtensteinin 0,1 prosentista Jemenin 29:ään prosenttiin. Kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät ovat monien asioiden summa, eivätkä kaikki syyt ole vielä tiedossa. Yhteiskunnan kyvyllä suojata väestöä ja tarjota laadukasta tehohoitoa on kuitenkin merkittävä yhteys alhaiseen kuolleisuuteen.  

Isisin kannattajat riemuitsivat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kuolleisuuden ja päivittäisten uusien tartuntojen eksponentiaalisesta kasvusta. Järjestön kannattajien suosimalla internet-palstalla yksi kirjoittaja kommentoi, että sairastuneiden ja kuolleiden päivittäiset määrät ovat lähes samoja kuin liittouman ilmapommituksissa Mosulissa ja Raqqassa vuosina 2016–2017. Toinen käyttäjä toteaa, että “he saavat takaisinmaksun rikoksistaan ja nyt he kokevat samaa tuskaa, mitä umma [islamilainen yhteisö] on kokenut.” 

YK:n pääsihteeri António Guterres on vaatinut maailmanlaajuista tulitaukoa ja keskittymistä yhteiseen viholliseen eli koronan vastaiseen taisteluun. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin varoitti, että yhteiskuntien poikkeuksellinen haavoittuvuus antaa uudenlaisia tilaisuuksia äärijärjestöille uusnatseista Isisiin. 

Isis onkin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, ja alueelliset iskut Irakissa ja Syyriassa ovat lisääntyneet. Huhti-toukokuussa  järjestön iskut Irakissa kolminkertaistuivat edellisiin kuukausiin verrattuna.

Isis riemuitsi koronakuolleisuuden kasvusta länsimaissa.

Hayat Tahrir al-Sham ja siviiliväestön suojaaminen koronavirukselta

Hayat Tahrir al-Shamia, (HTS, Levantin valloituksen rintama) on pidetty aikaisemmin al-Qaidaan kytköksissä olevana jihadistijärjestönä. Se hallinnoi Luoteis-Syyriassa sijaitsevaa Idlibin maakuntaa.  HTS on osa Salvation Governmentia (SG), jonka hallintotavan sanotaan olevan siviiliasioiden hoidossa teknokraattinen. Tämä on poikkeuksellista jihadistisille järjestöille, joiden johtaminen perustuu pääasiallisesti tiukkaan uskonnon tulkintaan ja ideologiaan.  

SG:n vastuulla on samojen siviilipalveluiden hallinnointi kuin valtioiden oletetaan tarjoavan väestölleen. Ryhmittymän edellytykset tähän  ovat kuitenkin rajoitetut. Järjestö rahoittaa toimintaansa pääasiassa hallitsemiensa alueiden asukkailta perityillä veroilla ja tietulleilla.

HTS reagoi pandemian aiheuttamaan uhkaan maaliskuussa laajalla tiedottamisella ja joidenkin julkisten paikkojen sulkemisella. Huomionarvoista on, että Syyrian hallinto tällöin vielä kiisti viruksen leviämisen, vaikka sen tärkeä liittolainen Iran oli yksi pahimmin koronaviruksen kanssa painivista maista. Maiden välillä oli aktiivinen liikenne, jonka mukana koronavirus saattoi siirtyä Syyriaan. Vasta yhdeksän päivää HTS:n aloittamien infektiota ehkäisevien toimien jälkeen Syyrian  hallinto myönsi ensimmäisen koronavirustapauksen. Huhuja lisääntyneistä keuhkokuumekuolemista oli kuitenkin liikkunut maassa jo kuukauden.

HTS:n taistelijoita. Kuva: Wikimedia Commons.

HTS:n resurssit ovat rajalliset ja protokollan mukainen tartuntatautien torjunta haastavaa. Lisäksi Idlibin humanitaarinen tilanne on vaikea. Alueella asuu neljä miljoonaa ihmistä, joista miljoona on maan sisäisiä pakolaisia. Ihmiset asuvat tiheästi ja sosiaalisen etäisyyden noudattaminen muihin on mahdotonta. Puutteellinen hygienia, aliravitsemus sekä hoitamattomat sairaudet heikentävät ihmisten vastustuskykyä koronavirusta vastaan. 

Väestön valistuksella on suuri merkitys infektiotautien leviämisen ehkäisyssä. Se ei kuitenkaan ole helppoa Idlbissä, sillä huonojen elinolosuhteiden lisäksi psykologiset tekijät vaikuttavat ihmisten suhtautumiseen meneillään olevaan pandemiaan, kertoo syyrialainen lääkäri Orwa al-Abdulla:

Ihmiset ovat väsyneet sotaan, he ovat väsyneet kaikkeen puutteeseen ja menetykseen, joita he ovat kohdanneet lähes kymmenen vuotta kestäneen sodan aikana.  Kaiken kokemuksen jälkeen koronavirus ei pelota, he eivät vain jaksa välittää.

HTS:n valistuksesta huolimatta tartuntatapaukset ovat olleet viime aikoina kovassa kasvussa. Huolestuttavaa on, että hoitohenkilökunta on sairastunut virukseen. Hoitohenkilökunnan sairastuminen voi olla merkki siitä, että heille ei ole riittävästi hengityssuojaimia. Maailman terveysjärjestön raportin mukaan alueelle on kuitenkin toimitettu terveydenhuollon käyttöön riittävä määrä hengityssuojaimia ja muita suojavälineitä.

Idlibissä vaikuttaa olevan pulaa hengityssuojaimista. Syyrian sotaa tarkkailevan järjestön (Syrian Observatory for Human Rights, SOHR) mukaan alueen hallinto on myynyt käytettyjä hengityssuojaimia korkeaan kappalehintaan (1000 SYP noin 1,70€). Mikäli SOHR:n väitteet pitävät paikkaansa, veronkeruun ja tietullien lisäksi on mahdollista, että hengityssuojaimien myynnistä siviileille on tullut lisäansaintamalli HTS:lle. 

Kasvomaskien myynti on ääri-islamistijärjestö HTS:lle ansaintakeino.

Kuka voittaa, kuka häviää? 

Koronapandemialla on merkittäviä lyhyitä ja pitkäkestoisia vaikutuksia globaalin terveyteen ja talouteen. Konfliktista kärsivissä ja hauraissa valtioissa sillä voi olla vaikutusta myös poliittisiin järjestelmiin ja rakennelmiin.  Heikko pääsy terveydenhuoltoon lisää väestössä haavoittuvuuden tunnetta, jota surkea taloudellinen tilanne vahvistaa. Tämä on sopivaa maaperää omaa agendaansa ajaville järjestöille.

Kirjoituksessa esitellyillä ääri-islamistisilla järjestöillä on kannatusta Syyriassa ja Isisillä myös Irakissa. Järjestöjen tilanteet ja vastuut ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Isis voi tyytyä ohjeistamaan ihmisiä sosiaalisessa mediassa koronaviruksen ehkäisemiseksi.

Kun Isis hallinnoi osia Irakia ja Syyriaa niin sanotussa kalifaatissa, sen suhtautuminen väestön terveydenhuoltoon ja terveydenhuoltoalan ammattilaisiin pohjautui tiukkaan ideologiseen kontrollointiin, ei järjestelmän toimivuuteen tai tehokkuuteen. Nyt järjestön ei tarvitse miettiä yhteistyötä kansainvälisten humanitaarisen järjestöjen kanssa. Isis on tunnettu siitä, että ulkomaalaiset avustusjärjestöt eivät voineet toimia sen hallinnoimalla alueella henkilöstöön kohdistuvan turvallisuusuhan takia. 

HTS sen sijaan joutuu elämään keskellä pandemiaa ja ottamaan vastuun viruksen leviämisen ehkäisemisestä ja hoitamisesta. Propagandan levittämisen sijaan se ryhtyi konkreettisiin toimiin pandemian alkumetreillä. Organisaation hallitseman alueen terveydenhuollon resurssit ovat sodan takia hyvin heikot. HTS on sallinut kansainvälisen humanitaarisen avun alueelle ja terveydenhuollon valvonta on ulkoistettu avustusjärjestöille. Organisaatiota on pidetty poikkeuksellisena jihadistisena järjestönä, sillä terveydenhuollon tarjontaa ohjaa enemmänkin rationaalinen toiminta kuin uskonnollinen  ideologia. Terveydenhuollolle on annettu vapaa toimintaympäristö, kunhan tiettyjä islamin sääntöihin liittyviä määräyksiä, kuten naisten ja miesten toisistaan erillään pitämistä, noudatetaan. 

Tutkija Furlan esittää, että HTS:n kaltaiset ei-valtiolliset organisaatiot ovat paremmassa tilanteessa kuin maiden viralliset hallitukset koronakriisin kaltaisten poikkeustilanteiden syntyessä. Organisaatioilta ei odoteta samanlaista vastuuta kuin valtiolta. Ei-valtiolliset toimijat reagoivat tapahtumiin nopeasti ja paikallisesti.  

Kansainvälisestä humanitaarisesta avusta rokotusnationalismiin 

Sota Syyriassa on kestänyt lähes kymmenen vuotta. Irakin turvallisuustilanne on ollut heikko jo vuosikymmeniä.  Väestön terveyttä on koetellut uudelleen ilmaantunut polio, kemialliset aseet ja rampautunut terveydenhuolto. Kansainvälinen yhteisö on auttanut  siviiliväestöä. Humanitaariset järjestöt ovat onnistuneet rokotuskampanjassa poliota vastaan ja toimittaneet kemiallisten iskujen uhrien hoidossa käytettävää atropiinia.

Sitten tuli vuosi 2020 ja pandemia, joka vaikuttaa valtioiden politiikkaan ja talouteen. Samanaikaisesti konfliktista kärsivien maiden humanitaarisen avun tarve on kasvanut huomattavasti. Koronaan liittyvä tutkimus on edennyt nopeasti ja rokotteita on pian valmiina käyttöön. Koska tuotantokapasiteetti on rajallinen, alkaa pian valtioiden välinen kilpajuoksu siitä, kuka rokotteen saa omalle väestölleen. Vaikka Maailmanlaajuinen rokotus- ja immuunikoalitio (GAVI) pyrkii rokotteiden globaaliin ja tasa-arvoiseen jakoon, on hyvin todennäköistä, että hauraat valtiot ja konfliktista kärsivät maat eivät ole rokotejonon kärjessä. Heille rokotteen saaminen voi kestää vuosia. 

Koronavirusrokotteen jakelun epätasa-arvoisuudesta Isis voi saada aineksia propagandaansa. Sillä voi lisätä vastakkainasettelua “meidän” ja “heidän” välillä: Isis voi osoittaa, että muu maailma, Yhdysvallat ja Eurooppa kärjessä, ajavat ainoastaan omaa etuaan. Samalla Isis voi osoittaa syyttävän sormen kohti niiden valtioiden johtoa, jotka eivät kykene ostamaan väestölleen rokotetta. Kahden rokotteen sarjan hinta on tällä hetkellä yhteensä noin 40 dollaria.

Vaikka GAVI onnistuisi tavoitteessaan ja koronavirusrokotetta saataisiin jaettua tasa-arvoisesti tarpeen eikä valtion maksukyvyn mukaan, voi Isis muistuttaa siitä, kuinka Yhdysvallat käytti rokotusohjelmaa Pakistanissa Osama bin Ladenin paikallistamiseen. Oli tilanne rokotusten jaon kanssa minkälainen tahansa, saa Isis siitä tarvittaessa muokattua propagandaa omiin tarpeisiinsa.

HTS sen sijaan voi konkreettisilla toimillaan saada annettua sekä alueellisille että ulkomaalaisille tahoille kuvan luotettavasta organisaatiosta, joka toimii kuten valtiot väestön terveyttä uhkaavan tilanteen kohdatessa. Se voi tartuntatautien torjuntatoimillaan sekä ainakin näennäisellä pyrkimyksellään väestön suojeluun vahvistaa omaa asemaansa sekä oikeutusta valtaan siviilien keskuudessa.

Väestön terveys ja sen hoito ovat kytköksissä paikalliseen ja globaaliin politiikkaan. Toimimalla valitsemallaan lähestymistavalla voivat sekä Isis että HTS saada merkittäviäkin etuja pandemiasta ja sitä seuraavista muutoksista pandemian jälkeisessä maailmassa.  

Jaa